Eurotakausten vastustaminen oli Kataisen mielestä vastuutonta, sillä kaikki tietäjät olivat sitä mieltä, että euromaat pelastuvat vain satojen miljardien eurojen kollektiivisten rahastojen ansiosta. Kriitikot olivat vapaamatkustajia, jotka ilmoittivat, että ”kyllä me ollaan veneessä mukana, kunhan ei tarvitse soutaa ja saadaan syödä eväitä” (Aamulehti 9.4.). Kuten usein käy, vaalien jälkeen luu alkaa paistaa. Valtiovarainministerin puheet vaikuttavat oudoilta, kun kriittisyys leviää kulovalkean lailla.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professorin Vesa Kanniaisen mukaan Portugali pitäisi asettaa velkasaneeraukseen ja osa lainoista tulisi antaa anteeksi. Kriisimaat tulisi irrottaa eurosta, jotta ne voisivat devalvoida valuuttansa ja piristää talouttaan sen avulla. Saksan ja Ranskan on itse huolehdittava sijoitustappioita kärsivien pankkiensa tukemisesta (Yle 3.5.).
Samoilla linjoilla on amerikkalaisen huippuyliopiston MIT:n kansantaloustieteen professori Bengt Holmström. Vakausrahastot ja rajut leikkaukset eivät auta kriisimaiden talouksia nousemaan (Helsingin Sanomat 20.4.). Henkihieveriin piiskattu hevonen ei enää juokse. Professori Arto Jokinen muistuttaa, että velkatakauksista tulee helposti riitaa, sillä kriisimaidenkin on vippinsä lopulta pulitettava (AL 29.4.).
Velkasaneerauksen kannalla on myös kansainvälisen talouden professori Pertti Haaparanta Aalto-yliopistosta. Saksan ja Ranskan pankit, joita Suomen hallitus asettui suojaamaan, pärjäävät kun säännöt tehdään selviksi (Kauppalehti 20.4.).
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professorin Vesa Kanniaisen mukaan Portugali pitäisi asettaa velkasaneeraukseen ja osa lainoista tulisi antaa anteeksi. Kriisimaat tulisi irrottaa eurosta, jotta ne voisivat devalvoida valuuttansa ja piristää talouttaan sen avulla. Saksan ja Ranskan on itse huolehdittava sijoitustappioita kärsivien pankkiensa tukemisesta (Yle 3.5.).
Samoilla linjoilla on amerikkalaisen huippuyliopiston MIT:n kansantaloustieteen professori Bengt Holmström. Vakausrahastot ja rajut leikkaukset eivät auta kriisimaiden talouksia nousemaan (Helsingin Sanomat 20.4.). Henkihieveriin piiskattu hevonen ei enää juokse. Professori Arto Jokinen muistuttaa, että velkatakauksista tulee helposti riitaa, sillä kriisimaidenkin on vippinsä lopulta pulitettava (AL 29.4.).
Velkasaneerauksen kannalla on myös kansainvälisen talouden professori Pertti Haaparanta Aalto-yliopistosta. Saksan ja Ranskan pankit, joita Suomen hallitus asettui suojaamaan, pärjäävät kun säännöt tehdään selviksi (Kauppalehti 20.4.).
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tyhmät suomalaiset!
Ruotsi ei auta Portugaliakaan, ei auttanut Kreikkaakaan!
Niin aina !
Ruotsi on toki huolissaan vientinsä tyrehtymisestä,
mutta se odottaa, että Suomi taas antaa rahansa
Portugaliinkin, kuten antoi Kreikkaankin!
Suomen takauslupaus euromaille nousee jopa 17,2 miljardiin
HS
EU:n valtiovarainministereiden kokoukseen maanantaina matkustavalla Jyrki Kataisella oli eilen kiireinen päivä eduskuntatalolla.
Suomen antamat takaussitoumukset väliaikaiseen rahoitusvakausvälineeseen nousevat merkittävästi. Nyt Suomi on sitoutunut takaamaan kriisimaiden lainoja 7,9 miljardilla eurolla, mutta maanantaina pidettävässä euromaiden valtiovarainministereiden kokouksessa ne saatetaan yli kaksinkertaistaa 17,2 miljardiin.
Euromaat sitoutuivat viime keväänä takaamaan ERVV:n kautta tarvittaessa kriisimaiden lainoja 440 miljardilla. Erilaisten teknisten syiden vuoksi tästä summasta oli todellisuudessa lainattavissa vain 250 miljardia.
Suomi ja muut euromaat sopivat talvella, että lainauskapasiteetti pitää nostaa 440 miljardiin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että euromaat korottavat takaustensa kokonaismäärää jopa 920 miljardiin euroon.
Maakohtaisista vastuista ei ole vielä päätetty, mutta HS:n haltuunsa saamassa valtiovarainministeriön muistiossa kerrotaan, että mikäli kokonaistakaukset nousevat 920 miljardiin, tällöin ERVV:n arvion mukaan Suomen osuudeksi tulisi 17,2 miljardia euroa.
EU:n valtiovarainministereiden kokoukseen maanantaina matkustava Jyrki Katainen (kok) sanoo HS:lle, että takausvaltuuksien kaksinkertaistaminen on ”olennainen juttu”, mutta tekninen.
”Näillä muilla linjauksillamme, eli sillä että pyydetään lisävakuuksia, jos lisäasiakkaita ERVV:hen tulee, rajataan Suomen todellisia vastuita alaspäin”, Katainen sanoo.