Sä ihastuit ensin muhun lukion ensimmäisenä vuonna. Huomasin tämän kyllä, en vaan osannut kokemattomuuttani suhtautua tilanteeseen muuten kuin kylmästi. Kaksi vuotta meni, jolloin ei pahemmin juteltu.
Viimesenä vuonna englannin kurssin ensimmäisellä oppitunnilla: Tulit myöhässä tunnille. Kuinka ollakaan istuit minun ja kavereideni lähituntumaan, koska muita paikkoja ei ollut enää vapaana. Minua harmitti tämä, koska halusin puhua vapaasti kavereideni kanssa, mutta nyt SINÄ kuulit kaiken. Olisin oikeastaan ottanut kenet tahansa mut siihen kuin sut. Oltiin vielä etäisiä toisillemme. Koitin rikkoa jään olemalla ystävällinen, koska en halunnut että mököttäisit ja katsoisit minua kuin inhoten, samalla kuullen kaiken mitä juttelemme.
Aloimme nauraa yhdessä oppitunneilla/välitunneilla/ruokalassa. Aloit kiusoittelemaan minua. Välillä jopa koskit minua. Olin jo selvästi ihastunut. Sitten....
Olin juuri päättänyt ruokailemisen ruokalassa. Näin sinut kaverisi kanssa pöydässä istumassa ja menin muina miehinä juttelemaan. En tiedä miksi, mutta siinä tilanteessa huomasin kuinka kaunis olet! Silmissäsi oli suorastaan jotain taianomaista. Vaivaannuin ja rupesin vääntelehtimään, koittaen kuitenkin jutella normaalisti. Sitten poikaa vietiin.
Kului päiviä ja viikkoja. Tunteeni vain syvenivät ja ahdistus kasvoi. Tuntui kuin jokin olisi painanut rintakehään ja ilma meinaa loppui. Välillä päästin syviä henkäyksiä joita luulin olevan vain piirretyissä kun ihastutaan. Ne oli tuskan huokaisuja. Ihastuminen oli samalla parasta ja paskinta mitä minulle oli ikinä käynyt. Välillä en saanut unta millään. Huomasin koulussa ainoastaan sinut.
Sain lopulta ihastuksen pakottamana pyydettyä puhelinnumerosi. Soitin heti seuraavana päivänä. Puhuimme niitä näitä ja oloni oli soiton jälkeen melko säälittävä, kun en ollut saanut sanotuksi mitään mikä veisi hommaa eteenpäin. Jossain vaiheessa sain kutsuttua sinut meille kylään. Taaskaan en saanut mitään aikaiseksi ja tyttö rupesi jo hiukan ihmettelemään.
Todella vahvaa ihastumistani oli kestänyt jo kolme kuukautta jolloin päätin taas soittaa. Kerroin etten vaan enää jaksa. Sanoin tykkävääni hänestä ja etten vaan enää kestä tilannetta. Hänen reaktionsa oli juuri sellainen kuin toivoin. Hän sanoi olevansa tosi iloinen kuulleessaan kaiken tuon.
Seuraavana päivänä jo nähtiin. Nämä tapahtumat johtivat 4kk kuukauden suhteeseen joista ensimmäiset kolme olivat siihen astisen elämäni parasta aikaa.
Ensimmäinen tunteikas ja pitkä halaus, elämäni ensisuudelma, ensimmäinen tyttö jonka kanssa harrastin seksiä. Keskustelut aivan uusista aiheita.
Jos en olis ihastunut suhun, tuskin olisin vieläkään ollut suhteessa. Nyt mä oon ollu jo toisenkin kanssa. Avasit mulle ihan uuden maailman. Kiitos siitä! :)
Viimesenä vuonna englannin kurssin ensimmäisellä oppitunnilla: Tulit myöhässä tunnille. Kuinka ollakaan istuit minun ja kavereideni lähituntumaan, koska muita paikkoja ei ollut enää vapaana. Minua harmitti tämä, koska halusin puhua vapaasti kavereideni kanssa, mutta nyt SINÄ kuulit kaiken. Olisin oikeastaan ottanut kenet tahansa mut siihen kuin sut. Oltiin vielä etäisiä toisillemme. Koitin rikkoa jään olemalla ystävällinen, koska en halunnut että mököttäisit ja katsoisit minua kuin inhoten, samalla kuullen kaiken mitä juttelemme.
Aloimme nauraa yhdessä oppitunneilla/välitunneilla/ruokalassa. Aloit kiusoittelemaan minua. Välillä jopa koskit minua. Olin jo selvästi ihastunut. Sitten....
Olin juuri päättänyt ruokailemisen ruokalassa. Näin sinut kaverisi kanssa pöydässä istumassa ja menin muina miehinä juttelemaan. En tiedä miksi, mutta siinä tilanteessa huomasin kuinka kaunis olet! Silmissäsi oli suorastaan jotain taianomaista. Vaivaannuin ja rupesin vääntelehtimään, koittaen kuitenkin jutella normaalisti. Sitten poikaa vietiin.
Kului päiviä ja viikkoja. Tunteeni vain syvenivät ja ahdistus kasvoi. Tuntui kuin jokin olisi painanut rintakehään ja ilma meinaa loppui. Välillä päästin syviä henkäyksiä joita luulin olevan vain piirretyissä kun ihastutaan. Ne oli tuskan huokaisuja. Ihastuminen oli samalla parasta ja paskinta mitä minulle oli ikinä käynyt. Välillä en saanut unta millään. Huomasin koulussa ainoastaan sinut.
Sain lopulta ihastuksen pakottamana pyydettyä puhelinnumerosi. Soitin heti seuraavana päivänä. Puhuimme niitä näitä ja oloni oli soiton jälkeen melko säälittävä, kun en ollut saanut sanotuksi mitään mikä veisi hommaa eteenpäin. Jossain vaiheessa sain kutsuttua sinut meille kylään. Taaskaan en saanut mitään aikaiseksi ja tyttö rupesi jo hiukan ihmettelemään.
Todella vahvaa ihastumistani oli kestänyt jo kolme kuukautta jolloin päätin taas soittaa. Kerroin etten vaan enää jaksa. Sanoin tykkävääni hänestä ja etten vaan enää kestä tilannetta. Hänen reaktionsa oli juuri sellainen kuin toivoin. Hän sanoi olevansa tosi iloinen kuulleessaan kaiken tuon.
Seuraavana päivänä jo nähtiin. Nämä tapahtumat johtivat 4kk kuukauden suhteeseen joista ensimmäiset kolme olivat siihen astisen elämäni parasta aikaa.
Ensimmäinen tunteikas ja pitkä halaus, elämäni ensisuudelma, ensimmäinen tyttö jonka kanssa harrastin seksiä. Keskustelut aivan uusista aiheita.
Jos en olis ihastunut suhun, tuskin olisin vieläkään ollut suhteessa. Nyt mä oon ollu jo toisenkin kanssa. Avasit mulle ihan uuden maailman. Kiitos siitä! :)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.