Ennenkuin Ruotsissa ruotsista tuli maan pääkieli!

jatkoa...

Vertaukseksi voidaan mainita, että ruotsinsuomen huoltajilla on aina ollut samanlainen lähtökohta, kun on
korostettu suomenkielisen terminologian kehittämisen merkitystä. Ruotsissa täytyy olla suomenkielistä
terminologiaa kaikille yhteiskunnan aloille, että kukaan ei joudu käyttämään ruotsia suomenkielisen
terminologian puuttumisen vuoksi.
Viranomaisten tekstit, esim. kirjelmät ja päätökset, on kirjoitettava huolletulla, normit täyttävällä yleiskielellä.
Myönteisiä seikkoja
Kun kielilaissa mainitaan ruotsin ohella vähemmistökielet ja ruotsalainen viittomakieli, niiden voi uskoa
tulevan paremmin tunnetuiksi ja saavan vähitellen vahvemman aseman. Toinen myönteinen seikka on, että nyt
säädetään laki oikeudesta äidinkieleen. Yhteiskunnan tulee antaa myös kaikille niille, joiden äidinkieli on muu
kuin ruotsi tai jokin vähemmistökieli, mahdollisuus käyttää ja kehittää äidinkieltään.
Yleisen kielilain myönteinen seuraus on myös se, että erilaiset turvamääräykset ja käyttöohjeet täytyy olla
ruotsinkielisinä tai että täytyy olla oikeus kirjoittaa sopimuksia ruotsiksi. Ruotsin viranomaisilla ei myöskään
saa olla pelkästään englanninkielistä verkkosivustoa.
Kun aikaisemmin totesin, että Ruot-sin kielipolitiikan mukaan viranomaisten ruotsin tulee olla
selkeätä, ymmärrettävää ja huollettua, kielilakiehdotuksen mukaan tämä koskee myös suomea ja muita
vähemmistökieliä. Tämä merkitsee, että meidän ei tarvitse tyytyä minkälaiseen suomeen tahansa.
Viranomaisten on käytettävä esimerkiksi sellaisia kääntäjiä, jotka kykenevät tuottamaan korrektia kieltä. Ne
eivät välttämättä voi valita sitä kääntäjää, joka lupaa tehdä työn halvimmalla.
Ei seuraamuksia
Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos ja erityisesti sen kielenhuolto-osasto Kielineuvosto vastaa
kielipolitiikasta ja ehdotuksen mukaan se saa tehtäväkseen myös valvoa lain noudattamista ja raportoida tästä
vuosittain hallitukselle. Saamen osalta valvojaksi ehdotetaan Saamelaiskäräjiä.
Ohjeiden mukaisena lähtökohtana oli, että lain noudattamatta jättäminen ei johda seuraamuksiin, esimerkiksi
sakkoihin.
Vertauksen vuoksi voidaan mainita, että seuraamuksia ei määrätä myöskään sille, joka rikkoo hallintolakia,
jossa säädetään tulkkien käytöstä viranomaisissa. Mutta koska määräykset koskevat viranomaisen toimintaa,
on mahdollisuus valittaa oikeusasiamiehelle.
Kielilaki on ns. velvoitelaki. Se merkitsee, että yhteiskunta velvoitetaan esimerkiksi antamaan kansalaiselle
mahdollisuus oppia kieliä, mutta kansalainen ei voi vaatia tällaista oikeutta. Mikään ei kuitenkaan estä, että
joillekin aloille, esim. tietystä kielenopetuksesta, annetaan yksityiskohtaisempia määräyksiä, jotka merkitsevät
oikeutta yksilölle.
Miksi tarvitaan laki?
Yleisesti voi sanoa, että on välttämätöntä säätää laki ruotsin kielestä maan pääkielenä ja
yhteiskunnan yhteisenä kielenä, sillä muuten on vaara, että keskeisillä aloilla, kuten tutkimuksessa ja
korkeakouluopetuksessa, siirrytään käyttämään pelkästään englantia.
Kielellä on entistä tärkeämpi asema ihmisten elämässä. Entistä useammat kirjoittavat ja lukevat työssään
suuria tekstimääriä. Tämä koskee myös perinteisissä käytännön töissä olevia. Kaikki joutuvat lukemaan
erilaisia ohjeita ja neuvoja ja kirjoittamaan monenlaisia viestejä ja raportteja. Myös tekniikka vaikuttaa entistä
enemmän kielenkäyttöön. Siksi tarvitaan kielenkäyttöä

Mielenkiintoinen selvitys Ruotsin kielilain periaatteista.

Järkevältä kuulostaa.

Samojen periaatteiden mukaan Suomessa on korjattava kielilaki, niin että suomen kielestä tulee maamme ainoa virallinen kieli ja kaikkia suomalaisia yhdistävä kieli. Suomea osaamattomille kansalaisille on tarjottava mahdollisuus opiskella suomea ja mahdollisuus ylläpitää oman äidinkielensä osaamista, sikäli kuin se on mahdollista kohtuullisin ponnisteluin.

RKPn olisi viisasta ottaa lusikka kauniiseen käteen ja todeta että nyt on tullut aika lähteä korjaamaan maamme kielilakia.

Ruotsinkielisten ei ole mitään syytä pelätä, että heidän kielensä katoaisi, koska asumme Ruotsin vieressä ja nykyaikana yhteydenpito naapuriin on helpompaa kuin yhteys esim Pohjois-Karjalasta Helsinkiin.

Kaikissa muissa maissa on ITSESTÄÄNSELVYYS, että selvä pääkieli on ainoa virallinen kieli. Myös Ruotsissa.

"Tuo ylläoleva selvitys olisi tärkeä saada maamme poliittisten päättäjien tietoon.
Tuntuu että kaikki esim Keskustan ja Demareiden ja Vasemmistoliiton kansanedustajat eivät tiedä Ruotsin kielilaista ja virallisesta yksikielisyydestä ja kansalaisille asetetusta velvoitteesta oppia maan virallinen kieli, ruotsi."

Tästä yritettiin tällä palstalla kertoa ennen vaaleja mutta valitettavasti se ei vieläkään mennyt kaikkien antiin.
Vaaleissa olisi ollut mainio tilaisuus antaa vieläkin vahvempi näyttö siitä mitä suomenkieliset haluavat.

Olisit laittanut linkinkin kun kerran kopioit

http://www.sprakradet.se/2788