Jep.
Siinä se on.
Psykiatria ei siedä diversiteettiä.
Sitä, että meitä ihmisiä on moneksi, ja koemme asiat eri tavoin.
Kaikki meistä eivät ole 40h viikkossa touhuavia robotteja,
vaan vaativat tilaa enemmän luovaan tekemiseen ja niin - ihan olemiseen.
Se, että on erilainen ja nousee vastaan sairasta yhteiskuntamallia,
ei tee ihmisestä sairasta. Vaan vain terveen reaktion, nähdä todellisuus
toisenlaisena, kuin se meille lastentarhasta asti esitetään.
Eläköön luovat ihmiset, jotka eivät kulje valmiita polkuja!
;)
Siinä se on.
Psykiatria ei siedä diversiteettiä.
Sitä, että meitä ihmisiä on moneksi, ja koemme asiat eri tavoin.
Kaikki meistä eivät ole 40h viikkossa touhuavia robotteja,
vaan vaativat tilaa enemmän luovaan tekemiseen ja niin - ihan olemiseen.
Se, että on erilainen ja nousee vastaan sairasta yhteiskuntamallia,
ei tee ihmisestä sairasta. Vaan vain terveen reaktion, nähdä todellisuus
toisenlaisena, kuin se meille lastentarhasta asti esitetään.
Eläköön luovat ihmiset, jotka eivät kulje valmiita polkuja!
;)
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Eläköön luovat ihmiset, jotka eivät kulje valmiita polkuja!"
Tämä ohjeesi on paikallaan psykiatriaan. Työelämässä tarvitaan luovuutta ja yhteistyötaitoja, ei psykiatrian konservatiivisuutta.
Ihmiset ovat nimenomaan erilaisia, eivät poikkeavia tai erityisiä. Lain mukaan on oikeus olla erilainen.
Juuri näin!
;)
Eläköön erilaisuus - alas fasistinen psykiatria..
mustavalkoinen ihmiskuva.
Muutaman kymmenen vuoden päästä psykiatriaa katsotaan ehkä todellisena kummajaisena, mitä tulee ihmisoikeuskysymyksiin -- olla oma itsensä, tuntematta oloaan uhatuksi jollain omituisella keksityllä diagnoosilla eli leimalla.
Sillä sitähän ne ovat. Jonkun/joidenkin kategorioimia ryppäitä ihan tavanomaisestakin käytökestä. Halua laatikoittaa, saada hyönteiset nuppineulan alle. Keskiaikaista.
Hoivakulttuuri kunniaan, toisistamme välittäminen uniikkeina - hoitokultttuuri hylättävä vuosituhannen jäänteenä.