Heippa!
Mistä tietää, että lapsi on "laskeutunut"? Kertooko seuraavat "oireet" siitä: ei enää närästä, ei paina kylkiluita, vessassa pitää käydä useammin kun vauva painaa virtsarakkoa? Mulla huomenna la ja haluaisin jo synnyttää.. :) sen verran tukala olo alkaa tän massun kaa olee! Mulla oli lääkäri rv 37 ja silloin ei ollut vielä laskeutunut ja kohdunkaulaa oli vielä jäljellä 3cm ja paikat oli kiinteät ja kiinni.. Miten nopeasti noissa voi tapahtua muutosta? Olen ensisynnyttäjä enkä tiedä oikein mitään näistä asioista..
alkaa itseään kyllästyttää jo tää odottaminen ja sitä ei helpota yhtään se että ainakun näkee tuttuja, ystäviä, perhettä niin saa kuulla :" sinäki oot sitte vielä yhtenä kappaleena" yms :D eipä se haittaa tietenkään et eipä sillä. Olisipa vaan kiva jos vaikka tänään tulisi lähtö, heh :)
Mistä tietää, että lapsi on "laskeutunut"? Kertooko seuraavat "oireet" siitä: ei enää närästä, ei paina kylkiluita, vessassa pitää käydä useammin kun vauva painaa virtsarakkoa? Mulla huomenna la ja haluaisin jo synnyttää.. :) sen verran tukala olo alkaa tän massun kaa olee! Mulla oli lääkäri rv 37 ja silloin ei ollut vielä laskeutunut ja kohdunkaulaa oli vielä jäljellä 3cm ja paikat oli kiinteät ja kiinni.. Miten nopeasti noissa voi tapahtua muutosta? Olen ensisynnyttäjä enkä tiedä oikein mitään näistä asioista..
alkaa itseään kyllästyttää jo tää odottaminen ja sitä ei helpota yhtään se että ainakun näkee tuttuja, ystäviä, perhettä niin saa kuulla :" sinäki oot sitte vielä yhtenä kappaleena" yms :D eipä se haittaa tietenkään et eipä sillä. Olisipa vaan kiva jos vaikka tänään tulisi lähtö, heh :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niitä merkkejä on aika turha yrittää tulkita. Laskeutuminen voi tapahtua viikkoja ennen synnytystä tai se voi tapahtua vasta synnytyksen aikana. Aivan hyvin ensimmäinen supistus voi tulla tai lapsivesi voi mennä samalla kun täällä kirjoitat, että ei tunnu vielä miltään, mutta vaikka tuntuisi miltä, niin voi kestää vielä parisen viikkoa ennen kuin mitään tapahtuu. Tiedän, olo on tukala ja haluaisi jo nähdä vauvan, mutta ei auta muuta kuin odotella. Vaikka se ei aina siltä tunnu, niin kyllä ne vauvat yleensä ulos tulee.
Niinhän noilla on kuulemma tapana tulla :D jooh tää on vaa tätä loppuajan tuskailua..
Nooh, eipä se laskeutuminenkaan tosiaan mitään kerro, varsinkaan jos ei ole aikaisempia lapsia mihin verrata. Muiden äitien kokemuksiin kun ei kannata verrata, sillä ne saattavat poiketa paljonkin toisistaan ja varsinkin siitä omasta.
Mää täällä odotan kolmatta, huomenna alkaa viikko 41, eikä vissiin kaveri ole musta poistumassa. Supistuksia on tullut ja mennyt, kipeitäkin ja useinkin välillä, mutta tässä sitä vaan ollaan. Esikoinen ja toinenkin ovat syntyneet vasta viikon 42 jälkeen, joten ilmeisesti mun on vaan odotettava näissä synnytysasioissa. Vauvasta on veikattu yli 4,5 kiloista, kakkonen oli 4,4kg, joten olo on tukala täälläkin ja tietty tämän kaiken lisäksi esikoinen 4v ja kakkonen 2v ovat kotihoidossa, joten niiden kanssa täytyy touhuta. Onneksi on hyvät ilmat, pystytään olemaan ulkona ja minä valaana makaamaan terassilla, kun lapset leikkivät pihalla :)
Kyllä tämä tästä, malttaa sitä odottaa, kun tietää, että kohta se elämä taas hankaloituu hetkeksi, vauva kun vaatii paljon. Reilun viikon päästä sitten taas käynnistykseen. Tuntuu vaan niin oudolta, että miten voi kolme raskautta mennä kaikki yliaikaiseksi, vaikka toki, eihän tästä ihan vielä voi tietää.
Tsemppiä vaan sinne, koita nauttia vielä hetki siitä, että saat olla ihan itseksesi rauhassa, kohta sun elämäsi muuttuu aivan täysin, tietenkin se on myös hyvin positiivinen juttu, mutta itse muistan esikoisen kanssa joka valvotti kovasti miettineeni, että saisimpa tuon lapsen vielä edes yhdeksi yöksi takaisin vatssani :))
Vauvan liikkeet eivät ole vähentyneet sitten yhtään. Tuntuu melkeinpä, että liikkuu tiheämmin! Sitten on myös tihentyneet kivuttomat supistukset. Vatsa kovettuu aivan kivikovaksi. Ei tee kipeää, mutta tuntuu epämiellyttävältä, jos ei pääsee vatsan kovettumisen ajaksi pitkälleen. Liikkeitä ei tunnu näiden supistusten aikana, mutta muuten aina kun käyn pitkälleni (monesti myös istumaan käydessäni) alkaa möyrimään pikkuinen kovasti. Varsinkin iltaisin tykkää liikkua paljon :D Ainakin on sitten vissiin kaikki kuitenkin hyvin!
Voi kun tässä nyt osaisi nauttia vielä tästä ajasta vaan kun ei pysty, pläähh..
ap