Tasa-arvoista - eikö totta?
Hyvä malliesimerkki eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta sekä kielikiintiöjärjestelmästä on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely. Samalle kurssille on äidinkielestä riippuen eri pääsykoe ja eri pääsykoekirjat sekä eri määrä luettavaa ko. kirjoissa.
Näin pääsykoetulokset eivät verrannollisia keskenään, jolloin toisesta kieliryhmästä sisään voi päästä täysin ala-arvoisilla tiedoilla oleva henkilö, kun taas toisesta kieliryhmästä voi pudota pois huomattavasti paremmat tiedot omaava henkilö.
Yhteiset, useilla kielillä olevat pääsykoekirjat tulisi olla molemmille tai pikemminkin kaikille kieliryhmille samat, jolloin saadut pisteet ovat keskenään vertailukelpoisia. Ei ole mitään syytä pitää eri kieliryhmille täysin erilaisia pääsykokeita.
Näin sisään pääsevät vain sinne oikeutetut eikä ohituskaistoja olisi käytettävissä.
Koska itse koulutuskin tapahtuu olisi loogista, että valintakoekirjat olisivat myös vähintään kahdella kielellä.
Hyvä malliesimerkki eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta sekä kielikiintiöjärjestelmästä on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely. Samalle kurssille on äidinkielestä riippuen eri pääsykoe ja eri pääsykoekirjat sekä eri määrä luettavaa ko. kirjoissa.
Näin pääsykoetulokset eivät verrannollisia keskenään, jolloin toisesta kieliryhmästä sisään voi päästä täysin ala-arvoisilla tiedoilla oleva henkilö, kun taas toisesta kieliryhmästä voi pudota pois huomattavasti paremmat tiedot omaava henkilö.
Yhteiset, useilla kielillä olevat pääsykoekirjat tulisi olla molemmille tai pikemminkin kaikille kieliryhmille samat, jolloin saadut pisteet ovat keskenään vertailukelpoisia. Ei ole mitään syytä pitää eri kieliryhmille täysin erilaisia pääsykokeita.
Näin sisään pääsevät vain sinne oikeutetut eikä ohituskaistoja olisi käytettävissä.
Koska itse koulutuskin tapahtuu olisi loogista, että valintakoekirjat olisivat myös vähintään kahdella kielellä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Omituista - todella omituista!
Eikö teistäkin?
Suomenruotsalaiset saavat huomattavasti paremmat arvosanat ylioppilastutkinnossa, mutta silti he tarvitsevat kielikiintiöt päästäkseen opiskelemaan yliopistoon halutuimpia ammatteja (lääkärit, juristit ja ekonomistit).
Tässä nyt jokin haisee ja löyhkää. PISA -tutkimukset kertovat, että ruotsinkielisten opintosaavutukset ovat selvästi huonommat kuin suomenkielisten.
Niin, tiedätte toki, että ruotsinkielisillä on oma ruotsinkielinen ylioppilaslautakuntansa.
Oisitte äänestäny persuja.
Kiintiöt pitää poistaa ja paikat vastedes jakaa pelkästään henkilön suoritusten perusteella eikä mihinkään ryhmään (ruotsinkieliset, suomenkieliset, ulkomaalaiset jne.) kuulumisen perusteella. Ei ole oikein, että sopivammat henkilöt menettävät paikan vanhojen ja toimimattomien sääntöjen perusteella.
Toivottavasti persut tai kuka nyt valtaan pääseekään muuttaa tätä epäreilua asetelmaa.
Muutakin kuin samaa ripulipaskaa?
Opetushallituksen julkaisusta "Koulutuksen määrälliset indikaattorit" (Wera) ja Tilastokeskuksen väestötietokannoista on laskettavissa yliopistoihin hyväksyttyjen ja yliopistopaikan saaneiden osuudet.
Enemmän kuin joka toinen (52 %) ruotsinkielisistä nuorista pääsee yliopistoon, suomenkielisistä vain joka neljäs (27 %). Kyseessä ovat nimenomaan äidinkieleltään ruotsinkieliset oppilaat (Opetushallituksen luettelo). Tärkeimmät syyt ruotsinkielisten huimaan yliedustukseen ovat ruotsinkieliset yliopistot, Åbo Akademi (7.500 opiskelijaa) ja Svenska handelshögskolan (2.300 opiskelijaa) sekä kuuden (6!) kaksikielisen yliopiston kielikiintiöpaikat ruotsinkielisille.
Lisäksi järjestelmään on rakennettu piilokielikiintiöjärjestelmä ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset pääsevät jopa 10 pistettä huonommalla pääsykoetuloksella yliopistoon kuin suomenkieliset. Moni lahjakkaampi suomenkielinen jää tämän vuoksi ilman yliopistokoulutusta. Lisäksi suomenkielisiä kiusataan pakkoruotsilla peruskoulusta yliopistotutkintoihin.
Ruotsinkielisiä 20–22-vuotiaita on 3.200 eli 4,9 % koko maan samanikäisistä. Kuitenkin opetusministeriön suunnitelmassa vuodelle 2012 ruotsinkielisille on varattu 6,7 prosenttia yliopistojen aloituspaikoista:
Esimerkiksi yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ruotsinkielisten osuus on 9,2 %. Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsinkielisistä hakijoista, mutta suomenkielisistä vain 26-27 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, josta 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsinkielisten määrä on joka vuosi 1.680 eli 455 yliopistopaikkaa yli väestöosuuden.
Kansanedustaja Jussi Niinistö (PerusS) on tehnyt kirjallisen kysymyksen yliopistojen aloituspaikoista, eli syrjitäänkö suomenkielisiä yliopistoon ja korkeakouluihin valittaessa suomenkielisiä prosentuaalisesti vähemmän kuin ruotsinkielisiä.
Näin pitää toimia kansanedustajan, kyllä oppositiossakin voi vaikuttaa!
Yliopistomaailman suurin vääryys on surujen omat alennetut oppimiskriteerit. Suruoppilaat saavat paremmat numerot ja arvosanat koulun lopettaessaan, vaikka ovat huonompia kuin suomalaiskoululaiset!
Tottakai paremmilla arvosanoilla on paljon helpompi päästä korkeampaan koulutukseen. Ongelma on vailea ratkaista, koska suruilla on oma systeeminsä.
Yksi ratkaisu on se, että valinta tapahtuu vain valintakokeen perusteella. Lähtöpisteet on poistettava, kunnes saadaan taatusti tasapuolinen sysyteemi.
Byhyy, tehkää niinku jääkiekossa ja pistäkää hurria turpaan! (Siis noin vertauskuvallisesti) Eli olkaa jumalauta parhaita niin saatte ne opiskelupaikkanne.
Juristina näen kielikiintiöt varsin ongelmallisina perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta, koska kielikiintiöt loukkaavat varsin selvästi tätä lain perusperiaatetta.
Miksi pitää olla kielikiintiöitä, kun kaikkien kansalaistemme pitäisi olla samanarvoisia?
Varsinkin vain tämän yhden ja parhaiten voivan vähemmistön kiintiöt ovat selvää eriarvoistamista, johon tulisi puuttua nopealla aikataululla - ennen kuin EU pakottaa siihen.
.
Ulostetta