"mast relativer straight"

hans32

FRACTIONAL RIG TUNING
with aft facing spreaders

"This type of configuration requires increased shroud tension to ensure that the rig does not go slack. It is important to keep these masts relatively straight as this will provide best performance. Too much bend will cause rigging to slacken with an associated reduction in performance. As before, adjust the leeward shroud whilst it is not under pressure.
CAUTION : If standing backstays are fitted they should be used to carefully trim the topmast to improve upper sail shape and reduce mast panting in waves. If it is overtightened the backstay could induce too much bend allowing the shrouds to go slack."

Yllä Sparcraftin maston trimmausohje.
Hmmmmm kuinkahan taipunut tai kuinkahan suora on relative straight mastio (kannella seisova) ?
Missähän järjestyksessä trimmaisitte maston alavantti, välivantti (läpimenevä), ylävantti ?

16

383

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 20

      Koita ensikerralla vähän kuvaavampaa otsikointia. Nyt tiennyt mistä on kyse...

    • 7788

      Keulavantilla säädetään ensin rake, sitten kiristetään sivuylävantit ja sitten alavantit. Purjehtiessa 4-6 m/s tuulessa kryssiä kiristetään sivuvantit loppuun asti, niin ettei alapuolen vantit ole löysiä ja jos saalingit osoittavat taakse, niin keulastaagin kireys säätyy sivuvanteilla niin tiukaksi että keulastaagi on suora.

      • maston rikaamisesta

        Helpoiten vantit saa kireälle kun kiristää aina suojanpuolelta, ja sellaisessa kelissä missä veneen saa 20 astetta kallelleen pelkällä isolla ajaessa. Vaatii selvästi enemmän tuulta kuin mainitsemasi 4-6 m/s

        Jos keulapurje on ylhäällä ja vedoss avanttejakiristettäessä jää riki huomattavasti löysemmäksi, mikäli käytetään samaa kiristysmoimenttia kiristämisen aikana.


    • seilaillut

      Keulastaagia ei taida ylävanteilla saada suoraan, eikä tarvitsekkaan.

      Minä ymmärrän niin, että maston kaari säädetään ison mukaan. Vanhemmat, väsyneet purjeet tarvitsevat enemmän kaarta pituussuunnassa, että saadaan tarvittaessa vedettyä pussi pois takaharuksella. Siis löysemmät ala- ja välivantit.

      Ensin säätäisin ylävantit. Niiden kireys vaikuttaa keulavantin kireyteen. Jos keulavantissa on liikaa notkoa keulapurjeeseen tai olosuhteisiin nähden, niin sitten ylävantteja kireämmälle.

      Väli- ja alavanteilla säädetään maston taipumaa. Sen verran löysät, että masto taipuu pituussuunnassa. Saadaan siis isosta pussi pois takastaagilla. Poikkisuunnassa maston trimmataan usein suoraksi. Siitä en sitten olekkaan varma, että se on kaikissa oloissa oikein. Esim Melgesissä on pitää alavantit jättää löysälle, että masto saadaan taipumaan sivusuunnssa keskeltä suojan puolelle. Tällöin huippu taipuu tuulen puolelle ja voima lisääntyy. Kovemmalla kelillä sitten alavantit ovat suhteessa kireämmällä, että iso päästäisi ylhäältä ja takastaagi kiristäisi paremmin etustaagia. Saisiko tällä lailla voimaa myös raskaampiin veneisiin kevyellä tuulella?

      • 009007

        Pussikaita isopurjeita olen saanut sileiksi gunnighamilla, perävantin kiristys vain vähän löysää purjetta ylhäältä.

        Melges 24 raskaammassa veneessä on syytä kiristää kaikki sivuvatit niin kireälle kuin sielu sietää. Ylävälivantit viimeiseksi, ne jos on kerran virittänyt, niin voi antaa olla seuraavana kautena. Maston huippu minulla heiluu 16 metrissä ja ei kiinnosta kauheasti leikkiä sen kanssa tuulien mukaan.


      • lujuusoppi on hallus

        "Vanhemmat, väsyneet purjeet tarvitsevat enemmän kaarta pituussuunnassa, että saadaan tarvittaessa vedettyä pussi pois takaharuksella. Siis löysemmät ala- ja välivantit."

        Siis tuon saa aikaan pitemmäksi jätetyillä ala- ja välivanteilla, minkä seurauksena ne ovat kireämmällä, eikä suinkaan löysemmällä !

        Löysemmällä = pienempi voima = lyhyemmäksi vanttiruuveja kiristämällä saadut.

        Mitä taipuneempi masto, sitä enemmän voimaa alavanteille tulee, sillä taipunut masto pyrkii työntymään keskemmältä eteenpäin, minkä alavantit estävät suuremmalla voimalla kuin suoremmassa mastossa.


      • Antilla 36
        009007 kirjoitti:

        Pussikaita isopurjeita olen saanut sileiksi gunnighamilla, perävantin kiristys vain vähän löysää purjetta ylhäältä.

        Melges 24 raskaammassa veneessä on syytä kiristää kaikki sivuvatit niin kireälle kuin sielu sietää. Ylävälivantit viimeiseksi, ne jos on kerran virittänyt, niin voi antaa olla seuraavana kautena. Maston huippu minulla heiluu 16 metrissä ja ei kiinnosta kauheasti leikkiä sen kanssa tuulien mukaan.

        Tuo toimii, kohtuullisesti, jos saalingit suoraan sivulle. Silloinkin on syytä muistaa, että vaijeri venyy pituutensa suhteessa. Eli itselläni (vaikka saalingit on suoraan sivulle), ylävantit on kireimmät ja alavantit löysimmät.
        Jos saalingit ovat taaksepäin, niin yksisaalinkisen nyrkkisääntö on alavantit niin löysälle, kuin uskallat jättää(ei saa kuitenkaan suojanpuolikaan roikkua) ja ylävantit niin kireälle kuin uskaltaa laittaa. Kaksisaalinkisessa sitten välivantti tälle välille siten, että masto on kuormitettaessa sivusuunassa suora tai korkeintaan aivan vähän tasaisesti kaareva suojan puolelle
        Vanttimittari on tietysti tässäkin paras, jos saa valmistajalta säätöarvot.


      • 009007
        Antilla 36 kirjoitti:

        Tuo toimii, kohtuullisesti, jos saalingit suoraan sivulle. Silloinkin on syytä muistaa, että vaijeri venyy pituutensa suhteessa. Eli itselläni (vaikka saalingit on suoraan sivulle), ylävantit on kireimmät ja alavantit löysimmät.
        Jos saalingit ovat taaksepäin, niin yksisaalinkisen nyrkkisääntö on alavantit niin löysälle, kuin uskallat jättää(ei saa kuitenkaan suojanpuolikaan roikkua) ja ylävantit niin kireälle kuin uskaltaa laittaa. Kaksisaalinkisessa sitten välivantti tälle välille siten, että masto on kuormitettaessa sivusuunassa suora tai korkeintaan aivan vähän tasaisesti kaareva suojan puolelle
        Vanttimittari on tietysti tässäkin paras, jos saa valmistajalta säätöarvot.

        16 metrisessä mastossani (with back swept spreaders) on alavantit rodia ja epäjatkuvat ylävantit paksua vaijeria, eivät ne veny juuri lainkaan. Voi kiristää niin tiukkaan kuin saa, rodista tuntee muutamalla kierroksella, että ei enää.

        Ylävälivantit (vaijeria) kiristin tyylin löysät pois ja muutama kierros kiristystä ja hyvä tuli 1. kerralla.


    • Jokisen Jussi

      Tässä linkki Seldenin ohjeisiin, jotka ovat mielestäni varsin suoraviivaiset.

      http://www.seldenmast.com/frameset.cfm?id=6740&randnum=898147180

      Sitten on yksi Rig tuning -kirja, jonka tarkkaa nimeä en valitettavasti muista, mutta siinä on tosi rautalanka step by step ohjeet ja minun makuuni paremmat kuin Seldenin. Bottom line on se, että ensimmäisellä kerralla aikamoinen urakka, mutta kun on kerran saanut säädöt kohdalleen ja merkannut ne, niin vastaisuudessa homma menee helposti vanhojen merkkien mukaan. Olettaen että olet matkapurjehtija joka ei säädä vanttejakin kelin mukaan.

      • 21

    • SpK

      Tässä olisi eräältä guruksi luokitelluta hahmolta opittu osatakilan rikausresepti, jolla saa homman valmiiksi laiturissa ilman että ruuveja tarvitsisi vääntää hampaat irvessä. Olen hyvin tuloksin käyttänyt yksisaalinkisiin takiloihin. Soveltaen toimii ilman muuta kaksisaalinkisellekin, mutta ei toppirikiin. Tämä resepti ei ota kantaa raken määrään. Sen vaikutus on vahvasti venekohtainen ja tulee kokeilla.

      1. Mieti tai muistele edellisen kauden kokemukset iso muodosta ja pre-bendin määrästä. Jos isossa oli liikaa muotoa, tavoittele nyt suurempaa pre-bendiä. Jos taas iso oli liian lattea, tavoittele vähäisempää pre-bendiä. Tähän ei ole yksiselitteistä ohjetta, mutta yleensä maakari leikkaa uuden purjeen siten, että vaatii puoli - koko mastoprofiilin syvyysmitan (= mitta maston etureunasta takareunaan) verran pre-bendiä. Jos teetät uuden ison, juttele purjemaakarin kanssa siitä mikä olisi kyseiselle purjeelle sopiva pre-bend. Joka tapauksessa pre-bend -tavoite pitää asettaa ennen kuin aloittaa rikaamisen.

      2. Alavantit täysin löysiksi

      3. Ylävantit käsitiukkuuteen. Masto säädetään ylävanteilla sivusuunnassa pystyyn mittaamalla genoan/fokan nostimella esim varvaslistaan. Alavantit edelleen täysin löysänä.

      4. Ala kiristämään ylävantteja, muutama kierros kerrallaan, tasatahtiin. Kun ruuvien kääntäminen alkaa tuntua työläältä, kiristä hekki (=takastaagi) niin tiukalle kuin jaksat/uskallat ja laita ylägaija keulastaagin alahelaan ja kiristä sekin kunnolla. Hekki ja ylägaija taivutta mastoa keskeltä eteen ja saat helposti kiristettyä ylävantteja lisää. Kiristä välillä hekkiä ja ylägaijaa lisää. Alavantit edelleen täysin löysinä. Jatka ylävanttien kiristämistä (alavantit täysin löysinä edelleen) kunnes pre-bendiä on hekki ja ylägaija vapautettuna tuplasti se mitä kohdassa yksi asetit tavoitteeksi.

      5. Kiristä alavantteja (hekki ja ylägaija auki), samalla maastourasta sivusuuntainen suoruus tarkistaen ja säätäen, kunnes kohdan 4 jälkeinen pre-bend on puolittunut. Nyt siis pre-bendiä on alkuperäisen tavoitteen verran.

      Jos toteat myöhemmin, että pre-bendiä pitää lisätä: palaa kohtaan 2: alavantit täysin löysiksi.

      Muita kikkoja:
      - Pre-bendin määrän ja maston suoruuden tiiraamisessa auttaa maston takapuolelle kiristetty ison nostin.
      - Maston sivusuuntaisen pystyyn mittaamisen apuna voi käyttää nostimen päässä sopiva punttia, esim ankkuri tai vesiämpäri laidan ulkopuolelle ja teipillä merkki varvaslistan kohdalle ja verrataan toisen puolen tilannetta esim symmetrisesti sijoitetun kaidetolpan kohdalla.

    • hans32

      Hekkiä olen käyttänyt helpottamaan ylävanttien kiristämistä. Tuo ylägaija ajatus oli ihan uusia ja mielenkiintoinen, mietin toimiikos se todella noin.
      Minulla on kaksisaalinkinen Sparcraft, ns. 9/10 osatakila, jossa käytännössä ylävantti on samalla korkeudella kuin etustaagi eli 9/10. Ylägaija on käytännössä topissa, paitsi, että n. 20cm topista on köyden ohjuri (fairlead) hela, joka esim. estää sen, että myötätuulipurjetta ei voi nostaa aivan toppiin vaan 20cm vaille.

      Alkuperäinen ihmetykseni aihe juuri oli, että paljonko on "suhteellisen suora" masto, voisikos sen todeta nyt olevan puolimaston leveyttä? Ihan suoraksi ei voi mastoa jättää, vaan prebendiä pitää olla, joten olisiko suht suora 1/2 maston leveyttä eli se olisi minimi, mitä pitää aina saada esitaivutusta.

      Toiseksi mietin miten tasaisesti koko mastolle tulisi esitaivutus saada. Viime kesänä taisi esitaivusta ehkä olla hieman liikaa ja olisiko mahdollista, että se heikensi nousukulmaa, minusta se ei ollut paras mahdollinen. Kun katson veneen valmistajan ns. sailsplan A3 koon kuvaa, niin siitä voi viivoittimella havaita että maston esitaivutus on tasainen koko mastolle ja esitaivusta on ehkä hieman yli puolet maston paksuudesta.

      Kyseessä siis kaksisaalinkinen 9/10 osatakila, pitkät saalingit voimakkaasti taaksepäin. Miten parhaiten siirtää esitaivusta yläosasta keskelle ? Helposti usein käy niin, että maston yläosa taipuu eniten, mutta keskiosa on suora. ilmeisesti maston alaosaa tavitetaankin puominalavetäjällä.

      Maston viritys ohjeet valmistajalta on annettu voimina vanteille seuraavat (using tesion gauge) V=14, D1=18, D2=25 (V ja D1 use loosegauge model: PT-3m ; D2 PT-2m)
      TWS (true wind speed) 0-30
      Rake 214-216

      Ymmärtäkseni V on päävantti yli ylävantti, vertikaali ja D1 sekä D2 alavantteja, diagonaaleja. Hieman ihmetyttää jännitys arvot, koska itse rikissä D1 on ohuin ja D2 paksuin vantti, jolloin luulisi, että V olisi suuremmassa jännityksessä kuin D1.

      • =OOKJ

        "Kyseessä siis kaksisaalinkinen 9/10 osatakila, pitkät saalingit voimakkaasti taaksepäin. Miten parhaiten siirtää esitaivusta yläosasta keskelle ? "

        Jos kiristää yläsivuvantteja alasivuvantit löysällä, saalingit vääntävät tasaisesti mastoa kaarelle. Säädän raken keulastaagilla ensin.

        "Alkuperäinen ihmetykseni aihe juuri oli, että paljonko on "suhteellisen suora" masto, voisikos sen todeta nyt olevan puolimaston leveyttä?"

        Dekekamin kirjassa on arvot tähän ja isopurjeen leikkaus ratkaisee myös. Joskus sail & rig tuning kirja löytyi webistä ilmaiseksi, en löytänyt enää.


      • SpK

        Ylägaijalla tarkoitin siis spinnupuomin kannatinta, ei nostinta. Ylägaija tulee yleensä mastosta ulos saalinkien paikkeilta, jolloin siitä vetämällä keulahelan suuntaan saa mukavasti ja vähällä voimalla taivutusapua ylävantteja kiristettäessä. Joissain tapauksissa ylägaija tulee ulos samoilta kohdilta kuin keulapurjeiden nostimet, silloin tämä ei luonnollisesti onnistu.


    • SpK

      Tuossa resptissä oletetaan, että ylägaija on puolivälissä, suurinpiitein saalinkien korkeudella. Ei toimi jos ylägaija tulee mastosta ulos staagin korkeudella tai ylempänä. Toki saalinkien korkeudelle voi laittaa ylimääräisen köyden ja heittoplokilla tuoda keulahelan kautta vinssille.

    • oikea purjehtija

      Tuskinpa missään veneessä ylägaija tulee mastoon keulaharuksen yläpuolelle, eihän jiipeistä tulisimitään jos niin olisi. Pitäisi siis aina jiipeissä käydä siirtämässä ylägaija keulastaagin etupuolelta :-)

      Joku vaan ei tunne joko termistöä tai sitten on laittanut vapaan nostimen ylägaijaksi. Kirjoittajahan (hans32) ilmaisi nostavansa myötätuulipurjetta (spinnua ja/tai genaakkeria mainitsematta ) kyseisellä "ylägaijalla" :--))

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      261
      4178
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      264
      3408
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      154
      1777
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1634
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      296
      1413
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      919
    7. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      853
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      817
    9. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      17
      780
    Aihe