kirjoitusunelmasi?

Haluan tulla maailmanlaajuista suosiota nauttivaksi kirjailijaksi jonka tuotokset ovat sekä viihdyttäviä että syvällisiä. Muuttaisin linnaan jonnekkin Keski-Eurooppaan tai ehkä Britanniaan. Saisin kasoittain ihailijapostia joka päivä ja kirjoistani tehtäisiin myös mm. elokuvasovituksia. Olisin kuitenkin erakkoluonne, arvoituksellinen taiteilija jonka kasvoja harva on nähnyt....:)

Niin, sehän se unelma on. Todellisuus "hieman" eri asia, en oikein tiedä, jaksanko edes tosissaan pyrkiä saamaan teoksiani julkaistuksi. Niin paljon se vie aikaa ja henkisiä voimvaroja ilman mitään takuuta siitä, että joskus saisi palkkion työstään.
Paska harrastus, suoraan sanoen.

Unelmani on kirjoittaa tasaisesti kaunokirjallista tuotantoa, joka tyydyttää omat vaatimukseni ja haluni, sen mitä kirjallisuudestani parhaimmillaan haluan. Unelma on unelma, todellisuus voi olla kaukana. Haluaisin, etten jäisi yhden kirjan ihmeeksi. Haluaisin, etten jäisi pöytälaatikkokirjailijaksi. Niin paljon toiveita, niin vähän ehkä mahdollisuuksia.

Nauttisin varmaan esiintymisestä, lukijoiden kohtaamisesta. Mutta vain silloin ja tällöin, en jatkuvana pakotteena.

Kirjailijan työssä nauttisin siitä, että voisin matkustaa ja kirjoittaa missä haluaisin, omin ehdoin ja omin asetuksin. Erakkoluonne olen, jonkinlainen etäisyys ihmisiin, heidän tarkkailemiseen on aina ollut osa itseäni.

Koulussa opettajat yrittävät aina rohkaista sosiaaliseksi, kyse ei ole siitä, etten osaisi tai jaksaisi olla sosiaalinen, en vain ole kiinnostunut ilmaisemaan persoonani oikeastaan suoraan, vaan epäsuoraan, kirjallisuuden avulla. Ehkä taide on minulle väline johonkin itseilmaisuun, jossa saa itse niin paljon kontrolloida tekemisiä.

Noh, vaikka en mikään kirjoittelija olekaan,
olen
runoilija,

niin vastaanpa nyt kysymykseesi: “..suurin unelmasi julkaistusta kirjastasi “
.... on jo pidemmän aikaa ollut tietysti se, että
vihoviimein hesarin
kriitikko Antti Majander tai vaihtoehtoisesti kriitikko Jukka Petäjä
kirjoittaisivat kulttuurisivuilla runokirjastani

juokse pupu juokse

vaikka silleen niillä otsikoilla, tiedättehän:
“kriitikko herkistyy”,
“kriitikko ei nyt oikein ymmärrä”,
“kriitikko soittelee mieluummin joulurenkutuksia kuin tikullakaan sörkkisi runokirjaa...”
¤
… joo !... odotan...

Oletko muuten saanut kritiikkiä Juokse pupu juokse -teoksestasi?

Mä haluun niinku tosi rikkaaks ja kuuluisaks ja oman palstan seiskaan ja niinku telkkariin ja FB:ssä ainaki 2000 kaverii tai ainaski enemmä kun mun kaveril Makel ja niinku uuden tietskan jota mä niinku näpyttelen aina junas ja lentsikas ja näytän silleen tärkeelt ja mult kysytään niiinku aina mielipiteit ja joo sitte uutisvuotoon ja pressanlinnaan kans. Ja ehkä niinku et annan ideoita (mullon tosi hyvii) kustannustoimitajalle, joka rustaa niinku sen kirjan, et mullon niinku enemmän aikaa antaa haastatteluita ja silleen.

- mikä on sinun suurin unelmasi julkaistusta kirjastasi?

- mitä haluat sydämestäsi saada aikaan ja miksi?

- miten se vaikuttaisi elämääsi?

En ole varma, että tekelettäni tarvitsisi julkaista kirjana, netissä julkaiseminen voisi olla jopa sopivampi muoto. Siis minulla ei ole mitään unelmaa julkaistusta kirjasta.

Haluan kertoa suomalaisen tarinan, joka ei luultavasti ole ollenkaan tavanomainen. Jos se osoittautuisi, tavanomaiseksi niin Suomenmaalla on ongelma. Vasta kun olen saanut asiani julki voidaan alkaa arvioida, että olisiko Suomessa kuitenkin meneillään eräänlainen "tavanomainen ilmiö", joka...niin, tätä en voikaan kertoa...mitä sitä teille tässä paljastamaan mistä kyse...teen mielummin ehkä jopa historiaa...

Elämäni muuttuisi siten, että saisin mielenrauhan asiasta. Teoksen luomista voisi ehkä verrata raskauteen. Lopulta tilaan alkaa pakahtua ja synnytettävä on saatava ulos. Olen siis raskaana enkä saa synnytystä käyntiin. Olisko joku kätilö ehkä saatavilla, joka voisi auttaa synnyttämään?