Elämän?

Mikään ei mene niin kuin elokuvissa, ei ainakaan minun elämässäni ole mennyt, enkä ole monen muunkaan elämässä kuullut niin menevän.

Elämällä (siis elämä kokonaisuudessaan eli kaikkien olemassa olevien) ei välttämättä ole tarkoitusta. Elämä on niin iso käsite, ettei sitä nyt ihan sellaisenaan kai voi ihmisaivoilla hallita ja käsittääkään, joten voi olla turha pohtia elämän tarkoitusta. Tai sitten tietysti jo biologiaa ja evoluutiota pohtii, niin tarkoitus on jatkaa elämää eli lisääntyä. Periaatteessa lisääntymisen jälkeen kaikki onkin sitten tehty.

Itse en ainakaan ajattele tuolla tavalla ja monissa filosofisissa "viisauksien" kirjoissa kerrotaan usein, että kannattaa miettiä, mikä oman elämän tarkoitus voisi olla. Jos alkaa tätä miettimään, siinä voi mennä jonkin aikaa, koska se on melko suuri kysymys. Se voi olla sellainen elämän mittainen matka.

Voi olla, että oman hyvinvoinnin takia kannattaa miettiä, mikä tekisi omasta elämästä merkityksellistä. Merkityksellisyyden kokemus on ihmiselle hyvin tärkeää (varsinkin ehkä nykyään, kun kaikki on nopeaa ja helppoa verrattuna esim. parin sadan vuoden takaiseen elämään). Mitkä ovat omat arvoni? Mikä toisi merkityksellisyyden tunnetta minulle?

Toisille merkityksellisyyden kokemus tulee esimerkiksi lapsista ja perheestä, hyvästä arjesta, toiset saavat sitä työstänsä, toiset harrastuksista, toiset vapaaehtoistyöstä ja auttamisesta, joku haluaa saavuttaa jotain "suurta" tai "merkittävää". Merkityksellisyyttä voi saada hyvin monista eri asioista ja niitä voi kai löytää vain kokeilemalla eikä merkityksellisiä asioita välttämättä löydä sormen napsautuksella.

Minua itseäni on auttanut hyvin paljon se, että aloin antaa itselleni aikaa. Aloin aluksi kokeilla erilaisia meditaatioita (joita on hyvin paljon erilaisia). Meditaatioita kokeilemalla opin olemaan hiljaa ja yksin ja miettimään, todella vain olemaan. Kun opin miettimään, aloin todella kuulla paremmin myös omia ajatuksia ja tuntemuksiani, tavallaan kuuntelemaan itseäni ensimmäistä kertaa koskaan. Tämä on auttanut minua löytämään paremmin sellaisia asioita, jotka ovat minulle todella merkityksellisiä.

Jokaisella on varmaankin oma tapansa löytää merkityksiä, niiden löytämistä pitää varmaankin itse opetella löytämään. Minä itse aloitin oman matkani kirjaston elämätaito-oppaiden hyllyiltä selailemalla erilaisia kirjoja.

Niin ja psykologian kirjallisuuden hyllyiltä :D

Siinpä se! Jos kaikki olis vain noin: syntyisimme sattumalta, touhuaisimme täällä aikamme ja hiipuisimme pois olemattomiin. En ainkaan itse näkisi olemassaolollani mitään tarkoitusta. Jos olisn ateisti, en varmaan enää olis täällä pohtimassa moista.

Jumala on luonut ihmisen iankaikkiseksi olennoksi ja meillä jokaisella on oma ainutlaatuinen suunnitelma ja tehtävä.Tämä antaa mielekkyyden ja jännityksen myös tähän ajalliseen olemassaoloon.

Itelläkin on jotenkin tyhjä tunne, Suomi voitti just maailmanmestaruuden mikä on upeaa koska olen suuri lätkäfani, urheilu on ainoa asia tällä hetkellä mikä minua kiinnostaa, ja olen viimeaikoina alkanut miettiä mitä väliä silläkään on. En tajua tätä elämää, en tajua niitä päivän rutiineja miksi teen niitä, koska omasta mielestäni millään ei ole mitään tarkoitusta, se on sama mitä sä teet tässä maailmassa. Mulla on asiat ihan hyvin ja kaikki luulee että oon onnelinen mul on kavereita ja muuta mutta en vaan näe mitään järkeä tässä maailmassa, enkä näe mitään sen parempaa kuoleman jälkeen.

Tavallaan ihminen on itsetietoisuuden orja. Kaikki oli hyvin, kun ihminen ei kyennyt ajattelemaan / omannut itsetietoisuutta.
Ignorance is a bliss :p