Mitä tehdä?

Miten se tarina menikään.... kaksi naista tulee kuninkaan luokse huoltajuuskiistassa väittäen lasta omakseen ... kuningas siihen: ei ole ongelmaa, halkaistaan lapsi, niin molemmat saavat puolikkaan. Ensimmäinen tyyty tuomioon. Toinen toteaa, että hän ei ole lapsen äiti - antakaa lapsi oikealle äidille.

Kuinkaan tuomion mukaisesti lapsi luovutetan 'toiselle'.

Tämä on selkeä neuvo! olen yksinkertainen vanha nainen, mutta narsistin kanssa kun joutuu tekemisiin niin on parasta pelastaa edes itsensä.
Jos on Ex niin kaikki kontaktit poikki mikäli mahdollista. Lasten huoltajuudessa on vaikeampi paikka, mutta onko sulla jotakin jämerää tukuhenkilöä?
Lujana pitää olla ja pitää puolensa. No Mersey at all!

On jämeriä tukihenkilöitä. Ovat olleet juuri tätä mieltä: no mercy. Ja niin olen toiminut, vaikka olen toistuvasti uskonut ettei se mitään auta.

Olin aluksi niin "huonossa hapessa" eron jälkeen etten jaksanut oikein mitään, mutta tukihenkilöt "pakottivat" eteen päin. Nyt on ilmennyt, että oikeusapuni ei ole toiminut minun etujeni mukaan, joten joudun turvaamaan uuteen avustajaan. Entinen avustaja lienee vain rahastustarkoituksessa lähtenyt asioidenhoitajaksi tai taustalla jotain muuta. Eihän tämä avustaja edes uskonut minua, kun kerroin mitä kaikkea olen kokenut ja lapset kokevat yhä.

Ihmettelen tuota vertausta kahdesta naisesta... Pitäisikö hyväksyä lasten sairastuttaminen loppuiäkseen vain siksi, että ovat "elossa" sairaan vanhemman kanssa asuessa?
Päävastuu kasavatuksessa ja elämään ohjaamisessa pitäisi kuitenkin olla sillä kykenevällä osapuolella. En vastusta sitä, etteikö myös eksän panosta kasvatukseen tarvita, mutta sen on kyllä oltava sellainen ettei se vaikuta persoonan kehittymiseen ja näin ollen hänelle ei voi antaa muuta vastuuta kuin hän oikeasti kykenee. Se ei voi olla se lähivanhemman tehtävä.

Asiat voivat näyttää paperilla vaikka kuinka hyvältä jomman kumman vanhemman puolelta, ja vastaavasti huonolta toisen puolelta. Varsinkin kun toinen näyttää "pelanneen" asiat alusta alkaen kuin olisi suunnitellut kaiken etukäteen, jättänyt takaportin kuten sanotaan. Näinhän ex tuntuu toimineen kaikessa, pitäen samalla minua vain varalla, jos jokin muu viritys ei sujukkaan. Näin näyttää olleen koko suhteen ajan vaikka itse elin täysin suhteessa, ilman selätakana pelaamisia kuten eks teki.

Panin kaikki kontaktit poikki siten, että ilmoitin vain lasten asioissa voidaan pitää yhteyttä. Hän otti siitä niin paljon nokkiinsa ettei kerro mitään lapsista. Minun yhteydenpitoyritykset lapsiin yritää esittää häirintänä jne.. Ex kertoo lapsista vain jos erikseen heistä itse kyselen. Yrittää saada kaiken näyttämään siltä, etten ole kiinostunut lapsista, häirtsen vain hänen elämäänsä. Jos puhumme eksän kanssa puhelimessa alkaa provosoida, haukkua tai mitä tahansa jolla yrittää saada aikaan pahaa oloa minulle. En suostu puhumaan hänelle muutoin, kuin että joku muu kuulee puhelumme kaiuttimen kautta tai nauhoitan puhelun. Sama pätee henkilöhoht. tapaamisiimme, jos joudumme kohtaamaan.Kerroin hänelle, etten suostu puhumaan ilman todistajaa kanssaan. Tämänkin yrittää saada näyttämään kuin se olisi jotenkin sairautta puoleltani.

Tällaisen ihmisen kanssa on oltava koko ajan varpaillaan. Ja tuntuu, että voi silti vedättää kaikin tavoin. Mitäpä sellaiselle voi. Vai voiko?

Kiitos valaisevasta hyvästä kirjoituksesta, hyvä että sinulla on tukiverkosto joka oikeasti toimii.

Temppuilijalla näkyy olevan prosessi kesken, hänellä menee puurot ja vellit joskus sekaisin, tuossa kertomuksessahan oli kaksi äitiä ei pariskuntaa:)

Mutta asiaan. narsistilta ei voi muuta odottaa kuin valehtelua ja itsepetoksessa elämistä, näin on myös hyvinä päivinä, narsisti näkee myös myönteiset asiat aivan tavalla kuin normaali ihminen.

Olet tehnyt selvästi saman virheen kuin minäkin, olet yrittänyt päästä selville narsistin sielunelämästä ja tehnyt voitavasti suhteen saamiseksi raitelilleen ja samalla tavalla olet järkyttynyt kuin minäkin olen kun onkin huomannut vajoavansa narsistisen tunne vyöryn uppottavaan lentohiekkaan.

Mitä enemmän pyristelee sitä tiukemmin on kiinni ja joskus kun tuntuu että vihdoikin asiat alkavat selkiintyä, pohjalla saattaa olla hyvä keskustelu narsun kanssa, niin niin miten kävikään?. Narsu vetää maton jalkojen alta, eli taas huomaa että narsu on käyttänyt hyväuskoisuutta vain hyväksi.

Narsisti valehtelee ja uskoo valheisiinsa, jos jää kiinni niin syy on aina jonkun muun kuten kirjoitit.( "kysyin kuinka hän kirjoitti sinne asioita jotka eivät ole totta tai hän itse on tehnyt kuten väittää minun tehneen. Hän pyysi anteeksi valeitaan, selitteli olleensa joidenkin aiempien suhteiden kokemusten takia sitä mieltä, että minä olen sellainen kuin hän näkee ja väittää.")

Aina kiemurtelee kuin mato kokussa..


Lyhyesti sanottuna, kerro eri tilanteissa oma tarinasi ja ehkä ei kannate suoraan alkaa kumota kaikkia hänen sanomisiaan yksityikohtaisesti, siinä uppoaa vain suohon. Voi sen sijaan poimia muutamia harkittuja kohtia joilla voit saattaa kyseenalaiseksi hänen kertomukset.

Jos onnistut vaikkapa vain muutamassa selvässä tapauksessa saamaan hänet kiinni valheista, niin kaikki hänen kertomukset valuvat hiekkaan kun hän menettää uskottavuutensa.

Ei kannate toimia tunnepohjalta, eli ottaa välttämättä sellaisia asioita esille jotka loukkaa sinua eniten, koska narsisti käyttää juuri tätä nomaali ihmisen ominaisuutta hyväksi, eikä häneen uppoa "minusta tuntui pahalta" lauseet.

Vaan poimia fakta pohjalta asioita jotka voit todistaa mikäli mahdollista ja päätarkoitus on paljastaa todistettavasti että hän valehtelee selvästi ainakin muutamissa asioissa ja tämä saa ihmiset epäilemään hänen kaikkia kertomuksia ja näkemään hänen teeskentelynsä.

Ainakin itsellä on tämä taktiikka toiminut, vaikka en ole oikeuteen asti joutunutkaan asioita selvittelemään. Ongelmana on ollut vain että narsu on läytänyt uusia ihmisiä jotka eivät minua tunne ja silloin valehtelu ja kasoiselämä on puhjennut taas kukkaan. Narsisti tarvitsee näköjään myös ihmisiä jotka uskovat häneen (mahdollistajia), jotta voisi todistaa itsellee että hänen valheet eivät olekkaan valheita vaan totuuksia.

Tärkeää on että hyväksyt hänenet sellaisena kun hän on, ei hänen tekojaan, mutta sen että hän on tunteeton kuin robotti joka häikäilemättömästi valehtelee ja nimenomaan sillä tavalla että ei koskaan ota vastuuta väärinteoistaan kuten valehtelusta tai vastaavasta. Siis ei koskaa ota VASTUUTA väärinteoistaan SYY on aina muiden. Menee jopa niin pitkälle muiden syyttelyssä että muut on SAANEET hänet tekemään ja sanomaan asioita, olemaan uskoton, häntä on käytetty hyväksi jne...

Ota tämä huomioon ilman sarvia ja hampaita kylmänä tosiasiana.

Kuten kirjoitit (Nytkin ennen eroa, hän väitti minun olevan ihan joku muu kuin olen. Sanoin, että eikö hän tajua minä olen minä, en kukaan muu. Tämä "harhaisuus" ilmeisesti on pysyvä tila hänellä. Hän kokee olevansa aivan tasapainoinen ihminen, mutta kukaan joka näkee asiat joita hän tekee, ei ole sitä mieltä. Nyt hän taidokkasti on taas alkanut esittää uhria, vaikka itse tekisi mitä.)


Et saa noin isoa asiaa käänettyä mitenkään muuten kuin löytämälllä aukon puolustuksessa, jossa jokin yksittäinen tai muutama tapahtuma jolla hänen koko teoriansa saat näyttämään väärältä.

Kirjoitit (En suostu puhumaan hänelle muutoin, kuin että joku muu kuulee puhelumme kaiuttimen kautta tai nauhoitan puhelun.)

Juuri näin, älä kerro että teet näin, osaa kyllä varoa jos saa tietää.

Yritä kuitenkin samalla hoitaa itse, älä uppoa tähän kaikella mielelläsi vaan ole vapaa, rajoita kontaktit mahdollismman vähälle.

Nämä neuvot on täällä palstalla opittua ja käytänössä tullut testattua, tuntuvat toimivan :).

Lähtökohta on kuitenkin se että narsisti ei muutu eikä hän yleensä opi mitään tai korkeintaa hyvin vähän. Paitsi narsistisessa manipuloinissa edistyminen voi olla joskus selvästi havaittavissa. :/

Tsemppiä, toivottavasti voit saada kohta elämän raiteilleen.
Tuossapa vielä loistava kirjoitus aiheesta..

http://www.suhdesoppa.fi/narsismi/tunnista-narsisti/

Keskiaikainen narsismi
Keskitysleiri narsismi

Sen on korvannut sellainen sana, kuin frigiditeetti. Onko keskustelussa: seksin pitää vastata vaaleja?

"Mä seurustelin kerran. Se meni yhteiseksihyväksi, miehelle piti vaihtaa testosteronitasoja. Henkilökunta ei ollut muistanut vaaleja. Heroiini on myös aika rankka näkemys sukupuolesta. Kun mä pääsin pois mä lupasin hällä-väliä horo-tyyliin naimisiin menemisestä. Se oli vain kuvitelma-ajatus, se oli vain ajatus. Iltapäivän viimeiset auringon säteet loivat sairaalahuoneeseen outoa valonkajoa, joka oli kuin sarastus. Sarastus toi mukanaan kolikko-kukkaron, *mikään rakkaus ei ole rahasta kiinni*. Lääkärileikki ja kolikkokukkaro pelottivat varmasti tosi paljon. Niillähän heitetään kerjäläisille hiluja ja hillutaan muutenkin. Tiesitkö, että sitä sanotaan hedelmäpelien aateliksi? No, mikä iljettää, uskontoko?
Kun mun ristittiin, ristiäiset olivat jopa kaksikielisesti järjestetyt, miksi? Mulle tulikin siitä uusi omainen, kun hän tuli tähän hän oli kai vähän yli 12-vuotta. Tarkoitus ei ole vielä täysin selvinnyt, elämäntarkoitus ei voi olla kyseenalaistava keskustelumenetelmä. Oikeus on voittanut taas, mulle on määritelty ulkopuolinen kummihahmo, ajalla ei ole väliä. "Kuihtuneita lehtiä, sitäkö se vain oli?" Kahden vuoden loma-aika Eikä kukaan täysjärkinen sellaista haluakaan, että kuihtuneiden lehtien alta löytyy joku ruumis. Ei heikkopeikko pasifisti ei ole iäti ja alati vaarallinen. Ihminen on laumaeläin tarkoittaa, että rotumme viihtyy muiden samaa rotua olevien ihmisten seurassa taikka muiden ihmisten kanssa."

Narsismin fasismi. Siitä tais olla joku vanha aloituskin täällä joskus aikanaan. Mäkin oon seurustellut kerran. Narsistinen suhde toimii parhaiten, kun minun etuni on sinun etusi - eikä ole niitä rajoja ollenkaan. Hällävälii horotyyliin päädyttiin naimisiinkin. Täysin järjetön ajatus. Paska reissu, mutta tulihan sekin tehtyä. Naisen kannalta raha on sama asia, kuin rakkaus tiettyyn elämänvaiheeseen saakka. Sen kun ohittaa rahan tilalle tulee järjettömät henkiset retket, joista yksikään mies ei ota selvää. Vain lapsi voi maadoittaa naisen tuollaisessa tilanteessa. Joku puhuu kolmenkympin kriisistä. Elämäntarkoitus on merkityksen löytäminen. Ilman merkitystä ihminen joko sekoaa tai masentuu - tai miksei molempia. Mulla ei ole mitään käsitystä mun ristiäisistä. Tiedän, että mut on ristitty - olen seurakunnan jäsen, mutten käy kirkossa. Mieluummin sekopää ja elossa, kuin täysjärkinen zombie. Pasifismi narsismin fasismin vastakohtana voisi jopa toimiakkin ja se voisi sopivasti kumota molempien vaarallisuuden ajatustentuhoajana. Ihmisiä on kahta rotua, on ne täl puol jokkee olevat yksiavioiset ja sit on ne tuol puolel jokkee olevat moniavioiset. Nykyisin jälkimmäisellä ryhmällä on sellainen 'piilomoniavioisuus' joka käytännössä tarkoittaa sitä, että mennään peräkkäin monta kertaa naimisiin, pyöräytetään aina uuden nyxän kanssa kersa, jotta saadaa pidettyä se 'tallissa' vaikka ero on väistämätön, sillä kuka nyt narsismin fasismiin haluaisi alistua?

Mitä "taudinkuvaa" hoidetaan valiumilla ja litiumilla ?