Täällä tk hoitaa vain puhelimitse. Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta (todettu jotain 16-vuotiaana) ja lisäkilpirauhasen liikatoimintaa. Painoni on noussut jotain 7 kg lyhyessä ajassa, vaikka syön vain vähän. Minulla on myös osteoporoosi.
Haluaisin päästä oikein jonkun endokrinologin potilaaksi erikoissairaanhoitoon. Minulla ei ole varaa mennä yksityislääkärin luokse. Mitä siis tekisin? Vai eikö endokrinologi osaa hoitaa sen paremmin eikä perehdy kokonaistilanteeseeni? Harmittaa ihan hirveästi tämä tilanne!
Oliskos joku lääkäri paikalla?
Haluaisin päästä oikein jonkun endokrinologin potilaaksi erikoissairaanhoitoon. Minulla ei ole varaa mennä yksityislääkärin luokse. Mitä siis tekisin? Vai eikö endokrinologi osaa hoitaa sen paremmin eikä perehdy kokonaistilanteeseeni? Harmittaa ihan hirveästi tämä tilanne!
Oliskos joku lääkäri paikalla?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Täällä ei ole yhtään lääkäriä vaan tämä on vertaistukipalsta.
Jos et saa satasta revittyä yksityistä varten tässä maassa saat sitten kitua lopun elämäsi alihoidetussa vajaatoiminnassa.
Kyllä, tämä on vertaistukipalsta jossa voi kysyä asiallisia kysymyksiä oletuksella että saa asiallisia vastauksia. Jos itsellä sattuu olemaan huono päivä niin onko silloin pakko vastata mitään??? Turhaa pahoittaa toisten mieltä tylyillä kommenteilla.
Itselläni hoidettiin vaikeaa masennusta, rytmihäiriöitä, atooppista ihoa, väsymystä, hiusten lähtöä... kaikkia yksittäisinä vaivoina. Vasta nyt, tuhansien eurojen turhien lääkkeiden syönnin jälkeen lihas-/ nivelkipujen alettua ja painon reippaasti noustua todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Kunnolliselle lääkärille pääsy on tänä päivänä lottovoitto, edes yksityislääkärien rahastus ei aina takaa laatua.
PuhelinPotilasta voin vain neuvoa varaamaan ajan lääkärille, pyytämään lähetteen labraan kilpirauhaskokeeseen. Kontrolli pitäisi muutenkin olla 3kk välein, mutta jos sitä ei vielä ole, pitää se vaatia koska hormonitoiminta muuttuu ja voi vaatia lääkityksen muutosta. Ja vaikka arvot pysyisivätkin kunnossa mutta olotila muuttuu, on se jo aihe lääkärillä käyntiin. Vaikka tuntuukin ettei lääkärit aina ota vaivoja todesta, että joka asiasta joutuu taistelemaan, on kaikilla silti oikeus terveydenhoitoon.
36, ei täällä ollut yhtään huono päivä. Ilmeisesti hymiöt puuttui ja joku sitten luki kommenttin töksäytyksenä. Ihan oman kokemuksen faktaa tuo on.
Kaikilla oikeus terveydenhuoltoon? Erikoissairaanhoidon oikeutta ei oikein monellakaan alalla enää ole. Jos ei mene yksityiselle, saa pilata elämänsä ensin, jos odottaa, että julkiselta saa hoitoa. Ensin odottavat, että menee todella huonoon kuntoon.
Pahinta, että vajaatoiminnassa ei oikein jaksaisi taistella terveytensä puolesta. Rahat täytyy siihen kyllä löytää mitä pikimmin. Muuten ei jaksa mitään eikä ole senkään vertaa rahaa. Monella menee työkyky, ennen kuin pääsee hoitoon. Siitä onkin sitten jo pidempi matka takaisin terveyteen ja aika ja terveyttä hukattu.
Olet varmasti oikeassa, 21. Itselläni vain niin hankala luonne että jopa julkiselta puolelta olen joskus apua saanut. Johtuen ehkä siitä että aikani minäkin kestin pompotteluja...
Nyt mulla on huumori hukassa ihan hirveiden kipujen johdosta. Lääkäri pohti että josko kilpirauhasen vajaatoiminnan lisäksi fibromyalgia. On hyviäkin päiviä, hyviä hetkiä, mutta tällä hetkellä särkee kaikkialle jalkapohjista lähtien. Särkylääkkeistä ei ole apua.
Alun alkaen oireitani hoidettiin työpaikkalääkärillä, yksityisellä. Siellä kohdalleni osui lääkäri joka oli tyytyväinen lykättyä ekat pillerireseptit kouraani, yhtään koetta ottamatta. Julkisella puolella ilman isompia tappeluita tehtiin mittavat tutkimukset tähystyksistä ja magneettikuvauksista lähtien, mutta ei kenelläkään välähtänyt mieleen kilpparikokeita tehdä.
Aikani kärvisteltyäni palasin työpaikkalääkärille, eri ihmiselle tällä kertaa. Viimein ainakin yksi onnistunut diagnoosi...
Ei kenenkään pitäisi joutua taistelemaan, mutta elämme hyvinvointivaltiossa missä köyhän henki on halpa : (
Hei!
Kiitos "taistelusta" puolestani. Minä nyt en kuitenkaan usko, että kilpirauhasen vajaatoiminta olisi ihan sellainen sairaus, että siitä voisi kaikkea kropan tuntemuksia syyttää.
En ole koskaan kuullut, että kilpirauhaskokeita tehtäisiin 3 kk välein ja että arvot niin kamalasti heittelisivät, jos lääkitystaso löydetty. Kerran vuodessa kontrolloidaan. Uskon, että yksityinen puoli saattaa jopa teettää turhaa tutkimusta ja asiakas maksaa. Vastaavasti yleisellä puolella taas saatetaan pantata kaikkia tutkimuksia - niitä ei siis teetetä, vaikka aiheellista olisikin!
Sekään ei taida pitää paikkaansa että kilpirauhasen vajaatoiminta olisi välittömästi henkeä uhkaava tila, vaikka allekirjoitan kyllä senkin, että köyhän henki on halpa eikä siitä kukaan juuri välitä. Kuolkoon pois jos on kuollakseen! Kärsiköön vaan jatkuvasta kiputilasta! Sanoivat kiputiloistani suoraan, että ei tutkita. Minusta se oli törkeää. Ehdottivat vesialtaassa jotain puuhaa, mutta kun on niin kovasti kipuja, että ei uinti eikä vesijuoksu onnistu. Vai kidutustilassako niitä pitäisi tk-n mukaan harrastaa? Ja mitä se auttaa? Ihan marginaalista! Ei poista kulumia yms.
Siitäkään en ole varma, että jos aikuisiässä yhtäkkiä jostain syystä tulee kilpirauhasen vajaatoiminta niin miten se heti vie työkyvyn täydellisesti? Onko kertomusta tällaisesta kehityksestä? Ja kun saa hormonilääkityksen, niin miten nopeasti olo kohenee? Mielestäni ei tämä vajaatoiminta ihan näin äkkinäisesti terveyteen vaikuta. Sitä onkin yleensä pidetty piilosairautena, vai miten siis?
Ei, en väittänytkään että kilppari olisi välittömästi henkeä uhkaava tila, toimi sitten vajaasti vai täysillä, vaan niin kuin varmasti ajattelitkin, on monia muita vaivoja joita ei aina lähdetä tutkimaan vaikka pitäisi. Esim. omaa aivokalvontulehtustani hoidettiin ensin normi flunssana (hupsis, onneksi ei ollut hirmu herkästi leviävää sorttia), ja ystäväni jatkuva päänsärky laitettiin liian kireän nutturan piikkiin. Ystäväni kuoli syöpään 5kk myöhemmin. Aika syvältä.
Mutta joo, kilpparikontrolleja mietin uudestaan. Voihan tietty olla että käytäntö on toinen jos vaivaa on hoidettu jo vuosia, itselläni kun se on suhteellisen tuore diagnoosi niin ehkä siksi 3kk?
Fibromyalgiaa (mitä mulla nyt epäillään) on vaikeampi diagnosoida, se ei näy kokeissa eikä laiskemman lääkärin motivaatio riitä sen tutkimiseen. Mutta mulla se tuli niin räjähtävällä voimalla että tällä hetkellä olen täysin työkyvytön. Olihan noita vaisumpia lihas- ja nivelkipuja kauemminkin, mutta menivät yleensä levolla ohi. Kunnes sitten ei... Tänään onneksi taas pikkasen parempi päivä, tän tekstinkin saan taottua alle tunnissa ; )
Vaikka tässä kuinka miettisin ja pohtisi, en silti sua osaa auttaa. Äkillinen painonnousu vain kuulostaa sitä että vajaatoiminta on syystä tai toisesta ryöstäytynyt hanskasta. Toivon sinulle voimia (ja onnea) saadaksesi itsesi pian parempaan vointiin.
Ai niin, ja fibrokin löytyy.
Sinä joka kirjoittelet mahd. fibrosta, sinuna varaisin ajan joko fysiatrilta tai reumatologilta. Oman fibroni ainakin fysiatri diagnosoi saman tien, kipupisteet olivat niin selkeät.
Mahdollisimman hyvää kevään jatkoa itse kullekin.
Pyydä tulokset siellä missä ne on otettu, eli julkisella ja varaa aika yksityiseltöä endokrinologilta tai sisät.lääkäriltä. Kannattaa satsata se summa.
Tai yritä pyytää lähete terv.keskuksesta endolle. Tai sisätautilääkärille.
On kaksi eri tapaa päästä sinne, joko menee yksityiselle tai sitten saa sen lähetteen tk:sta
Sori typoni, siis _yksityiseltä_. Ja ota ne paprut mukaasi missä on ne testien tulokset. Miten kauan ed.testeistä on?
Tänään sain vahvistuksen diagnoosiepäilylle, kilpparin vajaatoiminnan ja hankalan luonteen lisäksi omaan fibronkin :( Elämä jatkuu.
Heh...
TK-lääkäri uusi vanhaksi menneet reseptini viitaten viime vuonna otettuihin tuloksiin. Uudet kokeet oli juuri otettu ja kas kummaa, miksi ne eivät olleet lääkärin nenän edessä????
Siis todella kummallista tämä pelkkänä puhelinpotilaana oleminen.
Huomaatko, että tarvitset erikoislääkärin, jotta saat tarpeellisen hoidon? Julkisella terveydenhuollolla ei ole varaa olla kiinnostunut monenkaan terveydestä.