Vaikka se ei tietenkään ole päätarkoitus näissä kirjoituksissa, niin voisivatko kirjoittajat kumminkin kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen teksteissään ??? Lukisivat tekstin läpi ennen kuin "julkaisevat" sen. Minun lukunautintoani ainakin häiritsee, kun mieleni korjailee koko ajan kirjoitusvirheitä, vaikka sen pitäisi liikkua aivan eri asioissa...
Olisiko mahdollista ???
nipo
31505
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Omassa parin rivin valituksessakin jo vilisi virheitä. Joten Vitun niputtaja, mene ja lue oikeata kaunokirjallsuutta, jos ei tuotteisto kelpaa. On siinä dorkalla otsaa valittaa.
Tuskin se on mahdollista.
Tänne kirjoittelee pari ää..ötä eri nimimerkeillä päivästä toiseen. Samantapaisia juttuja aina. Samaa porukkaa, jotka syövätkin täilippis päässä (että edes ruoka pysyy syömäkelpoisena). Mistähän niillä riittää aikaa?? No, koulusta on pinnattu usein. Sehän näkyy heti tekstin laadussa ja käsityskyvyssä.
Ylläpitäjälle esitetään myöhemmin toivomuksia. Esimerkiksi tietokone-astrotomografia, jolla paljastetaan nämä henkilöt kirjoitusvirheiden perusteella. Sen jälkeen heidät asetetaan mustalle listalle. Ohjelma tutkii jokaisen lähetetyn kirjoituksen. Mikäli tuntomerkit sopivat, kirjoitus ohjataan tunnistustietoineen operaattorille. Operaattori asettaa eston, jotta tämä sepustelija ei pääse enää millekään kirjoituspalstalle.
Seuraavat kirjoitusyritykset linkittyvät suoraan asianomaisen kotipaikan mielenterveys- ja sosiaalitoimistoon .
Yhtä varma homma kuin DNA-testi.
Olen samaa mieltä nipon kanssa. Tietenkin huolimattomuusvirheitä jää lähes aina, vaikka tekstiä yrittäisikin korjata, mutta jotkut eivät tarkista novelliaan ilmeisesti kertaakaan, ennen niiden lähettämistä. Seuraavassa jokunen ohje oikeinkirjoituksesta. Korjatkaa, jos olen itse kirjoitellut mitä sattuu. En siis ole mikään suomankielenmaisteri tms., yritän vain omia äikän tuntien oppeja käyttää hyväksi. Suurin osa on varmaan ihan itsestäänselvyyksiä, mutta listasin kuitenkin kaikki keskeisemmät kielioppisäännöt, mitä satuin muistamaan.
> lause alkaa isolla kirjaimella ja loppuu pisteeseen, kysymysmerkkiin, huutomerkkiin tai kolmeen pisteeseen. Huutomerkin liiallinen käyttö imee uskottavuutta, joten jos mahdollista kannattaa sen käyttö jättää vähäiseksi.
> esim. erisnimet, kadun nimet, kaupungit (vertaa kansallisuudet ja kielet, jotka tulevat pienellä), kunnat, maat, järvet, joet, automerkit sun muut tuotemerkit alkavat isolla kirjaimella.
> yhdyssanoista sen verran, että hyvin moni sana, jonka uskoo olevan yhdyssana, myös on sellainen. Sellaiset itsestäänselvyydet, kun kotitalo, kuorma-auto (huomaa väliviiva, jos ensimmäisen sanan viimeinen kirjain on vokaalia ja se on sama, kun millä toinen sana alkaa) ja moottoripyörä ovat yhdyssanoja.
> yhtäkkiä, ei yht'äkkiä tai yht äkkiä
> alkaa laulaa tai ryhtyä laulamaan, ei alkaa laulamaan tai ryhtyä laulaa
> ”Sitten menin kirjakauppoihin ja vaatekauppoihin” – lause voidaan sanoa myös näin: ”Sitten menin kirja- ja vaatekauppoihin.” Huomaa myös: ”Huoneessani on vaatekaappi, muttei –komeroa.”
> pilkunkäyttöä on vaikeaa selittää lyhyesti, mutta muista seuraavat: että, jotta koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes, mutta, sekä, eli, tai, joko, vai, sillä – sanoja ennen tulee lähes poikkeuksetta pilkku. Myös luetellessa käytetään pilkkua: ”Minulla on koira, kissa, kaloja ja undulaatti.” Ja –sanan eteen tulee pilkku vain, jos sen eripuolilla olevat asiat eivät liity juuri mitenkään toisiinsa, ”Kodissani on neljä huonetta, sekä keittiö ja vessa, ja omistan kissan.”
> Lauseista ei kannata tehdä suunnattoman pitkiä, jos ne ovat lyhyitä, ne kuulostavat ytimekkäämmiltä.
> lyhenteiden jälkeen käytetään pistettä, kuten ”esim.”, ”ko. ”tai ”jne.”
> huomaa väliviivan paikka seuraavissa lauseissa: ”Olen Toni Wirtanen – fani” tai ” Näin tv:stä viimeksi Kellopeliappelsiini – elokuvan.”
> vaikka käyttäisi puhekieltä repliikeissä, on muun tekstin fiksuinta olla kirjakielessä.
> repliikkiviivan jälkeen kannattaa jättää tyhjä väli, koska se helpottaa lukemista. Myös kappalejaot helpottavat lukemista.
> yhdeksän ja sitä pienemmät numerot kannattaa kirjoittaa kirjaimin, sitä suuremmat voi pistää numeroin. Numero 7 kirjoitetaan muuten seitsemän eikä seitsämän.
> näin käytät repliikkiviivoja (oikein):
Poika sanoi hymyillen: - Sinä olet ihana.
tai
- Sinä olet ihana, poika sano.
Tyttö huudahti onnellisena: - Ihana nähdä sinua!
tai
- Ihana nähdä sinua! tyttö huudahti onnellisena.
kysymysmerkkiä käytetään huutomerkin tavoin.
> sama lainausmerkkejä käyttäen:
Poika sanoi hymyillen: ”Sinä olet ihana.”
tai
”Sinä olet ihana”, poika sano hymyillen.
Tyttö huudahti onnellisena: ”Ihana nähdä sinua!”
tai
”Ihana nähdä sinua!” tyttö huudahti onnellisena.
> Jotain yleistä:
- sydämessä on yksi m –kirjain.
- mieluummin, ei mieluunmin.
- kin –tavussa ei ole mitään outoa, mutta sen käyttö tuottaa silti joskus ongelmia. Kin vain lisätään sanaan perään, that’s it! Kissakin, kuitenkin, outokin…
- novellista ei ole tarkoitus tehdä niin pitkää, kuin mahdollista, kannattaakin jättää turhat jaarittelut pois ja mennä suoraan asiaan. En tarkoita, etteikö saisi olla odottamista, kaipuuta, esileikkiä yms., vaan sitä, ettei kannata kertoa sadalla rivillä ennen, kun mitään alkaa tapahtua ja sen jälkeen 30 rivillä itse tapahtumat.
- sitten ja sen jälkeen ja muut samantyyliset lausahdukset latistavat novellin tunnelmaa. Paikasta ja tapahtumasta toisen voi siirtyä vallan mainiosti ilman ko. sanontoja.
- sääntöjä voi tietenkin soveltaa ja se tekee novelleista persoonallisen, mutta jos kielioppi puuttuu kokonaan, se rupeaa häiritsemään yhtä sun toista.