Nettifennonatsit väittävät, että ruotsin kielen opiskelu on pois saksan kielen opiskelusta.
Totuus on se, että nettifennonatsi ei pysty oppimaan eikä halua oppia mitään, eikä mitään kieltä. Nettifennonatsi on kielten oppimiseen liian kovapäinen.
Metsäsuomalaiselle riittää, että tilaa Kanarialla oluen karjalan murteella.
Totuus on se, että nettifennonatsi ei pysty oppimaan eikä halua oppia mitään, eikä mitään kieltä. Nettifennonatsi on kielten oppimiseen liian kovapäinen.
Metsäsuomalaiselle riittää, että tilaa Kanarialla oluen karjalan murteella.
Vastaukset 15
Vanhimmat
PISA!
Niin juuri! PISA!!
Jyväskylän yliopisto> Heikoimmat oppilaat nostivat Suomen kärkeen PISAssa
Eli netti fennot!!!
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2005/05/tiedote-2009-10-01-20-24-58-610593
Ruotsinkieliset oppilaat eivät pärjää matematiikassa. Kuudesluokkalaiset ovat suomalaisten 3.luokkalaisten tasolla
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101312514867_uu.shtml
Heikoimmat koulut ovat geometriassa suomenkielisten kolmasluokkalaisten keskitasolla
Ruotsinkielisten alakoulujen oppilaat menestyvät selvästi heikommin matematiikassa kuin suomenkieliset oppilaat, selviää Opetushallituksen tekemästä raportista.
Suomenkielisten koulujen oppilaat menestyvät paremmin kaikilla matematiikan osa-alueilla. Kaikkein heikoimpien koulujen joukossa enemmistö on ruotsinkielisiä kouluja. Toisaalta parhaat ruotsinkieliset kaupunkikoulut ovat maan parhaiden koulujen joukossa.
Yksi syy voi olla erilaisessa johtamiskulttuurissa, arvioi erikoistutkija Jari Metsämuuronen Opetushallituksesta.
- Suomenkielisissä kouluissa heikkotasoiset oppilaat siirretään mahdollisesti nopeammin tukiopetukseen, Metsämuuronen sanoo.
Oppimistulosten eroja voivat selittää myös oppimateriaalit, kodin tuki, opettajien erikoistumisopinnot ja oppilaan asenne opiskeluun.
Tasoerot suuria suomalaisittain
Raportin mukaan opettajan merkitys oppimistuloksissa ei ole ratkaiseva.
Opetusneuvos Eero Niemi Opetushallituksesta arvioi, että yksi selittävä tekijä saattaa olla oppikirjat.
- Oppimateriaalin yhteys oppimistuloksiin on erittäin merkittävä, Niemi sanoo.
Oppilaat menestyivät matematiikan kokeessa keskimäärin hyvin. Suomenkielisissä kouluissa osaaminen oli lisääntynyt tasaisesti kolmannelta luokalta kuudennelle luokalle koko Suomessa. Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut eroa, ei myöskään maaseudulla tai kaupungilla.
Ruotsinkielisten oppilaiden tilanne on aivan toinen.
Kaupunkien kouluissa oppilaiden osaaminen lisääntyy huikeasti, mutta maaseutukouluissa heikkoa lähtötasoa suomenkielisiin verrattuna ei saatu kurottua kiinni.
- Kaupunkialueen ulkopuolella erot tuntuvat vain kasvavan. Heikkoja ruotsinkielisiä kouluja on paljon, Metsämuuronen toteaa.
Kodin kannustus ratkaisevaa
Tilanne on onnettomin kaupunkialueen ulkopuolella, erityisesti Länsi-Suomessa. Joissakin ruotsinkielisissä kouluissa geometrian taidot olivat kuudennen luokan alussa samalla tasolla, missä suomenkielisten koulujen keskiarvo oli jo kolmannen luokan alussa.
- Suomen sisällä ero on suuri. Toisaalta voi olla, että heikoimmatkin oppilaat voivat olla parempia kuin monessa keskieurooppalaisessa koulussa, Metsämuuronen lohduttaa.
Tutkija korostaa kodin merkitystä oppimistuloksissa. Kaupunkialueen ulkopuolella opiskelumotivaatio ei välttämättä ole kohdallaan, jos haaveena on seurata isän jalanjälkiä maatilalla.
Metsämuuronen viittaa norjalaistutkimuksiin, joiden mukaan maaseudulla tytöt pärjäävät siksi paremmin matematiikassa.
- Alakouluikäisillä lapsilla ei ole automaattista halua mennä kouluun. Vanhempien velvollisuus on kannustaa lasta opiskelemaan ja tekemään läksyt kunnolla.
Kiusaaminen heikentää oppimistuloksia
Raportin mukaan koulussa viihtyminen ja koulukiusaaminen ovat selvästi yhteydessä menestymiseen.
Noin 30 000 lasta on toistuvasti kiusattuina suomalaisissa kouluissa.
- Olisi erikoista, jos kiusaaminen ei mitenkään vaikuttaisi oppimishaluun ja haluun käydä koulua. Viihtymisen huonous voi olla ennemmin syy kuin seuraus, Metsämuuronen toteaa.
Ruotsinkielisten alakoululaisten huonompia oppimistuloksia kiusaaminen ei kuitenkaan selitä.
- Olisi järkevää niin pian kuin mahdollista katkaista tällainen kehitys, jos se on todellinen. Ruotsinkieliset oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden, Metsämuuronen sanoo.
Otokseen kuului 5 560 oppilasta. Tiedot kerättiin 244 suomenkielisestä ja 44 ruotsinkielisestä peruskoulusta.
STT
netifenofatsin kovaan päähän on työnnettävä wallinin pakoruotsia.
kun svedu sanoo niin.
Aloita elämä suomenruotsalaisena ja saat uskomattomia etuja:
* Ei enää koskaan pakkoruotsia
* Paremman ja onnellisemman elämän
* Takuuvarman hallituspuolueen
* Rahaa tyrkyttäviä säätiöitä
* Ohuemman sanomalehden tuoman ajansäästön
* Maamme-laulun alkuperäiskielellä
* Täyden hyödyn kaksikielisistä katukylteistä
Tarjoan sinulle helpon tavan tulla suomenruotsalaiseksi.
Mene http://hurriksi.fi/vaihda-parempaan/ ja muuta äidinkielesi ruotsiksi.
http://hurriksi.fi/
Hyvä, että olet tietoinen edes karjalan kielestä. Pakkoruotsilta kun ei jää tilaa tälle kielelle. Kumpaa mielummin karjalaa vai pakkoruotsia?
Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle. Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa.
Pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.
Kerrotko vielä, mikä on oma kielitaitosi?
Miten se tähän kuuluu?
Suomi saksa ruotsi englanti aasialainen kieli opiskelussa.
Opiskeltava joko englantia taikka saksaa, Jos osaa englantia niin ruotsia ei juuri kannata opetellakkaan. Jos sitten luulee tarvitsevansa ruotsinkieltä niin opettelee ruotsin ruotsia ( eikä muumi ruotsia ).
"Totuus on se, että nettifennonatsi ei pysty oppimaan eikä halua oppia mitään, eikä mitään kieltä."
Edellinen on pätevä syy pakkoruotsin poistamiselle niin kauan, kun kukaan ei pysty esittämään perusteluja pakkoruotsille.
"Ostan" sinä päivänä tuon ruotsin kielen kautta portti muihin kieliin kun svedut kirjoittavat sata prosenttisesti kaikki germaaniset kielet!
Niin ja hey, ääntämiset kanssa ihan ulkoministeriötä ja yliopistoja myöten.
Nyt kehuskelette, svedupetturit, pelkästään suomeksi. Näyttäkää esimerkkiä!
Nettisvekorasistit väittävät, että he osaavat laskea jopa pluslaskuja. Totuus on, että siihenkin he tarvitsevat laskinta. Tämän todistaa tutkimukset siitä, että surujen laskutaidot vastaavat kuudenella luokalla suomenkielisen kolmasluokkalaisen taitoja.
Noh, tämä oli suora vastine alustajan aivopierulle. Surut ovat tosiasiassa fiksua porukkaa, mutta olisi hyvä ensin miettiä, ennenkuin rykäisee.
Siehän hassuja haastat!
Metsäsuomalaisia on Värmlanti ja Ahvenanmaa sekä Närpiö pullollaan. Tuotteliaammat yksilöt asuvat Kainuussa ja Turussa.
Torsbyssä on yhtä vähän "osaajia" kuin Jomalassa. hehehehe