tuli vaan tässä mieleen että pelkäävätkö ihmiset oikeesti niin paljon tätä karua elämää että ovat keksineet jonkun olemattoman hengen jolle voi syytää kaikki pahat teot...?
vai miks ylipäätänsä tuo herra on keksitty?
laittakaa kommenttia.
allekirjoittanut.
vai miks ylipäätänsä tuo herra on keksitty?
laittakaa kommenttia.
allekirjoittanut.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Älä turhaan lausu herrasi nimeä. Etkö ole perehtynyt käskyihin.Kun tarkemmin ajattelee, niin saatat olla oikeassa.....
ihmisille täytyy olla jotain mihin uskoa ja pyytää apua ja josta saada toivoa. ja koska paljoa muuta ei ole... turvaudutaan Jumalaan.
luultavasti jotkut vain jaksavat paremmin elämän helvetissä siinä uskossa että jokin parempi odottaa vielä edessäpäin.
Uskonto on hyvänä apuna heikoille ihmisille. Ei sillä niin väliä uskooko Jeesukseen, Buddhaan vai Vaaleanpunaiseen Elefanttiin, kunhan on jokin mihin turvautua. Harmittaa vain kaikki väkivalta ja pahuus mitä uskonnot aiheuttavat.
Miks mä ees vaivaudun kirjottamaan? Ihmettelen vaan, mutta antaa mennä. Ensinnäkin Herra ei oo keksittyä. Kuka sun mielestä loi maailman ja ihmiset? Älä nyt vaan sano, että sä uskot siihen apina-teoriaan.
On ikävää, kun nuin kirjotat. Mä oon ollu uskossa ala-asteesta lähtien ja se uskominen ei liity mitenkään siihen, että pelkäisin elämää. Mitä pelättävää täällä on? Varsinkin, kun Jumala enkeleidensä kanssa suojelee. Joo, tiiän.. Monien mielestä tämä saattaa olla tyhmää ja hölönpölön tekstiä, mutta ei voi mitään.
(Toivottavasti sulla ei oo mitään sellasia vastaan, jotka uskoo Jumalaan..)
juu-u. ei minulla ole mitään uskovaisia vastaan, samanlaisia ihmisiä hekin ovat. mutta kyllä, olen (myös) realisti ja uskon suureen alkuräjähdykseen sekä myös tuohon APINATEORIAAN.
...eeeeettä niin.
Aivan! Ei kukaa oo voinu tosta vaa keksiä kaikkia Raamatun kirjoituksia! Mä uskon Jumalaa ja piste.
olen myös realisti uskon alukurjähdykseen ja apinateoriaan koska ne ovat LOOGISEMPIA kuin että joku jumala olisi luonut maailman
Eihän Raamattu tuosta vaan syntynytkään, vaan satojen vuosien kuluessa, monien eri henkilöiden kirjoittamana. Raamattu on kokoelma, johon on koottu yhteen juutalaisten ja sittemmin kristittyjen aikojen saatossa kirjoittamia kirjoituksia. Ja ihan tiedoksesi vaan muuten, että Raamatun ulkopuolelle on jätetty vaikka kuinka monta kirjoitusta (ns. apokryfikirjat), jotka ovat aivan vastaavia kuin Raamatun kirjoitukset ja samoin juutalaisten ja kristittyjen kirjoittamia (mm. sellaiset evankeliumit kuin Tuomaan evankeliumi, Juudaan evankeliumi, Marian evankeliumi ja Nikodeemuksen evankeliumi).
Onko muuten joku voinut mielestäsi tuosta vaan keksiä kaikki sellaisten kirjojen kirjoitukset kuin muslimien pyhän kirjan Koraanin (joka on luettavissa netissä osoitteessa http://www.islamopas.com ), hindulaisten Veda-kirjojen (huom. kyseessä on siis useampikin kirja, enemmän tekstiä kuin Raamatussa), buddhalaisten Tripitakan, taolaisten Dao-De-Jingin tai vaikka mormonien Mormonin kirjan, Opin ja liittojen kirjan ja Kallisarvoisen helmen, tai Urantia-kirjan (joka on luettavissa osoitteessa http://www.urantia.fi )?
Ja entä miten on sellaisten kirjojen laita kuin Talmud ja Kabbala? Ne kaksi ovat juutalaisten kirjoittamia aivan kuten Raamatun vanha testamentti ja sisältävät sen tavoin juutalaisten perimätietoa ja uskonnollista asiaa, ja ainakin Kabbala on kirjoitettu ennen vanhaa testamenttia.
Tiede todistaa alkuräjähdyksen mahdottomuuden monessa nykyisessä lähteessä ja tiede antaa hyvin ristiriitaisen kuvan ihmisen synnystä.
En usko, että universumin olemassaolo on sattumaa. Jo pelkkä kotoinen maapallomme pursuaa todisteita (ei ehkä täysin kiistattomia), että joku on suunnitellut kaiken. Luonto on kaunis mutta julma. Se on niin henkeäsalpaavan upea (auringonlaskun värit, kuikan huuto tyynellä järvellä, 10-metrinen termiittikeko jne.), että minun on mahdotonta uskoa kaiken olevan vain sattuman satoa. Kaiken huippu on tietysti ihminen itse, olemassaolonsa tiedostava ja sitä kummasteleva otus.
En välttämättä pidä ajatuksesta, että on olemassa jonkinlainen jumaluus (ehkä jopa useampia). En luulekaan tietäväni, millainen jumala kaiken takana on. Nykysuomalaisille tyypillinen jälkikristillinen deismi (usko tarkemmin määrittelemättömään persoonalliseen Jumalaan) on juuri sitä, mitä sinä, Marion, kritisoit viestissäsi. Suomalaisten Jumala on etäinen mutta turvallinen ukko, josta haetaan lohtua, kun omin voimin ei pärjätä.
Mielestäsi Jumala on keksintö, joka tuo turvallisuutta elämään. Uskovat ovat sortuneet älylliseen epärehellisyyteen etsiessään turvaa ja tarkoitusta elämäänsä. Olen samaa mieltä, monet uskovat ovat juuri tällaisia, mutta sama pätee myös moniin ateisteihin. Varmasti monen ateistin vakaumus on (yksinkertaistettuna) syntynyt suunnilleen tällä tavoin:
-Jos Jumala on olemassa, Hän ei ehkä hyväksy minun tapaani elää. Saatan kuoleman jälkeen joutua vastuuseen teoistani. Jumala on oikeastaan aika pelottava, en tahdo uskoa Häneen.
Viimeinen vaihe on varmasti usein tiedostamaton, ihminen ei tietenkään myönnä itselleen, että hän uskoo siihen mihin uskoo vain siksi, että haluaa sen olevan totta.
Tietysti Jumalasta haetaan lohtua ja turvallisuutta. Sitähän Hän antaa, joten miks emme ottas sitä vastaan?
"Saatan kuoleman jälkeen joutua vastuuseen teoistani. Jumala on oikeastaan aika pelottava, en tahdo uskoa Häneen." kirjotit. Joo-o. Jos elämässään maapallolla ei oo tunnustanut Jumalaa Herrakseen ja tunnustanut syntejään, on hänellä syytäkin pelätä. Kuka nyt ei polttavaa ja kiduttavaa helvettiä pelkäis? Mutta jos Jumalaan uskoo ja tunnustaa Hänelle syntinsä, ei oo mitään pelättävää. Jumala pitää omistaan huolta. Ei Hän pelottava ole, päinvastoin. Vain saatana ja helvetti ovat pelottavia omalla tavallaan(?)
Etkös ymmärtänyt että tuo viestini loppuosa, johon vastasit, oli yritykseni eläytyä ateistin ajatusmaailmaan? Omaa kantaani selostin edellisen viestini alkupuolella, uskon siis (J)jumalaan, vaan en välttämättä kristittyjen Jumalaan. Vaikka tuskin tuolla on sinulle suurta väliä, olen joka tapauksessa kadotettu...
Ja nyt, EräsJokaHeräs, 10 pisteen kysymys:
-Miten Jumala, joka on rakastava, armollinen ja oikeudenmukainen, voi tuomita ihmisen IKUISEEN rangaistukseen AJALLISISTA synneistä?
Joo, sori, erehdyksiä sattuu. Olet joka tapauksessa kadotettu? Mitä sillä tarkotat? Ihminen ei saa tuomita, Jumala tekee sen, vai mitä?
Hmm... Niin, tuo sinun viimenen kysymys.. Tuota noin. Siis ihmisethän valitsevat, uskoakko Jumalaan vai ei. Ja sen perusteella tulee tuomio. Ihmisen oma vika se on, jos rangaistus helvettiin tulee.
Kaikkiin kysymyksiin ei vastausta oo. Me ihmiset emme edes tarvii kaikkiin vastauksia.
Tarkoitan, että uskon sinun uskovan että minä olen kadotettu, koska en usko kristittyjen Jumalaan, en ole ottanut uskossa vastaan pelastusta, en ole syntynyt uudesti jne...
Oon ollu uskossa suurimman osan elämääni, mutta n. vuosi sitten "kieltäydyin" enää uskomasta. Suurin syy tähän on helvetti. Painotin edellisessä viestissäni kohtia AJALLISET synnit, IKUINEN rangaistus. Eikö tämä sinusta kuulosta kohtuuttomalta? Jopa ihmiskunnan suurimmat roistot, Hitler, Stalin ja kumppanit, ehtivät ikuisuudessa sovittaa rikoksensa monin verroin. Puhumattakaan niistä miljardeista pikkunilkeistä.
Olen eri mieltä kanssasi myös siitä, valitsevatko ihmiset uskoako Jumalaan vai ei. On paljon ateisteja, jotka aivan rehellisesti eivät näe syytä uskoa Jumalaan. Minä ja monet muut olemme vakuuttuneita jonkinlaisen jumaluuden olemassaolosta, mutta emme näe syytä uskoa juuri kristittyjen Jumalaan.
Kristityt sanovat, ettei ihminen voi omilla hyvillä töillään ansaita pelastusta. Uskomalla Jeesukseen kuka tahansa murhamies voi sen ansaita. Mielestäni ei ole oikeudenmukaista jakaa armoa näin triviaalisti.
Ja miksi ihmiset ovat joutuneet tähän jamaan? Miksi ihminen on syntymästään asti tällaisessa liemessä? Siksi, että kaksi taukkia töppäilivät hedelmän kanssa joskus aikojen alkuhämärissä. Elämä on kuin venäläistä rulettia, jossa panoksena on ikuisuus taivaassa tai helvetissä. Joka sattuu onnekkaasti valitsemaan Jeesuksen, voittaa pelissä. Arvoilla, joissa lukee Allah, Jahve, Buddha, Marx tai jotain muuta, ei voita mitään, vaan häviää paljon enemmän, kuin ikinä olisi voinut kuvitella. Ja miksi ihmisellä ei ole oikeutta kieltäytyä tällaisesta uhkapelistä? Jos olisin saanut valita, en olisi koskaan syntynyt.
"Kristityt sanovat, ettei ihminen voi omilla hyvillä töillään ansaita pelastusta. Uskomalla Jeesukseen kuka tahansa murhamies voi sen ansaita. Mielestäni ei ole oikeudenmukaista jakaa armoa näin triviaalisti." Mulle tulee tästä tekstistä mieleen se Raamatun kertomus, jossa Jeesus on myös juuri näiden murhamiesten ja hulttio ihmisten puolella. Ns. "hyvät ihmiset" ihmettelevät tätä, miksi Jeesus noiden kanssa kulkee! Eihän niin kuulu olla! (Tässä muutama Raamatun kohta: Room. 14:1-12, Luuk. 6:27-36, Luuk. 19:1-10. Tietysti on monia muitakin hyviä kohtia, mutta siinä nyt "esimerkkejä"..) Jeesus tahtoo olla reilu kaikille. Tietysti hyvillä töillä ei ansaita pelastusta. En osaa selostaa, mutta minulle se on ihan päivänselvä asia. Tai hmm... No, jos esimerkiksi ihminen, joka ei tahdo palvoa Jumalaa, mutta tahtoo päästä taivaaseen helvetin sijaan, tekee todella hyvän teon, niin hänetkö olisi päästettävä taivaaseen? Silloinkin, jos hän jättää hyvien teot yhteen tai kahteen kertaan? Tai silloinkin, jos hän tekee vain hyviä tekoja, mutta ei rukoile, eikä tunnusta Jumalaa Herrakseen? Tuohan vasta on "epäreilua".
Mäkin oon miettiny tuota, että kahden ihmisen hedelmä töppäyksen vuoksi joudumme kärsimään. (Room. 5:12-->)
Ajallinen synti, ikuinen rangaistus. (1. Joh. 3:4-10) 1. Joh. 3:6: "Syntiä ei tee kukaan, joka hänessä pysyy. Ei kukaan, joka tekee syntiä, ole häntä nähnyt eikä tunne häntä." Mutta kuitenkin, jokainenhan tekee syntiä maapallolla? No, jokaiseen kysymykseen ei ole vastausta, eikä niitä tarvitakaan.
Ja vielä yksi Raamatun kohta. Jaak. 5:19-20: "Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja toinen ohjaa hänet takaisin, niin tietäkää tämä: joka palauttaa syntisen harhatieltä, pelastaa hänet kuolemasta ja peittää paljotkin synnit."
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että murhamiehet ja muut raskaansarjan syntisäkit pelastuvat, päin vastoin. En soisi kenellekään ikuista rangaistusta (enkä siihen edes usko, pelkään vain pahinta), en edes paatuneimmille ja katumattomille pahantekijöille. Mutta minusta on epäoikeudenmukaista, jos Jumala armahtaa uskovan, entisen sarjamurhaajan mutta ei moraalisesti korkealla tasolla elänyttä muslimia tai materialistia.
Edelleenkään et selittänyt tyhjentävästi, kuinka on oikeudenmukaista, että ajallisista synneistä rangaistaan ikuisesti. Tämä on ehdottomasti niin suuri kysymys, että niin kauan kuin en saa vastausta (sinulta tai itseltään Jumalalta), kieltäydyn uskomasta kristittyjen Jumalaan.
Viitaten erääseen mainitsemistasi raamatunkohdista (Luuk. 19:1-10), eikös Sakkeus ansainnut pelastuksen juuri tekemällä hyvän työn? Tämä on ainakin selvin kirjaimellinen tulkinta, muu on mielestäni tekstin ylitulkintaa.
Muuten, jos käyt tätä keskustelua vain käännyttääksesi minut, tuhlaat aikaasi. Jos taas pidät mielekkäänä käydä uskontojen välistä dialogia ilman mitään käännytysaikeita, niin hyvä niin, se on ainakin minun asenteeni.
Kumma jalli ootkin.
Ajallisesta synnistä rangaistaan ikuisesti. Oon miettiny asiaa ja tuota noin.. No siis me kaikki ihmisethän ollaan syntisiä, haluttiinpa tai ei. Minulta tai Jumalalta tuon ajallisen synnin rangaistuksen vastaus? Jumalahan on vastannut Raamatussa! Job 21:19: "Te väitätte, että Jumala säästää rangaistuksensa Hänen lapsilleen. Ei! Rangaistus kuuluu sille, joka on rikkonut. Saakoon hän itse kärsiä!" Sitten Room. 8:1-->: "Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuolema laista" --> Oliko tässä tarpeeksi? Seuraava nettisivu kannattaa käyä kattomassa: http://www.kpnet.com/kan/opetus/index.htm#jumalan_ratkaisu
Oon muuten lukemassa tosi mielenkiintosta kirjasarjaa (Kielletyillä ovilla -sarjaa, kirjailijana Bill Myers). Olkoonsa teineillä tai pienille nuorille tarkotettu, mutta mielenkiintonen mikä mielenkiintonen se on. Siitä seuraava teksti:
"Jumala ei lähetä ketään helvettiin, vaan ihmiset menevät sinne oman valintansa perusteella; jokainen saa valita, ottaako hän Jeesuksen tarjoaman pelastuksen vastaan vai kieltäytyykö siitä. Jeesus kuoli ja maksoi kaikki väärät tekomme. Hän vapautti meidät rangaistuksesta."
Muslimit sun muut varmaan tietää, että on muitakin "mahdollisuuksia" totuuteen kuin heidän epäjumalat. Oma vikahan se on.
Hmm.. Sinä siis luit ne Raamatun kohdat? Ihmeellistä, minä ajattelin, että turhaan varmaan nämä pistän, mutta en sittenkään =)
Viimeseisiin lauseisiisi en taia ees kommentoija.
Jumalastaa turvaa! eikö oo huvittaavaa
*itse ateisti*
Asia ei välttämättä oo niin mustavalkoinen kun sie ateistina sen näät.
Uskovaiset tuntee karun elämän ihan yhtä paljon ku kuka tahansa muu, hyö vaan aattelee että osan taakasta voi kertoo jumalalle jonka jälkeen ikäänku sitä taakkaa menee jumalan harteille. Samaa tuskaa uskovaisetkin tuntee.
Ja mie en ymmärrä, että mitäs pahaa siinä taas näätte? Jos ihmisille tulee parempi olo siitä kun ne uskoo herraan, niin antaa uskoa. Siinä oo miun mielestä kellään ihmettelemistä.
Minä en kiellä Jumalan olemassa oloa. En myöskään kiellä sitä. Puhutaanhan tästä aikoinaan todistetusti eläneestä Jeesus nimisestä miehestä, että tämä olisi hallinnut massa hypoosin niin hyvin että olisi voinut hallitä ihmisten ajatuksia tms.
Ja mitä evoluutioon tulee voihan olla että raamattu puhuu kuvainnollisesti Ensimmäisenä päivänä.....Toisena päivänä jne. Eli yksi päivä on vonut olla vaikka miljasri vuotta.
Tuntuu aika älyttömältä että maailma olisi syntynyt itsestään, mutta mitä on ollut ennen ihmistä.
Entä marssista löytyneet elämän jäänteet?
Sittenhän se tiedetään kun kuollaan.
Itse suhtaudun uskontoihin Agnostisesti
On ollut ihan mielenkiintonen keskustelu. Semmonen vaan pisti silmään, että joidenkin (teinien?) mielestä ainoa syy miksi uskovat uskovat Jumalaan on se, että usko tuo turvallisuuden tunnetta.
Näyttää siltä, että hokema "jumala-on-heikkojen-keksintöä" tuo turvallisuuden tunnetta näille pikku jumalankieltäjille? Minusta on todella pelottavaa ajatella Jumalaa, ja houkutus sivuuttaa asia noin kevyesti on suuri. Olisin niin mielelläni ateisti, mutta kun en voi. Katsonpa minne tahansa, näen maailman kauneutta ja julmuutta, ja tulen yhä vakuuttuneemmaksi jonkinlaisen jumaluuden olemassaolosta.
Tämä taas herättää uusia kysymyksiä, kuten onko tämä jumaluus hyvä, miten ihmisen kuuluu elää tai mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen. Olisi paljon helpompaa elää ilman näitä kysymyksiä, jotka kuitenkin vaivaavat minua jatkuvasti. Kristityssä kodissa kasvaneena pelkään aivan erityisesti Raamatun Jumalaa. Oon nimittäin lapsesta asti valvonu öisin ja kuvitellu ikuisuutta tulisessa järvessä... Uskoisin, että mulla on aika erilainen näkökulma elämään kuin useimmilla nuorilla. Minulle on samantekevää, kuinka minun käy tässä elämässä, toivon vaan, että saan kuoltuani levätä rauhassa.
Ihmiset tarvitsevat jonkun, johon uskoa. Ihmismielellä on tarve tehdä uskontoa. Periaatteessa kaikilla eri uskontokunnilla on siis sama tarkoitus.
Itse uskon johonkin (ei oo kyllä hajuakaan, että mihin), koska ihmisen on helpompi elää sillä tavalla.
"Itse uskon johonkin (ei oo kyllä hajuakaan, että mihin), koska ihmisen on helpompi elää sillä tavalla."
-Kuka sinä olet sanomaan miten ihmisen on hyvä/helppo elää? Itse olen uskon rajoilla, luotan tieteeseen mutta en sokeasti, Jumal kysymykseen vastaan kyllä vaikka maailmankuvani on ristiriitainen. Etsiskelen.. ja se ei ole ateismia, vaan agnostismin ja uskon rajamailla.
"Ihmiset tarvitsevat jonkun, johon uskoa. Ihmismielellä on tarve tehdä uskontoa. Periaatteessa kaikilla eri uskontokunnilla on siis sama tarkoitus."
-Tunnut tietävän aika vähän asioista, menes ja lue lisää nyky-uskonnoista ja raamatun historiasta ja henkilöistä jne. Opi, älä hoe typeriä, OPI!
Itseasiassa luulen että tarkoitat että ihmiset pelkäsivät kuolemaa niin paljon että loivat Jumalan ja tuonpuoleisen? En tajua teitä ihmiset, ette tiedä mistään mitään ja silti täällä foorumilla valitatte 'Jumala? hei pliis älkää'...? Teillä on uskonvapaus miksi ei uskovilla? Luuletteko olevanne paljonkin viisampia kun ette usko Jumalaan, vai onko se vain muotia nuorten parissa? Sanoa paskat Jumalalle? En näe syytä uskoa, mutta en taatusti näe syytä miksi ei uskoisi jos näin asian tahtoo nähdä (näemme sen mitä tahdomme nähdä, mutta olemme myös sokeita asioille joita emme tahdo nähdä) joten pysyn siinä mitä järki sanoo, eli etsin vastausta(huom! koska sitä ei ole). Ateisti? No tarviiko hra. ateistin tulla 'solvaamaan' toisten uskoa, jotain toisten omaa? Asiaa joka sinulle ei kuulu, vai ahdistaako sinua se fakta niin paljon että Jumalaa ei ole että yrität etsiä todisteita tästä olemassaolosta? Mene pois, elä elämääsi, ei ketään kiinnosta sinun mielipiteesi.
PS. Kukaan, ei kukaan, tiedä vastausta kysymykseen 'Onko Jumala', joko uskot tai olet uskomatta. Mutta pelasta itsesi sokeudelta.
allekirjouttanut.
Itse turvaudut varmaankin ylempään voimaan nimeltä alkoholi.. vetämällä perseet kun on niin paineita. Eikö se pitäisi olla ihan yks hailee mistä muut ihmiset ammentavat elinvoimaansa?