Juu oon jo 19-vuotias, ehkä vähän liian vanha kirjottamaan tänne. Joka tapauksessa viime päivinä on kotona alkanut ahdistaa, etenkin vanhempien takia. Mul on aina ollut tosi hyvät välit vanhempiin, etenkin äitiini. Mutta vähän aikaa sitten joku muuttu mun sisällä, kaikki äidin huomio tuntuu ärsyttävältä ja ahdistavalta sekä väärältä, kun olen näin vanha. Tuntuu kun äiti tunkisi koko ajan päänsä mun henkilökohtaisiin asioihin. Pelkään, etten sen takia koskaan löydä tyttöystävää (seurustelin jo kerran) ja jään vaan himaan äidin luo.
Musta tuntuu, että pitäisi häipyä kodista kokonaan, vaikkei mitään syytä oikeastaan ole. Mun vanhemmat on aina kohdellu mua hyvin. Oon hirveen rauhaton ja mul on pakottava tarve lähteä ulos. Joten miten voisin rauhoittaa mieleni? Mitä tekisin?
Musta tuntuu, että pitäisi häipyä kodista kokonaan, vaikkei mitään syytä oikeastaan ole. Mun vanhemmat on aina kohdellu mua hyvin. Oon hirveen rauhaton ja mul on pakottava tarve lähteä ulos. Joten miten voisin rauhoittaa mieleni? Mitä tekisin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
No ihan sama juttu kyllä mulla. ite oon kyllä vasta 15 v.
Vanhemmat ärsyttää.
Itselläni on täysin samanlainen tilanne ja ikääkin on saman verran kuin sinulla, joten et ole yksin ainakaan! :D
Omat vanhempani ovat myös kohdelleet minua hyvin kaikki nämä vuodet ja välillä olleet jopa liian huolehtivaisia perääni jne, mutta kuten itsekin mainitsit viestissäs, et se kaikki huomio yms. henk.koht. asioiden kyseleminen on alkanut ahdistaa päivä päivältä enemmän. Nykyään vietänkin suurimman osan päivästäni omassa huoneessani itsekseni ja poistun sieltä vain ruoka-aikoina syömään, jos silloinkaan, että välttyisin vanhempien jatkuvilta kyselyiltä ja turhalta löpinältä kuten "minkälainen koulupäivä oli? mitäs teit aamulla?" jne. Viikonloppuisin olen aina viihteellä kavereiden kanssa, sillä sitä kautta saan parhaiten nollattua kotona saadun jatkuvan ahdistuksen tunteen ja tavallaan "hetken hengähdystauon".
Osasyynä tähän pakottavaan tarpeeseen irtaantua etenkin äidistä on varmaan myös se, että muutama viikko sitten käydyn typerän riidan päätteeksi hän kutsui minua mm. "v*ttumaiseksi akaksi" sekä "itsekeskeiseksi p*skaksi". Äitini ei ole koskaan ennen haukkunut minua nimillä tms (tämä johtunee luultavasti siitä, että olen ollut sillon niin paljon nuorempi), joten hetken aikaa olin luonnollisesti hyvin loukkaantunut ja järkyttynyt, mutta nyt tunnen vain entistä kiihkeämpää tarvetta päästä pois täältä ja asumaan omilleni omaan rauhaan. :(
Se on nyt vain niin, että olet siinä iässä, jolloin pitäisi jo irtaantua kotoa ja vanhemmista ja aloittaa oma itsenäinen elämä. Kokeile asumista omassa asunnossa. Joka tapauksessahan sinun täytyy lähteä opiskelemaan jonnekin.