Rakas,
Tänään on kulunut kymmenen vuotta kun yllätimme sukulaisemme sanomalla nuorimman poikamme ristijäisissä "tahdon". Olihan kihlajaisista silloin kulunut jo ensimmäiset kymmenen yhteistä vuotta, ja monet olivat jo lakanneet odottamasta avioliittoamme. Me olemme aina kulkeneet käsikädessä polkuamme ja valinneet aina yhdessä, minne polkujen risteyksissä käännymme, eikä päätöksiimme juuri toiset ole voineet vaikuttaa.
Muistatko, kun meitä lähes pakkonaitettiin, kun esikoisemme odotuksen ja syntymän aikoihin. Vielä silloin ainakin minä olin hyvin epävarma onnemme kestosta, vaikka rakastimmekin toisiamme kovasti. Nuoren parin oli vaan niin vaikeaa opetella yhteisille tavoille ja säännöille. Olin minäkin varsinainen tiukkapipo silloin, vaan olihan tuo isän-rooli sinullakin hakusalla aika usein...Vielä toisen lapsen syntymän jälkeen perhe-elämän opettelu tuntui minusta vaikealle ja minusta näytti, että sinullekin. Kolmas kerta toden sanoo: silloin perhe-elämä alkoi sujua hyvin ja siitä lähtien olen ollut aina ja aina vaan onnellisempi kanssasi Rakas. Ja ilman noin ihanaa miestä, minulla ei olisi niin ihania lapsia, kuin meillä on. Rakastan teitä kaikkia niin paljon.
Rakas, sinä olet kannustanut ja kannustat minua suorittamaan opintoni/tutkimukseni loppuun. Ilman sinunlaista miestä minun olisi ollut mahdotonta opiskella toiveammattiin meidän perheessä. Kiitos sinulle tuestasi Rakas: tulen kirjoittamaan sinulle tärkeimmät kiitossanat väitöskirjani ensimmäiselle lehdelle, sillä vain sinä olet ne ansainnut.
Rakas, me olemme sellainen parivaljakko, että emme kaihda elämässämme haasteita. Tutkiskellessa yhteistä historiaamme kauempaa tai läheltä tai tulevaisuuden suunnitelmiammekin, parivaljakkomme ainutlaatuisuus erottuu selvästi - on sen huomanneet monet tuntemamme ihmiset, ystävät ja sukulaiset. Vuosien saatossa luonteidemme toisiinsa sopivuus ja yhteispelimme saumaton joustavuus tekevät meistä lyömättömän parin, jolle on vaikea keksiä haastetta, jota emme pystyis kääntämään tavalla tai toisella voitoksemme.
Rakas, minä kiitän sinua näistä 21 yhteisestä vuodesta kaikkine onnen, ilon, surun ja epäonnen pävine - kaikki ne ovat olleet yhteisiä. Toivon ja rukoilen, että olisimme kulkeneet kohtalomme yhteistä polkuamme vasta korkeintaan yhden neljäsosan verran.
Ja kiitos ihanasta kortistasi tänä aamuna.
Tänään on kulunut kymmenen vuotta kun yllätimme sukulaisemme sanomalla nuorimman poikamme ristijäisissä "tahdon". Olihan kihlajaisista silloin kulunut jo ensimmäiset kymmenen yhteistä vuotta, ja monet olivat jo lakanneet odottamasta avioliittoamme. Me olemme aina kulkeneet käsikädessä polkuamme ja valinneet aina yhdessä, minne polkujen risteyksissä käännymme, eikä päätöksiimme juuri toiset ole voineet vaikuttaa.
Muistatko, kun meitä lähes pakkonaitettiin, kun esikoisemme odotuksen ja syntymän aikoihin. Vielä silloin ainakin minä olin hyvin epävarma onnemme kestosta, vaikka rakastimmekin toisiamme kovasti. Nuoren parin oli vaan niin vaikeaa opetella yhteisille tavoille ja säännöille. Olin minäkin varsinainen tiukkapipo silloin, vaan olihan tuo isän-rooli sinullakin hakusalla aika usein...Vielä toisen lapsen syntymän jälkeen perhe-elämän opettelu tuntui minusta vaikealle ja minusta näytti, että sinullekin. Kolmas kerta toden sanoo: silloin perhe-elämä alkoi sujua hyvin ja siitä lähtien olen ollut aina ja aina vaan onnellisempi kanssasi Rakas. Ja ilman noin ihanaa miestä, minulla ei olisi niin ihania lapsia, kuin meillä on. Rakastan teitä kaikkia niin paljon.
Rakas, sinä olet kannustanut ja kannustat minua suorittamaan opintoni/tutkimukseni loppuun. Ilman sinunlaista miestä minun olisi ollut mahdotonta opiskella toiveammattiin meidän perheessä. Kiitos sinulle tuestasi Rakas: tulen kirjoittamaan sinulle tärkeimmät kiitossanat väitöskirjani ensimmäiselle lehdelle, sillä vain sinä olet ne ansainnut.
Rakas, me olemme sellainen parivaljakko, että emme kaihda elämässämme haasteita. Tutkiskellessa yhteistä historiaamme kauempaa tai läheltä tai tulevaisuuden suunnitelmiammekin, parivaljakkomme ainutlaatuisuus erottuu selvästi - on sen huomanneet monet tuntemamme ihmiset, ystävät ja sukulaiset. Vuosien saatossa luonteidemme toisiinsa sopivuus ja yhteispelimme saumaton joustavuus tekevät meistä lyömättömän parin, jolle on vaikea keksiä haastetta, jota emme pystyis kääntämään tavalla tai toisella voitoksemme.
Rakas, minä kiitän sinua näistä 21 yhteisestä vuodesta kaikkine onnen, ilon, surun ja epäonnen pävine - kaikki ne ovat olleet yhteisiä. Toivon ja rukoilen, että olisimme kulkeneet kohtalomme yhteistä polkuamme vasta korkeintaan yhden neljäsosan verran.
Ja kiitos ihanasta kortistasi tänä aamuna.
Vastaukset 1
Vanhimmat
onne ja ilon ja rakkauden täyttämiä vuosia jatkoonkin! =)