rakkaasi fyysinen pahoinpitely vai henkinen pettäminen
Kumpi sattuu
enemmän...
41497
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Ei kai noita voi verrata sinänsä. Ehkä yksi lyönti voi olla vähemmän tuskallista kuin pitkään jatkunut henkinen pettäminen. Mutta jatkuva fyysinen väkivalta lienee kaikkein pahinta. Pahoja asioita molemmat mun mielestä. Suhde poikki jos noin tapahtuu. Älä jää sellaiseen suhteeseen missä sinua vahingoitetaan. Menet rikki. Voimia.
Olen ihan samaa mieltä. Jatkuva fyysinen väkivalta aiheuttaa aivan yhtä pysyviä henkisiä vammoja kuin jatkuva henkinenkin väkivalta. Tietysti.
pahoinpitely satuttaa eniten. Fyysiset vammat paranevat nopeammin. Henkisestä pahoinpitelystä jää jälki.
Kokemuksesta voin sanoa, että pahemmalta tuntuu tuo henkinen pahoinpitely ja luottamuksen pettäminen kuin fyysiset iskut.
Kuka voi oikeasti luulla, että fyysinen väkivalta ei aiheuta henkisiä vammoja? Minäkin voin henkistä väkivaltaa, pettämistä ja jatkuvaa fyysistä väkivaltaa kokeneena sanoa, että fyysisestä väkivallasta, joka siis on tietenkin myös psyykkistä väkivaltaa osittain, kesti toipuminen pisimpään. Ennen ajattelin henkisen olevan pahempaa, sitten koin vuosia väkivaltaa. En ole ehkä vieläkään toipunut siitä täysin. Itsetuntoni sain takaisin pikkuhiljaa henkisen väkivallan jälkeen, mutta fyysisen väkivallan pelko kummittelee edelleen. Ei se niihin ruhjeiden paranemisiin jää, tottaikai fyysinen alistaminen on henkistä, ja vaikuttaa erittäin traumatisoivasti mieleen. Joka sitä vähättelee ei tiedä mistä puhuu. Kaikki väkivalta on väärin, mutta en ymmärrä niitä jotka väittävät, että henkinen pahempaa....ihmiset sitä paitsi kokevat asiat eri tavalla, ei voi oikeastaan vertailla asioita täysin. Omalla kohdallani voin kyllä sanoa, että jatkuva fyysinen väkivalta on jotain mitä vieläkin jähmettyy miettimään ja on onnellinen että on hengissä. En kuitenkaan usko, että fyysisen väkivallan aiheuttamat henkiset traumat jättävät koskaan täysin rauhaan.
Sä et ole sitten koskaan nähnyt ruumiinvammaa jos noin sanot. Jotkut pahoinpitelystä aiheutuneet fyysiset vammat ovat ikuisia, esim. päähän kohdistuneet iskut ovat aina hengenvaarallisia, etenkin jos tekijä on mies.
Fyysiset vammat eivät välttämättä parane koskaan, huom!
Vähättelmättä mitenkään henkistä väkivaltaa.
Pois sellaisista suhteista, on mun mielipiteeni.
Sä et ehkä sitten ole nähnyt henkistä ruumiinvammaa. Nekään eivät välttämättä parane koskaan.
Suurimmalle osalle ihmisistä henkiset vammat tulevat elämässä tutuiksi. Älkää nähkö vain itseänne.
Tähän sopii hyvin tämä:
http://www.youtube.com/watch?v=GL6a9TULqaM
Kyllä se niin on että henkiset vammat ovat pahempia kuin mitkään potkut!
""Tappaa ei ollut tarkoitukseni
Vaan rampauttaa pysyvästi
Niin että joka päivä muistaisit
Joka päivä koko loppuelämäsi
Missä teit sen minua koskevan virheen ""
noinhan ne väkivaltaiset ihmiset ajattelee ja oikeuttaa tekonsa.
Kukaan muu kuin ihminen itse ei tiedä, missä joku on tehnyt 'minua koskevan virheen'.
Siis tuohan on lapsellisuutta. Väkivalta synnyttää uutta vihaa, joskus jopa kostonhalua uhrissa. Se väkivalta on virhe, jota uhri ei anna anteeksi koskaan.
ei se aina noin mene... voi teitä, kun teillä on niin yksioikisia noi asiat ja ihmiset... ja mikä ihmeen herätys liike täällä menossa? Nukun, jos nukuttaa joten elä huua siellä, missään armeijassa olla sentään...
eikö se aina noin mene, voi että ku sie oot viisas ja ymmärtäväinen ja yksoikinen siellä.
ei varmaan sun tapauksessa menekään, yksoikinen. mutta saahan sitä muistakin tapauksista puhua kuin sinusta.
ai sä puhut täällä, no mä kirjoitan ja en välttämättä itsestäni, joten mitä alennat mun kirjoitusta?
en minäkään puhu itsestäni, useista ihmisistä. sinähän se sieltä ryntäsit alentamaan mun kirjoitusta, vaikkei ollut edes mitään sanottavaa.
pitäiskö sun "puhua" sitten vain itsestäsi eikä juoruta täällä muista?
useista ihmisistä? oletpa luotettava ainakin, kun muiden asioita ja kokemuksia täällä selvittelet....
tämä "keskustelu" on vailla sisältöä siitä lähtien, kun sinä änkesit väkisin mukaan, joten lopetan puolestani.
yleisellä tasolla puhumisesta ei voi tunnistaa ketään, varsinkin kun puhuu - oiiih, kirjoittaa! - useista ihmisistä yhtäaikaisesti, kaikista eikä kenestäkään.
jatka toki nollakirjoittelua, etsin paremman ketjun.
yleisellä tasolla. kenet tunnistit tällä kertaa, kun kenenkään tarinasta ei ole sanaakaan?
eikö tämä kelpaa? Oletpa vaativa....
seliseli....
No, kerro.
luulet, että hän luulee jne.....
Vois kysyä myös, voiko olla pelkkää fyysistä pahoinpitelyä ilman henkistä pahoinpitelyä, kai ne on molemmat toistensa syitä ja seurauksia.
Niin ja piti vastata kysymykseenkin
Henkiseen pettämiseen/pahoinpitelyyn ei juuri voi puolustautua mutta fyysiseen voi aina käyttää itsepuolustusta.
Tai onko fyysistä pahoinpitelyä ilman henkistä, koska fyysinen pahoinpitely merkitsee uhrille henkistä traumaa joka tapauksessa.
mene ja kokeile, niin tiedät :P
mielipiteen kysely. Usein miettiessäni ko asiaa pohdin näenkö asiaa relistisesti. Tällainen toisten mielipiteiden lukeminen antaa perspektiiviä asiaa.
kysymyksesi olit muotoillut jotenkin ihmeellisesti.
fyysinen pahoinpitely vs. henkinen pahoinpitely?
- henkinen on pahempaa, muuttaa ihmisen luonnetta ja olemusta pysyvästi ja kestää kauemmin parantua...
fyysinen pettäminen vs. henkinen pettäminen?
- pettäminen on aina persiistä, mutta syitä voi olla siihen monia, joten tilanteen mukaan...
henkinen pahoinpitely tekee ihmisestä myös aran ja näin on vaikea luoda uusia ihmissuhteita....
kantaa haavojaan usein läpi elämän, fyysinen on selkeämpää ja sen voi ymmärtää paremmin, fyysiset haavat myös paranevat nopeammin.
Fyysiset haavat paranevat nopeammin, paitsi pysyviksi jäävät.
Fyysinen jättää myös henkiset jäljet, täällä ilmeisesti paljon porukoita joilla ei kokemusta asiasta.
Samaa minäkin ihmettelen. Kovin suoraviivaista porukkaa. Fyysinen alistaminen ei näemmä aiheuta henkisiä vammoja. Minä olen kyllä harvinaisen eri mieltä.
"fyysinen on selkeämpää ja sen voi ymmärtää paremmin" -kumma juttu kun minä en tänä päivänä ymmärrä kokemaani fyysistä väkivaltaa ja taistelen asian kanssa vieläkin vaikka tapahtumista jo vuosia..ja niin, koin myös pahaa henkistä väkivaltaa. Molemmat ovat kytköksissä toisiinsa.
Väkivalta voi purkautua joko fyysisenä pahoinpitelynä tai henkisenä kiusaamisena, pettämisenä, alistamisena, mitätöimisenä. Väkivalta on tavallaan myös oman pahan olon tai huonommuuden kestämättömyyttä ja sen purkamista. Ihan turha kinata siitä kumpi on pahempaa, voi olla yksilöllinen kokemus, jota ei voi verrata.
Henkinen vainoaminen ei ole aina kovin ilmeistä, se voi olla piilotettua agressiivisuutta, joka on epäsuoraa. Epäsuoraa vastaan on vaikea puolustautua. Fyysinen on aina suoraa ja siihen voi ottaa kantaa ja puolustautua siten kuin kyknee. Epäsuora henkinen väkivalta voi olla hienovaraista toisen ihmisen elämän lamaannuttaavaa toimintaa ja näennäisen olematonta tuhoamista. Ympäristö ei sitä ehkä huomaa ja sen kohde jää yksin. Puolustautuminen voi saada uhrin näyttämään itse syylliseltä tai ainkin hullulta. Kuulostaako mukavalta?
Fyysinen väkivalta pitää sisällään yleensä molempia, sekä henkistä että fyysistä. Henkilö joka kokee fyysistä tai henkistä väkivaltaa voi molemmissa tilanteissa jäädä yksin. Vertailla ei oikeasti voi, se on totta ja kovin tapauskohtaista. Ihmiset kokevat asiat eri tavalla. Joku joka on kokenut henkistä väkivaltaa ja joskus läpsäytetty hieman saattaa toki pitää henkistä väkivaltaa pahempana. Rankka ja pitkäaikainen väkivalta onkin sitten ihan toinen juttu. Mutta ei se fyysinen väkivaltakaan ole niin ilmeistä mitä luulisi, etenkin kun siihen on yhdistettynä se henkinen väkivalta. Koin itse aikoinani pahaa henkistä mitätöintiä ja sen lisäksi rankkaa fyysistä väkivaltaa. Eniten minua lamautti fyysinen väkivalta. Henkinen masensi toki, mutta etenkin jälkikäteen ajateltuna se fyysinen ja sen aiheuttamat henkiset traumat lamauttivat pahemmin.
Mutta tämä on minun kokemukseni, tosin uskallan väittää, että tiedän mistä puhun. Ympäristö ei huomannut hätääni fyysisen väkivallan osalta, henkisen he kyllä huomasivat aiemmin. Olin täysin avuton ja liian peloissani, jotta olisin uskaltanut lähteä suhteesta. Ei sitä voi sanoin kuvailla kuinka hauras ihmisen mieli siinä tilanteessa on.
Kokenut olen molempia, eri ihmissuhteissa. Minusta fyysinenväkivalta oli pahempaa henkisesti, Eihän itse lyönni, läpsimiset, kuristamiset välttämättä hirveästi satu, mutta se henkinen tuska mikä jää, sitä selvittelee vuosikausia.
Mutta kaippa se on täysin persoona ja tapahtuma kohtaista miten jokainen asiat tuntee ja kokee.
Henkinen pettäminen.
voi viedä hengen. Tätä eivät monet naiset ymmärrä, ja kun se mies viimein tulee tosissaan päälle, on jo liian myöhäistä.
Oma "kultani" katkaisi raajani. Otti vain kiinni ja väänsi. Tätä oli tietysti edeltänyt jo kaikenlainen muu fyysinen väkivalta useita vuosia. Fyysinen vamma on ikuinen, en voi tehdä tiettyjä asioita ja hermotus ei koskaan palaa ennalleen. Harva se päivä mietin edelleen, miten oli tuurista kiinni, ettei hän tarttunut kurkkuuni raajan sijaan. Silloin en olisi nyt tässä.
Henkinen väkivalta jättää epäluulon tietyntyyppisiä ihmisiä kohtaan, mutta fyysinen väkivalta saa pelkäämään kaikkia muita ihmisiä koko loppuelämän ajan, kun tietää, mihin se läheisinkin pystyy, saati sitten vieraammat. Henkisten arpien paranemiseen voi yrittää itse vaikuttaa, mutta pysyvä fyysinen vamma on juuri sitä: pysyvä.
Eiköhän fyysistä väkivaltaa edellä parisuhteessa henkinenkin. Vähättely, kiristäminen ym ovat sellaisia...niitä ei vain tunnisteta, ja kaikkeen tottuu sanoi pässi kun....