Puu/alumiini ikkunassa lahoja karmeja

Tietenkin saumat voi liimata uudestaan mutta se on aika turhaa jos laho on jo liitoksessa. Ensimmäisissä puu-aluminnin-muovi ikkunoissa on paljon alkeellisia virheitä. Nyt on opittu jo jotakin mutta edelleen sutta tulee...

Muovin, alumiinin ja HDF.n käytön syy ikkunoissa on huono karmimateriaali jota sitten pyritään 'pinnoittamalla' paikkamaan.

Ennen ikkunapokat tehtiin pihkaisesta, tiheästä, kovasta ja säänkestävästö ydinpuusta. Nykyinen tehometsätalous ei sellaista enää tuota ja ko. materiaali on nykyisin jo arvokasta koska sitä ei edellämainitusta syystä markkinoilla ole.

Nykyisten ikkunoiden elinikä odorus on jotakin 20-30 vuoden välillä. Ennen se oli 100 vuotta ja ikkunat sen jälkeenkin korjattavissa... Kyllä sellaiset voitaisiin nykyisinkin valmistaa mutta eihän talojakaan rakenneta enää kestämään edes sadaksivuodeksi joten mitäpä sitä turhia...

Mielestäsi lahovikaiset ikkunat kannattaa vaihtaa uusiin. Entä ne ikkunat joissa ei ole lahovikoja. Karmiliitokset auki sekä karmeissa liimatut puukappaleet irvistävät ja maalipintoja irti. Voiko niitä korjata ?

Voihan ne korjata, tapauksesta riippuen toki. Liitokset liimataan säänkestävällä liimalla puristimia käyttäen ja karmit/pokat maalataan uudestaan. Liitoksiin liima on helpoin ujuttaa isolla injektioruiskulla, ns. hevosruiskulla.

Uloimpien lasien kittaukset kannattaa käydä myös läpi, sitä kautta laho iskee jos ne ovat vaurioituneet ja päällisinpuolin ehjässäkin ikunassa voi olla alkavaa lahoa.

Samalla pitäisi tarkistaa ovatko karmit ja pokat enää tiiviitä ja ryhdissään vai mahtuuko variksetkin lentämään sisään raoista.

"karmeissa liimatut puukappaleet irvistävät"

Sormijatkokset irvistävät? Jos näin niin aika ehtoopuolella kyllä ovat.

Hirveän suuria korjaustoimenpiteitä en itse lähtisi nykyikkunoille tekemään, alapokaan ehkä voisin vielä vaihtaa lahon tilalle ehjää puuta jos lahoa ei ole niin paljon, että koko puu olisi vaihdettava. Sen tekisin mitä kohtuu vaivalla voi tehdä laseja irrottamatta.

"Siinä olevissa koppuratiivisteissä neljä kohtaa joista puuttuu tiivistettä yli 10 cm."

Puuttuneet aina? Huurustumisen estämiseksi (uloimman lasisen sisäpuoli) vanhemmissa ikkunoissa ei ulkopoka ole aivan tiivis. Tuuletus on usein toteutettu juuri pätkäisemällä pätkä tiivistettä pois.

Nykyisissä tiiviissä, erittäin hyvän U-arvon omaavissa laseissa näin ei tehdä ja, lämpötila ero huurustaa nekin, tosin ulkopuolelta mutta syy on periaatteessa sama, lämpötilaero ja kondenssio. Sekin on ikkunan rakenteita kuormittava tekijä jos kosteutta pääsee lasista jatkuvasta alapokaan ja sitä kautta ikkunan rakenteisiin.

"Hevosruiskuja" saa ainakin isommista apteekeista.

On surullista lukea sekä havaita kuinka voimattomia kerrostaloasukkaat ovat ikkunoiden toimittajiin nähden. Ikkunoista maksavat ovat saaneet vedontunnetta aiheuttavat ja vettä välitilaan päästävät kehikot.
Lisäksi ikkunoiden elinkaari on kovin lyhyt sekä paljon maalaus ym huoltotoimia vaativat.
Elinkaarensa aikana ikkunat eivät tuota energiasäästönä hankintahintaansa ja huoltokustannuksiaan.
Nykyiset tai tulevat asukkaat joutuvat hankkimaan taas uudet ikkunat noin 40 vuoden sisällä.
Toivottavasti silloin osataan valmistaa pitkäkestoisempia ikkunoita.

Laho karmi. Oletko neuvotellut isännöitsijän kanssa että taloyhtiölle kuuluisi ikkunan korjaus tai uusiminen.
Ulkoikkunan tiivistysten kunto kuuluu taloyhtiölle. Tiivistepuutteiden takia vettä on päässyt karmin liitoksiin.
Jos ulkopuolen tiivisteet ovat kunnossa niin ikkunoiden välitilaan ei pääse sadevesiä.
Lahovaurioiden korjausvelvollisuudesta voit vedota tahalliseen tekoon.
Ulkoikkunan huono vesitiiviys on aiheuttanat johtumalla tahallisen vahingonteon.

Näitä puu-alumiini-ikkunoita alettiin valmistaa mittavammin 1990-luvulla. Kaikki valmistajat tietävät, että MSE-puuikkuna saatiin helposti vedenpitäksi, mutta kun A tuli mukaan eli MSEA-puu-alumiini-ikkuna, niin eipä pysynytkään vesi enää helposti ulkopuolella. Eikä pysy vieläkään. Tuulenpaine ja vesi yhdessä on se hankala yhtälö. Tosin laboratoriossa "myrsky" on moninkertainen luontoon verrattuna, mutta sielläpä ei testata 10 vuotta vanhoja ikkunoita, vaan suoraan tehtaasta sinne vietyjä.
Siksi ikkunoista pitäisi lasin ja alumiinin väliset kittisaumat säännöllisesti tarkastaa ja tarvittaessa korjata. Sieltä nimittäin se vesi valuu karmin päälle ja lahottaa.

Puukarmeilla ei ole enää tulevaisuutta nykyajan taloissa. Syitä on monia... Ennen kun talot vuotivat niin karmitkin tuulettuivat, nykytaloissa karmien tulee kestää paremmin kosteutta...

Pari edellistä viestiä on vain teorialuuloisia näkemyksiä.
Maamme ilmasto asettaa ikkunoille todelliset haasteet: 100 asteen lämpötilaerot, myrskyt, vesisateet, lumi, vesihöyry jne
Kaikkien rakenneliitosten vesitiiveys ja maalilla suojatut puupinnat on puuikkunoiden (puu/alumiinni) kestävyyden kannalta tärkeimmät asiat.
Rakenneliitokset saa parhaiten vesitiiviiksi elastisilla massoilla.
Veden-, lumen- ja höyryn vaikutuksia estetään ikkunoiden oikeilla tiivistystavoilla ja tiivisteillä. Jne
Ikkunateollisuus ei ole huomioinut mitään muuta asiaa kuin halvan ja nopean valmistustavan.

Saitko karmin laho-osat korjautettua vai jouduitko ostamaan uudet ikkunat

Korjaus... Lahovauriot ovat niin pahoja että osa ikkunoista joudutaan uusimaan.
Kaikille ikkunoille tehdään huoltotyöt. Puukorjaukset, käyntisovitukset, uudet maalipinnat, massaukset sekä tiivistystyöt.

Miksi uusissa ikkunoissa on niin paljon vesivuotoja sekä muita ongelmia.
Onko ikkunateollisuudelta kadonnut puusepäntaidon alkeetkin.
Toimittaako ikkunoiden valmistaja tarkat huolto ja korjausohjeet.
Ikkunoiden maalit, kitit, massat ja tiivisteet lienevät erikoistuotteita.
Tulevia huoltoja silmälläpitäen, löytyykö vastaavia tuotteita rautakaupasta

Ikkunoiden ja ovien valmistajat kyllä tietävät mitä puutteita ja heikkouksia heidän tuotteissaan on. Heikkouksien poistaminen lisäisi ikkunarakenteiden elinkaarta kymmenillä vuosilla. Nykyisten rakenteiden elinkaari on noin 40-50 vuotta.
Uusien ikkunoiden elinkaarta voidaan lisätä kymmenillä vuosilla, kun heti asennustöiden jälkeen parannetaan rakenteiden liitostiiveyksiä.
Samat työt voidaan suorittaa myös myöhäisempänä ajankohtana.
- asennetaan elastiset rakomassat puitteen (pokan) ja lasin liitosrakoon
- karmiliitosten päälle asennetaan ohut ja elastinen pintamassa
- sisäpuolen vuorauslistojen reunoihin asennetaan vedontunnetta estävä massa
- ulkoikkunan tiivistys suoritetaan teknillisesti oikein (uusi tiivistys)
- sisäikkunoiden tiivisteiden paksuus ja ilmanpitävyys tarkistetaan
- vauriotunut maalaus tai maalipinta korjataan heti ensivaiheessa
Ikkunoiden ja ovien elinkaarta voidaan lisätä, kun suoritetaan niiden tarkastukset sekä tehdään tarpeelliset huoltotoimet viiden vuoden välein.

Kymme.. on selkeästi asiantuntijan laatima korjaus- ja huoltolista.
Kertoisitko jatkossa kuka näitä massaus ja tiivistystöitä osaa ammattitaitoisesti suorittaa. Löytyykö koulutettuja tekijöitä ?

Kymmeniä.. Kertoisitko ummikolle mitä nuo elastiset massat ovat nimeltä. Löytyykö rautakaupasta ?

Lasin ja puitteen (pokan) liitoksen vesitiiviiksi massamiseen sopii kaikki elastiset massat esim silikoni.
Karmiliitoksien pintamassaksi sopi esim Polimersealer tai joustava akrylli (Lenson). Vedon tunteen estämiseksi sisäpuolen vuorauslistojen reunaliitoksiin sopii: joustava akrylli, polimersealer, silikonimassa jne.
Ikkunatiivisteenä toimii pitkäikäisesti parhaiten silikoni tiivistenauha.
Wanhojen historiallisten ikkunoiden liitoksiin laittaisin pellavaöljykittiä.

Puu/alumiini ikkunoissa on pääosiltaan TPE tiivistettä. Pääkaupunkiseudun rautakaupoista ei kyseistä tiivistettä ole saatavissa. Silikoni tiivistettäkin löytyy vain muutamasta rautakaupasta.
Mikä tilanne on muissa maamme rautakaupoissa.
Mitä aikakautta rautakaupat elävät ?

Insinööritoimistojen tai vastaavien yritysten kuntoarvioitsijat eivät ymmärrä ikkunavaurioita eivätkä niiden syntymis-syytä tai korjaus/huoltomahdollisuutta.
Heidän mielestään maali- ja pintapuuvauriot tekevät ikkunoista korjauskelvottomia.
Ikkunoiden vetoisuuden poistamisekseksi heidän tietoihinsa ei sisälly rakenneliitosten, lämpöeristeiden ja ikkunatiivisteiden korjaaminen tai uusiminen.
Harvoja poikkeuksia lukuunottamatta näiden ikkuna-alalle kouluttamattomien kuntoarvioissa suositellaan ikkunoiden vaihtamista uusiin.
Ikkuna-alalle taitamattomat mutta vastuulliset isännöitsijät sekä hallitusten jäsenet tekevät päätöksiä näiden taidottomien lausuntojen varassa

Kuntoarvioija ei voi laskea sen varaan että jokaisessa kerrostalohuoneistossa asuu joutilas monitaitoinen timpuri, jolla on verstas ja lukuisa määrä työvälineitä ja tarvikkeita ikkunoiden korjaamiseen.

Reaalimaailma puolustatko sinä ..? Ei "kuntoarvioitsija" laske sen varaan, että asukas muka korjaisi ja huoltaisi omat- sekä taloyhtiölle kuuluvan ulkoikkunan ja karmin.
"Kuntoarvioitsija" ei paljasta omaa taitamattomuuttaan huolto- ja remppa-asioissa, kun suosittelee uusien ikkunoiden hankintaa.
Huoltosuositusten myötä voi joutua tekemään työselityksen ja sen tekemiseen on vain todella harvoilla riittävä ammattitaito.

Kiinteistöissä lienee 10 - 20 miljoonaa ikkunayksikköä jotrka ovat melkein kaikki pieniä tai suuria huoltotoimia vailla.
Ikkunaremonteille, tiivistystöille ja pienemmille huoltoimille ei ole olemassa virallisia ohjeita.
Ikkunaremontti ja tiivistysalalle ei ole virallisest koulutettua työvoimaa.
Ikkunaremontti ja tiivistysalan tietämystä sekä tärkeyttä energiasäästön ja asumisviihtyvyyden osalta ei kuulu koulutusohjelmiin: isännöitsijät, arkkitehdit, insinöörit, rakennusmestarit , kuntoarvioitsijat, työselitysten laatijat jne.
Koko kiinteistö - ja saneerausala on näiltä osilta täysin tietämättömien ja taitamattomien henkilöiden käsissä.
Ikkuna- ja oviteollisuudella on ainoastaan huippukoulutetut myyntimiehet, jotka voivat sanoa melkein mitä vain kun kuulija ei kuitenkaan ymmärrä ikkuna-asioista mitään.