Avatkaa silmät ja nähkää

tai yrittäkää edes nähdä lapsen silmin! Hyökkäätte uuden onnen pyörteisiin silmät ummessa, ettekä näe, pienen ihmisen tunteita ja toiveita, kun oma onni on tärkeempää? Miksi ihmeessä?

Nuori osaa sen ilmaista, mutta aivan pieni lapsi joutuu vasten tahtoa useinkin tilanteisiin, joihin ei halua, mutta on pakko, koska ei saa ääntä kuuluviin. Hänen on pakko sopeutua oli tilanne hänestä mikä tahansa, kun isä tai äiti niin haluaa.

Lasta on helppo syyttää, lpsta on helppo pompotella.

Kaikki huutaa lapsen etua ja lapsen parasta ajatellaan... mutta onko lapsen etu ja paras kun hän on kuin mollamaija aikuisten maailmassa.

Lasta ei voi pysäyttää eikä laittaa hyllylle odottamaan parempia aikoja. Kuvitelkaa itse miltä tuntuu kun kukaan ei rakasta, välitä ja kuitenkin on aikoinaan hänet halunnut!!!

Lapsuus on muuttanut muotoaan, se ei ole enää semmoista, että voisi aikuisena muistella omaa lapsuuttaan miten se oli ihanaa aikaa, nyt uskon että enemmäkin lapset haluvat unohtaa oman lapsuuden.
31237
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 31

Vanhimmat

Lissun maanantai-tarinat osa 67876428976502

Äänestä

Olet sairas lissuttelija!

Äänestä
  • lissun vl ei ole oikeen mennyt putkeen ;D ;D

    Äänestä

Lissu alottelee näitä jatkuvasti. huoh.

Äänestä

Onko se lasten tien siloittelu sitten parhaaksi lapsille? Eletään vain ja ainoastaan lapsen ehdoilla?

Kaikki, niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin joutuvat välillä elämässään sopeutumaan uusiin tilanteisiin. Usein myös vastoin tahtoaan. Mutta ihminen on sopeutuvainen.

Äänestä

Pikkulapen on pakko, kun isä ei enää jaka olla perheessä vaan vaihtelee usein perheenjäseniään, ja luulee että exä ja lapset tykkää siitä.

Äänestä
  • Exän mielipiteellä ei ole eron jälkeen väliä. Tv: ex-mies

    Äänestä

  • Ex-mies1 kirjoitti:

    Exän mielipiteellä ei ole eron jälkeen väliä. Tv: ex-mies

    Ei niin.
    Valitettavasti ei sillä lapsenkaan mielipiteellä. Vain hedonistisen aikuisen mielipiteellä on :(

    Äänestä

  • Ex-mies1 kirjoitti:

    Exän mielipiteellä ei ole eron jälkeen väliä. Tv: ex-mies

    Eikä varsinkaan ex MIEHELLÄ! He harvoin haluavat edes olla lapsenkaan kanssa saatikka maksaa lapsistaan!

    Äänestä

Sääli näitä nykyisiä lapsia, jotka ei kuulu enää mihinkään. On onni että oma lapsuus oli onnellinen, eikä ollut tämmöistä hulabaloota, ja sain olla ja asua omassa kodissa omien vanhempien kanssa. En olisikaan koskaan suostunut moisiin elämäntapoihin.

Omat lapsetkin on saaneet olla ja asua kotona, eikä edes tiedä muusta asumismallista mitään.

Äänestä
  • Kyllä minunkin lapset saavat olla ja asua kotona. Kylässä käyvät kavereiden luona ja ovat joskus jopa yötäkin. Myös isän luona vierailevat silloin tällöin; ovat yön tai kaksi. Hulabaloo meillä on vain kouluaamuisin kun en meinaa saada porukkaa hereille ja tulee kauhea kiire. Lasten elämä on varmaan välillä täällä kotona jopa tylsää kun ehdottelevat minulle että lähdettäisiin lomalle jollekin mökille tai jonnekin muualle. Kaipaavat välillä vaihtelua elämään.

    Äänestä

  • Jos kerran noin on, niin miksi roikut UUSPERHE palstalla vittuilemassa? Eihän asia kosketa sinu mitenkään, oi sinä onnelline ydinperseellinen? Jos asiasta ei ole OMAKOHTAISTA kokemusta, ei voi sanoa mitään (näinhän johonkin aikaisempaan kommentoit itse?).
    Mene vaikka koti- ja puutarhapalstalle feikkaamaan.

    Äänestä

  • mitä v****a sitte täällä ruikutat, sullahan on asiat ihan niinku sää haluat.
    Nauti onnestasi ja anna muiden nauttia omista ratkaisuista.

    Äänestä

SairasEläkeläinenLissilla on liikaa aikaa ja liian vähän lääkkeitä. Lopeta jo!

Äänestä

vedä itses jojoon

Äänestä

Jopas täällä on kaikilla ongelmia???

Äänestä
  • Ei kaikilla, vain Lissulla

    Äänestä

Kaikilla väliintulijoilla on ongelma ja heitä puolustavilla ihmisillä.

Äänestä
  • Sulla niitä ongelmia on ja sun keksityillä tarinoilla

    Äänestä

Jollaa on nyt sangen vaikea lissu-ongelma! Noin pahaan persoonallisuuhäiriöön en vastavaan ole törmännyt! Tuskin kukaan.

Menist ottamaan asiasta selvää ja pian, apua on tarjolla.

Lissu lissu ja lissu ja lissu.. jos sulla ei muuta sanottavaa oo niin vaihda maisemaa!

Äänestä
  • Lissulla se persoonallisuushäiriö on ei kellään muulla

    Äänestä

Mikä on tää Lissu-juttu. Kenen aivot nyt on pihalla.

Tuolla edellä on ihan oikeaa asiaa siitä, kuinka lapset jäävät hunningolle, kun se uusi perhe tai munat työntyy kotiin. Tuskin on seurusteltu kuukauttakaan, kun entinen on saatu ulos, on jo seuraava muuttanut. Eipä ehdi lapset millään tavoin käydä läpi eroasi, sinä itsekään et ole käynyt vaikka kuinka haastelisit kärsineesi jo vuosi, luulisi olevan erossa miehestä ja pitkään. Mikä siinä muuttuu kun vain eri munat ja luultavasti oikein pukki asilla, joka vaihtaa kohdetta vuosi vuoden jälkeen.

Äänestä
  • Tämä Lissu-juttu on sitä että jokaiseen viestiketjuun kirjoittaa yksi ja sama ihminen siitä miten hän ei ole antanut lastensa tavata ex-miehensä naikkosia. Naikkoset eivät kuulu mitenkään hänen ja lasten elämään. Naikkoset ovat vieneet hyvän perheenisän ihan väkisin joten sen jälkeen lapset ei ole isäänsä saaneet tavata. Tämä sama "laulu" on ihan jokaisessa viestiketjussa, koskeepa ketju mitä tahansa asiaa uusperheessä.

    Minä en jaksa uskoa että monikaan muuttaa yhteen uuden kumpparin kanssa heti seurustelun alussa. Tai sitten se seurustelu on aloitettu jo avioliiton aikana. Kun ero tulee eräällä tavalla puskan takaa niin kyllä siinä aikuinen ihminen miettii syntyjä syviä pitkänkin aikaa ennenkuin on edes valmis miettimään uutta suhdetta. Laastareita voi käyttää pahimpaan hellyyden puutteeseen mutta vakavat suhteet on jo asia erikseen. Ja se vasta vakava paikka onkin kun ollaan niin pitkällä että suhde lapsille esitellään. Tai näin minä uskon suurimman osan ihmisistä tekevän. Toivon myös että näin tehtäisiin. Annettaisiin itselle ja lapselle aikaa toipua siitä erosta, löytää se yhteinen kiva arki uudessa kokoonpanossa ja vasta sen jälkeen voisi pikkuhiljaa ruveta miettimään vieläkö minä kenties uskaltaisin rakastaa ja ottaa vastaan rakkautta. Tämä varsinkin on vaikeaa jos on tullut liitossaan petetyksi ja jätetyksi. Ei niin vaan enää uskokaan että kukaan voi minua rakastaa ja olla luottamukseni arvoinen.

    Äänestä

Miksi se uusi nainen pitäisi lapsille eistellä? Millä tavoin hänkuuluu mihen lasten ja exän elämään? Ei millään tavoin. Mies on alkanut uuden säälittävän elämän ilman exää ja lapsiaan, ei sitä pidä heille kehuskella, miten menee nyt paremmin kun lapet ovat poissa tieltä jokapäivä.
En usko että kukaan lapsista haluaa vaihtaa äitinsä isän naiseen. Joidenkin on pakko, muuten ei näe isää ollenkaan.
Jos mies osaisi pitää uudne naisen ja lapset ja exän erossa toisistaan, ei riitoja olisi.
Pikemminkin se olisi säälittävää ja

Äänestä
  • lissu, sun lääkityksesi ei ole oikeen kohdillaan, ota yhteys sun kallonkutistajaasi ja uusi lääkkeesi..

    Äänestä

  • hyvä neuvo kirjoitti:

    lissu, sun lääkityksesi ei ole oikeen kohdillaan, ota yhteys sun kallonkutistajaasi ja uusi lääkkeesi..

    Hm.. kurjaa kun sinä olet joutunut tekemään asioita vastoin omaa tahtoa ja lasten! Ei olehelppoo sun sulattaa ajatusta että veiras nainen haukkuu ja kasvattaa sun lapses!

    Totta, minusta ei ole siihen, emme sallineet semmoista tilannetta, että vieras ihminen tulisi sorkkimaan meidän perheen elämää, varsinkaan, kun rikkoi perheen. Onneksi ex mies oli täysin samaa mieltä, että hänen naiset ei ole hyvää seuraa meille.

    Mutta tee sinä miten haluat, niin mekin. JOs susta ei ole äidiksi, niin harmi, ei kaiksita olekkaan.
    Minä olen rakastanut lapsiani aina niin paljon, että meille ei katkerat ja kateelliset ämmät tule säätelemään ja haukkumaan, ja siitä ovat lapsetkin erittäin kiitollisia.

    En tiedä oonko se lissu joksi mua väität, mutta vastaan silti.

    Ja totta, lääkitykseni ei ole kohdallaan, edelleen iskias selässä vaivaa, mutta eiköhän se siitä ajan kanssa, uusilla lääkkeillä tai ilman niitä. Kuka tietää.

    Äänestä

  • lissu ry jäsen kirjoitti:

    Hm.. kurjaa kun sinä olet joutunut tekemään asioita vastoin omaa tahtoa ja lasten! Ei olehelppoo sun sulattaa ajatusta että veiras nainen haukkuu ja kasvattaa sun lapses!

    Totta, minusta ei ole siihen, emme sallineet semmoista tilannetta, että vieras ihminen tulisi sorkkimaan meidän perheen elämää, varsinkaan, kun rikkoi perheen. Onneksi ex mies oli täysin samaa mieltä, että hänen naiset ei ole hyvää seuraa meille.

    Mutta tee sinä miten haluat, niin mekin. JOs susta ei ole äidiksi, niin harmi, ei kaiksita olekkaan.
    Minä olen rakastanut lapsiani aina niin paljon, että meille ei katkerat ja kateelliset ämmät tule säätelemään ja haukkumaan, ja siitä ovat lapsetkin erittäin kiitollisia.

    En tiedä oonko se lissu joksi mua väität, mutta vastaan silti.

    Ja totta, lääkitykseni ei ole kohdallaan, edelleen iskias selässä vaivaa, mutta eiköhän se siitä ajan kanssa, uusilla lääkkeillä tai ilman niitä. Kuka tietää.

    Olet juuri se lissu, samalla kun hoidat sen selkäsi, niin hoida myös pääsi vammat kuntoon, ettei katkerat naikkoset haukkuineen ota ylivaltaa.................

    Äänestä

sinäkö lissutin olet pätevä määrittelemään kenen elämä on "säälittävää", ja kenen ei??
Salli mun nauraa!

Äänestä

kovin on harhaisia nämä kirjoittelut palstoille. Pahalta tuntuu tuo mahdoton paha olo, joka ei varmasti korjaannu eroilla eikä uusilla suhteilla.

Tarvitaan omaan päähän järkevää ajattelua ja asioiden järjestelyä, jossa ensisijaisena ovat pienten lasten elämän järjestäminen niin, että heitä ei jätetä ja odoteta heidän olevan aikuisia.

Lapset tarvitsevat entistä enemmän sen vanhemman syliä,. jonka luona enimmäkseen ovat ja tietenkin toisen silloin kun siellä ovat. He tarvitsevat tukea ja turvallista oloa, jossa heidän ei tarvitse pelätä. Ei pelätä, että tämäkin äiti tai isä jättää. Ei anneta puhua, erotetaan sukulaisista. Ei mollata lapselle ei toinen toistaan ei sukulaisia.
Tietenkin lapselle pitää opettaa mikä on oikeaa ja mikä väärää ja ennenpitkää että kaikkiin ihmisiin ei voi koskaan luottaa. Täytyy harkita asioita ja luottaa vain niihin läheisiin, jotka ovat aina välittäneet.
Täytyy olla rakastavat rajat.
Jos jompi kumpi vanhemmista on kykenemätön hoitamaan ja ottamaan vuorollaan lapsista vastuuta on silloin toisen otettava se vastuu huolto, eikä alkaa räkyttää ja kohdistaa lapsiin tätä epäkohtaa.
Tässä olisi varmasti meille kaikille hyvin paljon opittavaa. Ihminen jolla on lapsia ei voi aina omaan napaansa tuijottaa, silloin kun lapset on hankittu, silloin on teinivuodet takana ja niiden pitää pysyä takana.
Sitten aikanaan jos uusi suhde tulee , ei lapsia pakoteta hyväksymään ihmistä jos se ei luonnostaan onnistu. Silloin on paha paikka jossa ovat tämä aikuinen ja lapset vastakkain ja valinta on sinun, toivottavasti lapset, sillä eivät he kauaa vie ajastasi, kun tilanne on toinen.
Jokaiselle toivon onnellista elämää, mutta ihan omalta kahdaltakin tiedän, että pahojakin asioita ja väsymistä tulee eri elämän tilanteissa useimmille. Niistä päästään yli, mutta ei aina helpolla, ihminen joutuu usein joustamaan ja samalla kasvamaan.

Äänestä

Lasten pahaa oloa ja toisen vanhemman ikävää ei poisteta uusilla suhteilla ja uuden suhteen lapsilla! Se peitetään niillä, ja annetaan muuta mietittävää kuin vanhempien ero! Erittäin väärä ja huono idea!

Enemmänkin se rikkoo entisestään lapsen maailmaa, kun yritetään paikkailla.

Kun toinen vanhemmista hylkää, suurissa määrin se isä, niin kyllä lapsikin sen ymmärtää, että myös hänestä erotaan. Ei ole enää jokapäiväistä isää, ei joka viikkostakaan. Voi mennä kuukausikin kun isää näkee, jotkut hylkää kokonaan!

Äänestä

Mitäpä siinä enään roikkuisi se biologinen isi kun tilalla on toinen isi oman kakaransa kera.Äitsykän kakarat ovat toissijaisia kun uusio-isi tuli kuvioihin ja siihen pökittiin vielä se yhteinen kersa.Kaikki vain siksi ettei pikkukaupungissa puhuttaisi äitsykästä,jotta mitähän vikaa hänessä on kun mies jätti.Taloon muutti se uusio-isi ja nyt molempien ex-kakarat ovat kuin ilmaa,siellä hyysätään vain uusiokakaraa.HUH,HUH.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Toivoton tulevaisuus kirjoitti:

tai yrittäkää edes nähdä lapsen silmin! Hyökkäätte uuden onnen pyörteisiin silmät ummessa, ettekä näe, pienen ihmisen tunteita ja toiveita, kun oma onni on tärkeempää? Miksi ihmeessä?

Nuori osaa sen ilmaista, mutta aivan pieni lapsi joutuu vasten tahtoa useinkin tilanteisiin, joihin ei halua, mutta on pakko, koska ei saa ääntä kuuluviin. Hänen on pakko sopeutua oli tilanne hänestä mikä tahansa, kun isä tai äiti niin haluaa.

Lasta on helppo syyttää, lpsta on helppo pompotella.

Kaikki huutaa lapsen etua ja lapsen parasta ajatellaan... mutta onko lapsen etu ja paras kun hän on kuin mollamaija aikuisten maailmassa.

Lasta ei voi pysäyttää eikä laittaa hyllylle odottamaan parempia aikoja. Kuvitelkaa itse miltä tuntuu kun kukaan ei rakasta, välitä ja kuitenkin on aikoinaan hänet halunnut!!!

Lapsuus on muuttanut muotoaan, se ei ole enää semmoista, että voisi aikuisena muistella omaa lapsuuttaan miten se oli ihanaa aikaa, nyt uskon että enemmäkin lapset haluvat unohtaa oman lapsuuden.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu