8kk:n ikäisen kanssa pitkä automatka

Itse olen vastaavaa miettinyt myös, siis pitkää automatkaa 7kk ikäisen lapseni kanssa. Paras ratkaisu mielestäni (vauvan kannalta) olisi, että matkustetaan yöllä, kun lapsi nukkuu. Luultavasti teillä on koko perhe mukana, eli voisitte jakaa ajovuorot niin, että toinen nukkuu ja toinen ajaa, sitten vaihto jossain vaiheessa. Toki raskastahan se varmasti on. Tai sitten jotenkin niin, että kun lapsi alkaa yöunille, lähdette ja ajatte vaikka yö kahteen, menette jonnekin yöksi, päivästä sitten taas ajaisitte päiväunien aikaan ja menisitte jonnekin hengailee vauvan hereilläoloajan ja taas yöksi matkaan. Mutta enemmin kyllä olen tuon yöllä matkustamisen kannalta, jos jaksatte ja just sillai että toinen nukkuu ja toinen ajaa, voitte myös ottaa itsekin päiväunia sitten päivällä vuorotellen.

Lapsi kun on vielä aika pieni, eikä osaa piirrellä ja lukea ajomatkan aikana niin taatusti tulee hermot menemään istuessa kok matkan. En siis suosittele pitkän ajamaan lapsi hereillä, sillä tahtoohan höän nyt liikkuakin.

Lapissa en ole koskaan käynyt ainakaan lapsen kanssa, mutta mielestäni kätevin on juuri tuo kantoreppu, varsinkin jos luonnossa liikutte. Metikössä kun ei hirveänä voi rattaita työnnellä.

Olemme ajaneet mummolaan 700 km useamman kerran, tuon ikäisen lapsen kanssa, nuoremman ja vanhemmankin.
Olemme ajoittaneet lähdön aamupuolelle niin, että alkumatka menee hereillä, sitten nukahtaa päiväunille ja herättyä pysähdytään ensimmäisen kerran, yleensä on ennätetty jo puolimatkaan keski-suomen korkeudelle tässä vaiheessa.
Toinen vanhemmista on noin pienen kanssa istunut takapenkillä, jotta on ollut seuraa ja viihdyttäjää. Koskaan matkanteossa ole mitään ongelmia ollut, yleensä on kahdella pysähdyksellä selvitty. ne samat kaksi kertaa matkalla on pysähdytty aikuistenkin kesken.
Rohkeasti vain! Ainoa sääntö on, että kelloa ei voi katsoa. On pysähdyttävä lapsen tahtiin ja tarpeen mukaan ja se pysähdys sitten kestään niin kauan kuin on kestääkseen. Tällä asenteela matka menee mainiosti.

Me kävimme viime kesänä lomareissulla pohjoisessa. Meillä ajoon lähdettiin aamupäivästä niin, että tyttö vähän aikaa oli hereillä autossa ja alkoi päiväunille. Päikkäreiden aikana päästiinkin jo hyvän matkaa eteen päin ja kun neiti heräsi, pidettiin sitten ruoka yms. taukoa tunteroinen. Sitten taas hurruuteltiin toinen pätkä, jonka aikana neiti nukkui ne toiset päiväunensa ja osan matkasta oli hereillä. Minä istuin takana ja viihdytin kirjoilla, leluilla ja sormiruualla siinä matkan aikana. Matka meni ihan jouhevasti (olisikohan siinä yhteensä ollut n. 700km). Pysähdyksiä vain sopivin väliajoin niin hyvin menee. Meillä tyttö ei pidä autossa istumisesta ja tuon reissun jälkeen alkoi paheneva matkapahoinvointi, jota tosin enteili jo tuolloin paluumatkalla oksentelemalla.

Lappiin varautumisesta riippuu, että millaisiin olosuhteisiin olette menossa. Me asuttiin keskellä ei mitään viikko pienessä mökissä ja hyvin pärjättiin. Jos maasto on vaikeakulkuista niin kannattaa ehdottomasti ottaa kantoliina tai reppu. Matkarattaat on kivat jos käytte jossain kaupunkiolosuhteissa, metsäteille ja poluille kannattaa kyllä varata järeämmät rattaat. Suojaa itikoita vastaan kannattaa hommata. Yhdenlaiset hyttyspyyhkeet käy myös tuon ikäiselle, mutten sitä merkkiä enää muista. Lapissa niitä sai ihan kaupoista. Hyttysverhoa yms. sitten suojaksi muuten.

Kun on pennun tehnyt, niin hankalaa on oman elämän suunnittelu. voihan sinne lappiin mennä, mutta pentu toimii johtajana, koska hänen ehdoilla ja pillin mukaan pitää mennä.

Hyi että oksettais mennä pennun tahtiin. suorastaan raivostuttais. joillakin nämä penskayksilöt ovat niin hirvityksiä, että ei anna vanhemmilleen ollenkaa omaa aikaa, vaan pitää olla koomikko 4h että vauvapaskatunkki olisi tyytyväinen. HYI!

on kesäisin aika paljon reissuja, usein ajetaan 500km kohteeseen ja seuraavana päivänä sama matka takaisin. Parhaiten sujuu jos nukkuu jossain välissä matkaa päiväunet ja yritetään mahdollisuuksien mukaan ajoittaa matkustamista uniajalle. Nyt on jo 15kk ikäinen, joten nukkuu vain yhdet unet ja siksi matkustaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin viime kesänä. Hereillä ollessa sitten koitetaan muuten viihdyttää leluilla ja syöttämällä herkkuja ym.

Meillä tehty pitkät ajomatkat illalla/yöllä niin että lapsi on hetken valveilla ja sitten nukahtanut yöunille.
Matkanteko on koettu näin kaikkein vaivattomimmaksi: ei viihdyttämisiä tai ruokailujen miettimisiä, ei myöskään sotke vrk-rytmiä jos lapsi sattuisikin nukkumaan autossa pitempiä unia - eli päikkärit venyisi.

Rankkaahan se kuskille/kuskeille on ja seuraavana päivänä pitäisi kuitenkin taas olla vireessä lasta hoitamaan, mutta jos ei muuta rasitusta ole tiedossa, univelkoja sitten kuittaillaan muutama seuraava yö menemällä ajoissa unten maille...

Suosittelen myös yöllä ajamista ja päiväunien aikaan. Meidän 10kk nukkui nuorempana unet pidempinä autossa kuin kotona. Nykyään taas enää vain ne tunnin päiväunet. Pari tuntia menee ihan ok autossa hereillä ollessa yleensä, mutta ei aina. Jos pysähdytte syömään ja vauva on todennäköisesti hereillä matkan jatkuessa niin suosittelen, että laitatte samalla pysähdyksellä myös hetkeksi leikkipaikalle konttailemaan. Meillä ainakin auttoi jos pääsi välillä liikkumaan.

Meillä ei tyttö nukkunut autossa sen pitempi päivunia kuin muutenkaan. Välillä jouduin viihdyttämään. Pidin vähän "nukketeatteria" pehmolelulla ja se oli tosi hauskaa. Sitten kaikki kukkuu leikit, mennään harson tms. taaakse piiloon ja tullaan esile. Leluja oi myös kiva katsella. Tuttu musiikki oli myös rauhoittaja joksikin aikaa. Ihmeen hyvin meni matka. Mutta se olikin vain n.500 km. Oli siloin 7 kuukauden ikäinen.
Annoin myös autossa ruokaa ja maitoa tuttipullosta, toki myös kun pysähdyttiin niin syötin ja kuivitin vauvan.

Saapa nähä miten nyt kesällä menee. Täytyy varmaan sitten päästää leikkipaikalle liikkumaan, jos on tarvetta. Hyvä vinkki 9:ltä.

Vauvan kanssa lappiin menijän on oleellisinta muistaa, että vaikka on kesä, niin tunturissa on kylmää. Eli toppapuku mukaan ja hyvät päähineet, että korvat ovat tuulelta suojassa.

Termospullossa ajtkuvasti kuumaa vettä mukana, aivan ehdoton ja niin pienipohjaisia tuttipulloja,e ttä mahtuvat termospullon kuppiin tai kuksaan kuumaan veteen lämpenemään.

Puhidstuspyyhkeitä tunturiin pieni paketti mukaan ja sitä säilytetään ominen housujen kauluksessa, että on ihoa vasten koko ajan, näin ovat käyttöön otettaessa lämpimiä.

Retkeliljät muistavat tietenkin suosia maatuvia tutoteita, eli vaipat maatuvaa mallia ja maatuvia koirankakkapusseja, joissa käytetty vaippa tuodaan majapaikan (ei tunturitaukopaikkojen!) kompostiin, lappiin ei koskaan viedä/jätetä maatumattomia roskia, vaan jos niitä haluaa tuottaa, niin tuo ne sitten tuleessaan takaisin kotiin roskikseen.

Tunturissa tulee, eli aurinkolasit lapselle silmille, vaikka olisi pilvistä.

Virtaavaa vettä voi aikuinen lapissa juoda kaikkialla, mutta lapselle ei koskaan kannata antaa keittämättömänä