Joku teistä ainakin jaksaa lukea, ja ehkä jopa vastata jotain, eiks nii?
Olen 16. Diagnoosini sain viime syksynä, pitkäaikainen vakava masennus. Sen jälkeen olen ollut osastohoidossa, pääsin terapiaan, olen saanut erilaisia lääkkeitä joista mikään ei toimi. Olen sekoittanut päätäni kaikenmoisilla aineilla, myrkyillä ja lääkkeillä vaikka tiedän sen riskit. Ei vain ole vaihtoehtoa. Tällä hetkellä kuitenkin vedän vain rauhoittavia, temestaa.
En tiedä onko tämä enää edes masennusta. Olen haihtunut pois, en tunne tai tahdo enää mitään. On vain tyhjää, tyhjyys, tyhjiö.
nukun horrosunta, sekotan uneni todellisuuteen jatkuvasti, aika on pysähtynyt, en muista mitä olen tehnyt ja milloin, olen vajoamassa syvyyteen. ei ole enää nälkä, ei ruokahalua. katseeni seisoo, en voi keskittyä, enkä ajatella mitään, olla mitään mieltä mistään. Minua ei ole olemassa.
jäljelle on jäänyt vain ahdistus.
Ahdistaa vuorokauden ympäri, rehellisesti. Ja se muuttuu fyysisemmäksi koko ajan. Jännitän lihaksiani nukkuessanikin (hemmetinmoinen särky aamulla) ja olen liikkeessä koko ajan, keinun paikallani, toistan jotain pientä liikettä, tärisen, makaan lattialla, pakko vain istua kaksinkerroin koska kävely ym. tuntuu liian vaikealta, oksentelen. johtuen siis siitä että yksinkertaisesti a h d i s t a a koko ajan.
- Sen lisäksi olen hyvin vainoharhaisessa tilassa. Olen näkevinäni hahmojen liikkuvan takanani, monet kerrat olen usein nähnyt mm. erään mieshenkilön kulkevan ikkunani ohi. Asumme siis omakotitalossa ja kyseessä on siis varhainen aamu jolloin TUSKIN kukaan oikeasti hiippailee tontillamme. olen kuulevinani epämääräistä puheensorinaa pääni sisällä. varmasti täysin normaalia. mutta minua se häiritsee koska kuulen sen niin selkeänä, voin jopa kirjoittaa nopeasti ylös kaiken mitä he sanovat. yleensä kyse kuulostaisi olevan kuin jostain tapahtumasta. hirveä, päätähuumaava meteli.
En tiedä mitä pitää tehdä. En jaksa enää. Kaikki vähäinenkin energia menee siihen, että pidän itseäni jotenkuten hallinnassa. en pysty tehdä enää mitään. enkä vittu enää tahdokaan. luultavimmin tapan itseni viimein tänä kesänä.
mutta sitä ennen tahdon tietää, mitä tämä on? en ole enää tekemisissä lääkäreideni kanssa ja ajautunut hoitopiiristäni erilleen sen jälkeen kun pääsin terapiaan, eikä terapeuttini tiedä muista kuvioistani mitään eikä hän osaa arvioida tilannettani sillä tavalla.
Mikä minua vaivaa? miltä tämä kuulostaa? mitä minun täytyy tehdä!
Olen 16. Diagnoosini sain viime syksynä, pitkäaikainen vakava masennus. Sen jälkeen olen ollut osastohoidossa, pääsin terapiaan, olen saanut erilaisia lääkkeitä joista mikään ei toimi. Olen sekoittanut päätäni kaikenmoisilla aineilla, myrkyillä ja lääkkeillä vaikka tiedän sen riskit. Ei vain ole vaihtoehtoa. Tällä hetkellä kuitenkin vedän vain rauhoittavia, temestaa.
En tiedä onko tämä enää edes masennusta. Olen haihtunut pois, en tunne tai tahdo enää mitään. On vain tyhjää, tyhjyys, tyhjiö.
nukun horrosunta, sekotan uneni todellisuuteen jatkuvasti, aika on pysähtynyt, en muista mitä olen tehnyt ja milloin, olen vajoamassa syvyyteen. ei ole enää nälkä, ei ruokahalua. katseeni seisoo, en voi keskittyä, enkä ajatella mitään, olla mitään mieltä mistään. Minua ei ole olemassa.
jäljelle on jäänyt vain ahdistus.
Ahdistaa vuorokauden ympäri, rehellisesti. Ja se muuttuu fyysisemmäksi koko ajan. Jännitän lihaksiani nukkuessanikin (hemmetinmoinen särky aamulla) ja olen liikkeessä koko ajan, keinun paikallani, toistan jotain pientä liikettä, tärisen, makaan lattialla, pakko vain istua kaksinkerroin koska kävely ym. tuntuu liian vaikealta, oksentelen. johtuen siis siitä että yksinkertaisesti a h d i s t a a koko ajan.
- Sen lisäksi olen hyvin vainoharhaisessa tilassa. Olen näkevinäni hahmojen liikkuvan takanani, monet kerrat olen usein nähnyt mm. erään mieshenkilön kulkevan ikkunani ohi. Asumme siis omakotitalossa ja kyseessä on siis varhainen aamu jolloin TUSKIN kukaan oikeasti hiippailee tontillamme. olen kuulevinani epämääräistä puheensorinaa pääni sisällä. varmasti täysin normaalia. mutta minua se häiritsee koska kuulen sen niin selkeänä, voin jopa kirjoittaa nopeasti ylös kaiken mitä he sanovat. yleensä kyse kuulostaisi olevan kuin jostain tapahtumasta. hirveä, päätähuumaava meteli.
En tiedä mitä pitää tehdä. En jaksa enää. Kaikki vähäinenkin energia menee siihen, että pidän itseäni jotenkuten hallinnassa. en pysty tehdä enää mitään. enkä vittu enää tahdokaan. luultavimmin tapan itseni viimein tänä kesänä.
mutta sitä ennen tahdon tietää, mitä tämä on? en ole enää tekemisissä lääkäreideni kanssa ja ajautunut hoitopiiristäni erilleen sen jälkeen kun pääsin terapiaan, eikä terapeuttini tiedä muista kuvioistani mitään eikä hän osaa arvioida tilannettani sillä tavalla.
Mikä minua vaivaa? miltä tämä kuulostaa? mitä minun täytyy tehdä!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Todella monia masentaa yksinkertaisesti maailman meno. Eli jatkuvat sodat mm. lähi-idässä, kotimaan huonot uutiset irtisanomisista, kasvava työttömyys, nuorten ja lasten pahoinvoinnin kasvu, köyhyys, kerjäläiset, alkoholistit, maahanmuuttajien ongelmat, parisuhdeongelmat ja mediassa pyörivä porno- ja väkivalta "VIIHDE." Yritä siinä elää täysijärkisenä elämää "onnellisena."
Monilla ahdistus kasvaa järjettömiin mittakaavoihin jos konkreettisesti saa potkut ja on velkaa asuntolainasta. Monet päätyvät itsemurhaan. On normaalia, että masentaa tai muuten on aika tunteeton mielisairas. Tämä sirkus on kasvanut sellaisiin mittakaavoihin, että.......... Nuorille tyrkytetään lääkkeitä ja väitetään että heissä on vikaa, vaikka vika on koko maailmassa ja ihmisten vammaisessa toiminnassa. Toisaalta, lääkkeitä tarvitsee rauhoittaakseen mielensä ja saadakseen edes nukuttua. Et ole yksin.
Kuulin taas kamalan tarinan kuinka nuori nainen on hankkiutunut tahallisesti raskaaksi yhden illan panosta. Kukaan ei mieti, mitä lapsi joutuu kärsimään. Äidin tyhmyys/itsekkyys, isän poissaolo/tiedottomuus, köyhyys, yhteiskunnan pakotteet.
Ainut asia josta voit olla huolissasi, on aistiharhat. Jos aistisi oikeasti tekee kepposia. Niin kauan kuin tajuat sen kuitenkin olevan harhaa, olet terve. Koitahan rauhoittaa mielesi ensin, nyt kun tiedostat ongelman ytimen.
Masennnusta ja lääkeharhaa. Kerro tarapeutille ihan kaikki. Silloin hän voi auttaa sinua parhaiten. Jospa et suunnittelis kuolemaa - se kyllä meille tulee varmasti joskus ilman suunnitteluakin. Jospa rukoilisit apua vaikka et jaksaisi edes uskoa.
Sinun elämälläsi on takoitus ja olet erittäin arvokas olento. Sinun kannattaa elää ja pyrkiä eteenpäin.
Kyllä ihan hirveästäkin tilanteesta voi selvitä ja monet ovat selvinneet.