Olen lueskellut paljon näitten palstojen juttuja ja kai se on pakko itekkin purkaa. Tuntuu vaan vaikealta kiteyttää asioita. Seurustelen miehen kanssa jolla on paha alkoholiongelma, välillä aina kuivia kausia mut sitten ralli alkaa taas, aamusta iltaan. Mies muuttuu rasittavaksi, ärsyttäväksi ja säälittäväksi, suhteen alussa ei siltä tuntunut vaikka tottakai tajusin ongelman (en ymmärrä itsekään miten ihastuin/rakastuin niin palavasti). Hän itse uskottelee kai lähinnä itselleen että pystyy lopettamaan juomisen silloin kun haluaa.
Vuoden lopussa meillä oli muutaman kuukauden välirikko, jota minä ylläpidin, kunnes taas annoin periksi. Meillä menikin paremmin kuin koskaan aiemmin (suhde kestänyt n 3 vuotta) kuukauden parin verran ja tunsin itseni jo onnelliseksi.
Kunnes ryyppyputki alkoi taas. Sen mukana jotenkin sairas mustasukkaisuus ja riidan aloitukset yhdentekevistä asioista tai muuten vaan kiukuttelu jostain ihan käsittämättömästä. Selvänä tuntuu että hän on fiksu, huumori kukkii ja pidän häntä myös viehättävänä. En vaan jaksa enää tätä vuoristorataa.
Meillä ei ole yhteistä asuntoa, mutta mies asuu todella lähellä eikä yhteentörmäyksiltä voi välttyä. En tiedä enää rakastanko vai en, viihdynkö edes hänen seurassaan, silti erossa ollessa ajattelen häntä jatkuvasti ja rinnassa tuntuu ikävä kaipuu. Toisaalta olen taas aivan turta enkä pysty edes itkemällä purkaa oloani..
Tiedän ettei mikään tule muuttumaan, enkä miestä ole edes pyrkinyt "parantamaan" mutta suhteen lopettaminen tuntuu vain ylitsepääsemättömän vaikealta. Ajatuksia?
Järki vs. tunteet vol. forever
4
220
Vastaukset
- neuvoja.
Kertomastasi päätellen mies on jo pitkälle alkoholisoitunut. Tulet jäämään aina toiseksi kilpailussa pullon kanssa. Toivottavasti pystyt tekemään lopullisen päätöksen lopettaa suhteen. Vaikka se onkin vaikeaa ja ikävöit häntä jollain tasolla, on se kuitenkin ainoa viisas ratkaisu.
- nimemetön
Hei!
Luin tekstiäsi ja tunnistin siitä totaalisesti itseni n.vuosi sitten.
Seurustelin myös samanlaisen miehen kanssa ja ymmärrän tunteitasi hyvin. Olin itse juuri samanlainen, uskoin että kyllä se vielä joku päivä muuttuu ja kun huomasin, ettei mikään taida muuttua, niin pistin välit poikki, mutta kuitenkin kaipasin ja olin valmis tekemään mitä vain saadakseni hänet takaisin.
Samanlaista vuoristorataa se oli 7 vuoden ajan, oltiin yhdessä kuukausia ja sitten taas pidettiin taukoa kunnes olin taas vinkumassa häntä takaisin.
Perhe ja ystävät hokivat minulle, että anna olla ja unohda se mies jo, ei siitä ole mihinkään. Ja minä taistelin vastaan ja vakuutin, että mies on täydellinen, kun hän on selvinpäin eikä juo.
Kun hän taas kuivan kauden jälkeen aina aloitti juomisen, huomasin itsestäni että aloin hermostua heti, kun ensimmäinen kaljapullo aukeaa ja loppujen lopuksi syytin ongelmista ja riidoista itseäni, koska minä olin se, joka alkoi heti räyhäämään kun toinen halusi "nollata". Nämä "nollaamiset" kesti yleensä monta viikkoa putkeen ja sitten taas oli monta selvää kuukautta ja kaikki vaikutti sellaiselta niinkuin pitikin olla.
Loppujen lopuksi siinä kävi niin, että olimme yhdessä juhlimassa erään tuttavapariskunnan luona. Minulla oli huono olo ja halusin lähteä aiemmin kotiin. Mieheni jäi vielä juhlimaan. Kun hän aamuyöstä tallusti kotiin, hän kaatui eteisessä ja menin auttamaan häntä ylös. Hän otti kaapista ruokaa ja istahti syömään sitä valkoiselle sohvallemme, homma oli sen verran sotkuista että pyysin häntä rauhallisella äänellä siirtymään pöydän ääreen syömään.
Hän heitti lautasen seinään, nousi sohvalta, tönäisi minut seinää vasten ja löi nyrkillä kasvoihin.
Minä nielin suruni ja kipuni ja nousin ylös ja aloin siivoamaan lautasen sirpaleita ja ruokia lattialta kunnes hän tuli halaamaan ja pyytämään anteeksi. Kun oloni oli turvallinen hänen sylissään, hän löi minua uudelleen, kaatoi minut sängylle, tuli päälleni ja painoi kädellään kaulaani niin lujasti, että en saanut henkeä.
Siinä vaiheessa yritin huutaa apua, kukaan ei kuullut. Rimpuilin ja tein kaikkeni että pääsisin irti, mutta se ei auttanut.
Hetken kuluttua tajusin, että tämä on nyt aivan väärin. Miksi olen tuollaisen miehen kanssa josta kaikki on koko ajan sanonut, että hankkiudu eroon? Miksi en ole heitä kuunnellut vaan pitänyt pääni ja uskotellut että kyllä tämä tästä vielä hyväksi muuttuu? Miksi olen ollut niin kiltti että olen vain yrittänyt häntä ymmärtää, että työ on raskasta ja siitä johtuen on pakko nollata välillä?
Tämä minun rakastamani mies katsoo minua nyt suoraan silmiini ja kuristaa minua, on viemässä minulta henkeä pois, miten minä tähän jouduin? Ei minun elämäni näin pitänyt loppua.
Sain jonkinmoisen raivonpuuskan ja rimpuilin ja potkin niin lujasti, etten tiennyt itsestäni sellaisia voimia löytyvänkään ja pääsin kuin pääsinkin hänen otteestaan irti, etsin puhelimeni ja soitin heti poliisit paikalle.
Mies kerkesi jo lähtemään karkuun ennen kuin poliisit ehti paikalle.
Lähdin kaverini luo yöpymään ja palasin aamulla kotiin. Siellä hän oli nukkumassa känniään pois. Hän heräsi ja tuli halaamaan, työnsin hänet pois. Hän kysyi mikä minulla on. Hän ei siis muistanut MITÄÄN koko illasta.
Kerroin hänelle ja hän kauhistui ja pyyteli anteeksi ja itki ja hoki että kyllä tästä selvitään. Olin jo antamassa hänelle kaiken anteeksi kunnes ystäväni soitti, pyysi minua antamaan puhelimen miehelleni ja sanoi hänelle, että tunti aikaa pakata kamat ja häipyä näkymättömiin.
Mieheni alkoi pakkaamaan ja lähti. Oloni oli aivan kamala hänen lähdöstään ja illan tapahtumista johtuen, mutta siitä selvisin parissa päivässä.
Kerroin tämän asian nyt näin yksityiskohtaisesti siksi, että osaisit kuvitella itsesi minun tilanteeseeni. Tietenkään en tarkoita sitä, että miehesi olisi samanlainen kuin minun mieheni oli, tai että hän edes sinulle mitään tuollaista tekisi, mutta eihän pitänyt minunkaan mieheni tehdä. En olisi ikinä uskonut että niin voisi käydä juuri minulle, mutta toisaalta olen tyytyväinen että niin kävi, koska muuten olisin luultavasti samassa vuoristoradassa vieläkin.
Kerää rohkeutesi ja yritä kaikkesi, että pääsisit miehestäsi irti... tai ota riski, että jotain tällaista voi tapahtua ja vasta silloin pystyt päästää irti. Tiedän kyllä, että irti päästäminen on erittäin vaikeaa.
Kuten yllä olevassa tekstissäkin lukee, "tulet jäämään aina toiseksi kilpailussa pullon kanssa" vaikka kuinka yrittäisit sitä mielessäsi kääntää hyväksyttäväksi.
Voimia sinulle! - Pane äijä meneen!
Tuttua tekstiä ja niin totta.
Kaikilla se yhteinen nimittäjä, se kaikkein rakkain asia juopoille:pullo.
Sen edelle ei mene kumppani, lapset, läheisten tarpeet eikä rakkaus.
Minulla on pysyvä vamma selkärangassa mieheni kännäilyn takia ja surkuhupaisaa on, ettei itse muista koko tapausta.
Neuvoni on sinullekkin AP, lähde..
Etsi toinen mies rinnallesi, niin unohdat kännikalan.
Uusi rakkaus peittoaa aina vanhan.
Juopon kanssa ei kannata elämäänsä uhrata, juoppo ei saa tyydytystä kuin
pullosta, muu on samantekevää.
Säälistä ei kannata juoppoa hyysätä, sen rakas on pullo ja se on vienyt sinun paikkasi jo aikoja sitten! - Lonely@heart
Kiitos vastauksista, päätin että ero on paras ratkaisu ihan itseni kannalta. On tullut seurattua vierestä niin paljon riippuvuuksista kärsivien ihmisten elämää etten enää jaksa. Ja myöskin väkivalta tätä edeltävässä suhteessa. Ehkä on tullut aika ajatella omaa eikä aina muiden parasta. Mukavaa kesää kaikille!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2614192Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653423Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541785Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251640Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2961417Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?132923Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235855en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115822Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe17785