Olisihan mun pitänyt jo marraskuussa älytä ettet sä minusta voi ikinä oikeasti välittää. Silloin ajattelin että tilanne on vaikea, sä olet hermostunut tai jotain muuta. En halunnut uskoa että sä et välitä minusta.
Haaveilin & unelmoin kaikesta kauniista.
Haaveilin & unelmoin kaikesta kauniista.
Vastaukset 19
Vanhimmat
No mä oon niin hermostunut/ujo ihminen etten mä tiedä oliskos musta edes mihinkään suhteeseen, siksihän mulla kuluu sitä viinaakin niin paljon, jos oot ihmetellyt et onpa kauhee juoppo ;)
Uskomatonta ,siis toinen pitäisi yrittää välittää j rakastaa ,kun sä heilut humalassa sillä aikaa?
No höpö höpö, en mä aina humalassa ole, ihan normaalirajoissa kuitenkin mennään.
silti ihana juoppo:))
En kyllä huoli mitään juoppoa ,se olis elämäni pahin virhe.
No hyvä ,ja yritä etsiä jokin toinen keino tuohon ujouteesi poistamiseen kun alkohooli.
Kyllä mä sitäkin yritän ja en mä nyt ihan pelkästään senkään takia juo alkoholia, joisin mä muutenkin, mut en ihan näin paljoa ja tämä ikävöiminen lisää sitä juomista myöskin.
No en minä kyllä itsekään huolis.
Ja alkoholi ei liity tähän tarinaan myöskään.
Tiedän ,mutta ikävöiminen voi jatkua pitkäänkin ,on syytä olla varovainen
Parasta lääkettä ikävään on liikkuminen ja itsestä huolehtiminen, ei pidä jäädä suremaan liikaa , Maailma on täynnä naisia ja miehiä .
Kunpa vaan kelpais joku muu, mut en mä haluu ketään muuta : /
Marraskuu.. Silloin tapasin viimeksi, se oli toinen kerta useisiin vuosiin, silloin kuitenkin tilanne oli toisenlainen eikä ollut mahdollisuutta samalla tavalla jutella kuin aiemmin tavatessa.
Elämä yllättää niin nopeaa ettei pysy mukana aina, väillä on onnellisempi kuin koskaan, seuraavssa hetkessä voi olla jo surullisempi kuin koskaan, kolmannessa voi ollakin jo yksin ilman ketään...niin se vain menee..
Miksi marraskuussa, jos silloin satuin katsomaan sinua hieman äkäisesti,
niin se johtui vaan hirveestä työstressistä...
Jos minä olisin kohdellut häntä samalla tavalla kuin hän minua, niin hän ei ikinä antaisi minulle sellaista käytöstä anteeksi. Tai kukaan muukaan, sen tiedän.
Minä annoin anteeksi vaikkei hän pyytänyt. Kyllä minä ymmärrän ettei aina voi olla hyvällä tuulella mutta minä tulkitsin sen niin ettei hän välitä. En sanonut mitään asiasta. Itkin hiljaa kolme päivää.
Onks sulla nyt vapaata, kun joudat tänne näpyttelemään.....?
Onkos työstressi helpottanut?
Ei luulisi minusta ainakaan lisääntyvän stressisi, enhän enää häiritse päivääsi.
Saattaa olla, etten kohta häiritse enää kenenkään päivää............
Me olemme molemmat opiskelijoita. Ei hänellä ole työstressiä, eli olet väärä henkilö. Siksi minäkin olen nyt täällä. Tenttikausi.
Marraskuussa itkin kolme päivää kun hän ei välittänyt. Nyt olen itkenyt pidempään. Eli jos olisin silloin uskonut ettei hän välitä niin olisin selvinnyt muutaman päivän itkulla. Nyt on mennyt pidempään itkemisessä ja suremisessa.
minäkin näin hänet viimeksi,ja se jää toistaiseksi viimeiseksi kerraksi,muutan pois kauas,mutta siltikin minun sydän jää hänen kaupunkiin;)hän ymmärtänee,jos on oikea,että miksi se sinne jää..näin ihan koruttomasti haluaisin sanoa hänelle,että hyvää jatkoa ja kaikkee kivaa ja pidä ittes miehenä:)ja oli hauska tutustua ja tuntea,moi moi.
Onko tuo etsimäsi mies oikeesti tuommoinen juoppo? Vai onko tää ketju mennyt taasen ihan väärille ja pahoille jäljille? ;)