Suurperhe antaa mahiksia moneen

Minulla on kahdeksan lasta. Itse en kasvanut suurperheessä ja kyllä minua etukäteen hiukan hirvitti ajatus suurperheestä ja arvelutti se, miten kaikille lapsille ehtii antaa huomiota jne.

Nyt olen kuitenkin tullut siihen tulokseen että jos perheessä on muuten kaikki hyvin, niin kyllä suurperhe on tosi hyvä kasvuympäristö lapsille. laumaeläimiähän me ihmiset ollaan, joten laumassa eläminen on luontaista. Toki sen lauman ei tarvi olla ydinperhe, mutta jos niin on, ei se huono juttu ole ollenkaan. Paljon hyviä puolia, joskin tosi myös niitä vähemmän hyviä.

Yksi juttu mitä olen miettinyt tuossa ajan ja huomion riittämisessä lapsille on semmoinen että jos meillä olisi vähemmän lapsia, olisin ilman muuta töissä. Eikä niille vähemmille lapsille olisi sen enempää aikaa kuin nyt näille aika monelle :)
9177
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Ei ne kaikki lesta-äidit taida niin onnellisia olla. Lopen uupuneita useasti.

Muistanpa kun tein kymmenisen vuotta sitten kotiavustajan töitä ja kävin muutamia kertoja yhdessä lestaperheessä. Se äiti odotti silloin kuudetta ja pienin oli joku puolitoistavuotias. Koko ajan karjumalla puhui niille vanhemmille jotka oli ekaluokkalaisia ja esikoulussa. Pienimmälle sanoi vihaisesti että älä kokojajan märise siinä ja kolmivuotias näytti onnettomalta, ei varmaan paljon äidin syliä ja huomiota saanut.

En sitä naisparkaa tässä syyttele... loppuun ajettu ihminen. Lapsia säälin.

Hyvä että sie oot onnellinen! Kaikkea hyvää sinulle.

Äänestä
  • Voin näin lestadiolaisena sanoa kun olen nähnyt ei- lestojen ja lestojen elämää, että kyllä lesta- äidit on paljon paremmassa asemassa kuin kukaan muu. Niitten isät välittää oikeesti perheestään ja niillä on asiat hyvin.

    Äänestä

  • Factaa kirjoitti:

    Voin näin lestadiolaisena sanoa kun olen nähnyt ei- lestojen ja lestojen elämää, että kyllä lesta- äidit on paljon paremmassa asemassa kuin kukaan muu. Niitten isät välittää oikeesti perheestään ja niillä on asiat hyvin.

    Paitsi sellaisissa perheissä, joissa isä on henkisesti sairas ja vetää tupakkaa urakalla. Ja vaikkei sairas olisikaan, tupakka on monen lestadiolaisisän piina.
    Lapset oppii myös tupakoimaan ja kierre on valmis jatkumaan.
    Toki tällaista on ei-uskovissakin perheissä ja siihen viinat vielä lisäksi, niin tuleehan sitten syrjäytyviä nuoria, jotka eivät kouluissa pärjää.

    Kiinnittäsin taas huomion mopoiluun, jota myös uskovaisten kotien pojat harrastaa, mutta siihen liittyy yksi välinpitämättömyysseikka. Vanhemmat antaa poikiensa virittää moponsa kulkemaan laitonta vauhtia. Laittoman moporakkineen kyllä erottaa helposti, siitä lähtee hirveä ääni.

    Mopoilukin on tupakan tapaan erillinen kysymys, sitä ei voi rinnastaa synniksi, vaan pahaksi tavaksi, joka taas ei ole syntiä.
    On vain paha tapa virittää mopoa ja ajaa ylinopeutta. Tälläistä touhua minä en ymmärrä seurakunnassani.

    Äänestä

"laumaeläimiähän me ihmiset ollaan"

Tuollainen ajatus nousee mieleen ehkä helposti siellä kanitarhan keskellä.

Minä pidän ainakin toistaiseksi itseäni ihmisenä.

Ihminen = yksilö - ainutlaatuinen

Eläin = voi olla laumahenkinen - esim. sudet

Äänestä

että eikös puhuta lammaslaumasta raamatussa.

Se on otettava koko raamattu.

"Ei katteetomalla shekilläkään ole mtään virkaa"

Äänestä

"Se on otettava koko raamattu."

Erityisen hyvä ohje meille vl:ille!

Äänestä
  • Amen, sisar!

    Äänestä

Antaisin vielä ohjeen meille, koska arvostuksemme Raamattua kohtaan on joskus meille sitä luokkaa niinkuin tuossa yllä raamattu kirjoitettuna pienellä alkukirjaimella, että uskomme Raamattuun ylimpänä auktoriteettinä uskonasioissa antaisi vakuuttavamman kuvan, jos muistaisimme kirjoittaa sanan Raamattu isolla alkukirjaimella ja voisimme puolestamme välillä vaikka unohtaa sanan srk kirjoittaa vaikkapa pienillä kirjaimilla, koska näin toimien se antaisi enemmän pontta siihen, mihin meidän tulisi uskoa.

Äänestä

Kyllä meidän tulee muistaa, että Kristus ja Raamattu ovat ne seurakunnan ensisijaiset lähteet!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Onnellinen äiti kirjoitti:

Minulla on kahdeksan lasta. Itse en kasvanut suurperheessä ja kyllä minua etukäteen hiukan hirvitti ajatus suurperheestä ja arvelutti se, miten kaikille lapsille ehtii antaa huomiota jne.

Nyt olen kuitenkin tullut siihen tulokseen että jos perheessä on muuten kaikki hyvin, niin kyllä suurperhe on tosi hyvä kasvuympäristö lapsille. laumaeläimiähän me ihmiset ollaan, joten laumassa eläminen on luontaista. Toki sen lauman ei tarvi olla ydinperhe, mutta jos niin on, ei se huono juttu ole ollenkaan. Paljon hyviä puolia, joskin tosi myös niitä vähemmän hyviä.

Yksi juttu mitä olen miettinyt tuossa ajan ja huomion riittämisessä lapsille on semmoinen että jos meillä olisi vähemmän lapsia, olisin ilman muuta töissä. Eikä niille vähemmille lapsille olisi sen enempää aikaa kuin nyt näille aika monelle :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu