Merkittävin varallisuuserä on asunto. Käytännössä lähes kaikki maanviljelijät (98 %)
asuvat omassa talossaan, ja siten maatilojen keskimääräisen asuntovarallisuuden arvo on
Tilastokeskuksen selvityksen mukaan peräti 80 % suurempi kuin suomalaisten kotitalouksien
keskimäärin. Osittain tämä johtuu myös siitä, että maanviljelijäkotitaloudet ovat
keskimäärin lähes 60 % suurempia kuin kotitaloudet keskimäärin.
Asuntovarallisuutta voidaan arvioida myös verotustietojen perusteella, kun tiedetään,
että verotusarvot ovat noin 40 % markkina-arvosta (ks. Arhippainen ja Pyykkönen. Verotustietojen mukaan vuonna 1994 maatilojen kiinteistöjen arvo, joka koostuu
pääasiassa vakituisista asunnoista ja kesämökeistä, oli noin 20,2 mrd. markkaa. Vaikka
tilojen määrä on vähentynyt, niin asuntokannan arvo oli vuonna 1998 edelleen lähes
sama eli 19,2 mrd. markkaa, koska asuntojen hinnat ovat nousseet. Tuon ajankohdan
jälkeen maatilojen lukumäärä on edelleen vähentynyt ja asuntojen hinnat nousseet.
asuvat omassa talossaan, ja siten maatilojen keskimääräisen asuntovarallisuuden arvo on
Tilastokeskuksen selvityksen mukaan peräti 80 % suurempi kuin suomalaisten kotitalouksien
keskimäärin. Osittain tämä johtuu myös siitä, että maanviljelijäkotitaloudet ovat
keskimäärin lähes 60 % suurempia kuin kotitaloudet keskimäärin.
Asuntovarallisuutta voidaan arvioida myös verotustietojen perusteella, kun tiedetään,
että verotusarvot ovat noin 40 % markkina-arvosta (ks. Arhippainen ja Pyykkönen. Verotustietojen mukaan vuonna 1994 maatilojen kiinteistöjen arvo, joka koostuu
pääasiassa vakituisista asunnoista ja kesämökeistä, oli noin 20,2 mrd. markkaa. Vaikka
tilojen määrä on vähentynyt, niin asuntokannan arvo oli vuonna 1998 edelleen lähes
sama eli 19,2 mrd. markkaa, koska asuntojen hinnat ovat nousseet. Tuon ajankohdan
jälkeen maatilojen lukumäärä on edelleen vähentynyt ja asuntojen hinnat nousseet.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllä se vaan niin on,että mieluusti vaihtaisi satavuotiaan energiansyöppö mörskän ajanmukaisempaaan taloon.
Vaan eipä ole pelkoa nykyisillä maatalouden tuloksilla.
Asuntoa ei sitä paitsi luetaa oikeassa maailmassa edes varallisuudeksi.Ainoastaan sosiaalisti-Suomessa puhutaan asuntovarallisuudesta jotta akansa ei huomaisi miten köyhoiä kaikki oikeastaan olemme.
euroa riittää.
perinteisestihän asunto on ollut suurin ja tärkein investoinnin kohde duunarille...
paljon kertova aloitus kuitenkin!!!!
MTT:n kannattavuuskirjanpidon tulosten mukaan suomalaisilla lypsykarjatiloilla työtunteja kertyi vuonna 2007 keskimäärin 4140 ja sikatiloilla 3110 tuntia.
http://www.tts.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=603:maatilan-johtamiseen-on-varattava-aikaa&catid=2:lehdistoetiedotteet&Itemid=100445
4140h*4€=16560€ isännän tunnit tuohon vielä emännän tunnit 16560, eli yhteensä 33120€ koko tila.
katsos kun tunteja on riittävästi niin jäähän sitä jonkin verran rahaa koko tilalle jossa on siis kaksi ansaitsevaa ihmistä.
alkaa olla taidetta, samaan tulokseen päätyy kun mitä tahansa ammattiryhmää vertaa keskimääräiseen talouteen.
Onkohan asunnon arvo samanlainen jos asunto on 35km:n päässä lähikaupasta, postista, terveyskeskuksesta, kunnanvirastosta, kirjastosta, koulusta, pankista, ym. muista palveluista, tai sitten kaikki palvelut ovat muutaman kilometrin säteellä ?
On sen asunnon arvo jopa kovempi kuin kaupungin keskustassa, jos se on kiinni maatilassa. Pelkkä mummonmökki jossain Jumalan selän takana nyt ei paljoa pulita, mutta annas olla kun siinä on peltoa kiinni. Johan hinta pomppaa.
Kyllä talo maatilaan liitettynä menee ilmaiseksi
usein koko maatilan kauppaan kuuluu konehallia yms katon alustaa merkittäviä määriä.
Että asuntovarallisuus on noin merkittävässä roolissa kun kuitenkin maatalouden tulos on ollut tappiollista jo kymmeniä vuosia.......
PYYKKÖNEN, Perttu. 2001. MAATILOJEN PÄÄOMAKANTA JA RAHOITUSTILANNE
VUONNA 2000. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita
n:o 43. 24 s. ISBN 952-5299-36-8, ISSN 1455-4623)
Tiivistelmä: Tutkimuksessa arvioidaan Suomen maatilojen varallisuutta ja sen jakautumista
eri lähteisiin. Maatalouteen sitoutuneen pääoman määräksi arvioidaan noin
70 mrd. mk vuonna 2000. Suurimmat omaisuuserät ovat pelto, noin 24 mrd. mk ja tuotantorakennukset,
noin 23 mrd. mk. Koneiden arvo on noin 13 mrd. mk ja kotieläinten
noin 4 mrd. mk. Maatilojen metsäomaisuuden arvoksi arvioidaan noin 48 mrd. mk ja
yksityisomaisuudeksi noin 49 mrd. mk, josta pääosa muodostuu asuntovarallisuudesta.
Maatilojen yhteenlasketusta varallisuudesta - tutkimuksessa noin 167 mrd. mk - maatalouden
osuus on runsaat 40 %. Tämä osuus on kasvanut maatilojen lukumäärän vähentymisen
myötä.
Tup Pyykkönen pellevon suurimipia puupäitä.Eipä sen jutuilla ole sen kummempia vastineita reaalimaailmassa
Asuntovarallisuutta voidaan arvioida myös verotustietojen perusteella, kun tiedetään,
että verotusarvot ovat noin 40 % markkina-arvosta (ks. Arhippainen ja Pyykkönen. Verotustietojen mukaan vuonna 1994 maatilojen kiinteistöjen arvo, joka koostuu
pääasiassa vakituisista asunnoista ja kesämökeistä, oli noin 20,2 mrd. markkaa.
4€/h mutta ostelen muutaman vuoden välein uuden puimurin ja citimaasturin MB merkillä
ihan sama asia rakentaako duunari talon kaupungin laitaan 235000 eurolla vai viljelijä 20 kilometrin päähän 235000 eurolla??????
raha on samanarvoista kaikille, maajussillekkin.....