Huolissani tyttöystävästäni

Tärkeintä on että pysyt tyttöystäväsi tukena!!!! Kuuntele häntä, ja yritä ymmärtää! Se on toki vaikeaa katsoa sivusta kun toien kärsii, yritä ehdotella avun hakemista, mutta älä painosta! Kerro että olet huolissasi!
Itsekin sairastan syömishäiriötä ja ja menetin sitä kautta rakkaani.. =(

Tarkoittaako tuo siis että hänellä on syömishäiriö ;( Tottkai pysyn hänen tukenaan, rakastan häntä todella paljon, mutten kestä kun hän kärsii vierelläni ;(

ei tuo välttämättä tarkoita, että on syömishäiriö.

Toki hän painaa aika vähän tällä hetkellä mutta joskus paino voi pudota stressin / murheiden takia.

Tärkeintä kuten ed.sanoi että pysyt hänen tukenaan ja että hän kokee että voi sulle tarvittaessa puhua. Yritä olla kannustava älä painostava. Ja muista häntä kauniilla sanoilla ( mitä myös tarkotat ! )

et kerro hänen ikää mutta jos kyseessä on nuori niin oma minäkuva voi olla vielä hakusessa. Murrosikään kuuluu oman itsensä tarkkailu myös negatiivisessa mielessä toki vanhemmassakin iässä..

Itsellä vähän sama ongelma tällä hetkellä.

Tekisi mieli läppäistä naista naamalle ja sanoa että mikä vittu sinulla on vikana. Todella tukevaa käytöstä, mutta vaikka erittäin ymmärtäväinen aina olenkin niin tämä menee yli, miksi, ihmeessä joku alkaa toimimaan näin, niin sitä en ymmärrä. Sen kaiken turhuus saa vihan kiehumaan. Mikä järki?

En siis tietenkään ala ketään läpsimään, ja osaan kyllä hillitä kiukkuni, mutta mitä tässä voi tehdä? Tuon ruokaa naaman eteen ja ei kelpaa, eilen söi yhden leivän ja hänen vartalonsa reaktiosta päättelin ettei se edes yhtä leipää kestänyt. Hän yritti piilotella oloaan.

Minkä takia? Minkä ihmeen takia? Tämä menee jotenkin yli, alkoholistista tulee alkoholisti juodessaan, narkkarista narkkari, mikä ihme tähän ajaa. En sääli narkkareita, enkä alkoholisteja, koska en näe niitä sairauksina, viakka kuinka geenit auttaisivatkin asiaa. Minun on kovin vaikea nähdä tätäkään mitenkään säälin silmin, alkaa tekemään pahaa tällaisen näkeminen. Suututtaa. Ihan helvetisti. Ja senkin takia että joutuu taas toisen holhoojaksi.

Haluan sinulle sanoa, että sinun ei tarvitse ruveta kenenkään holhoojaksi. Sitä varten on ammattiauttajia jotka huolehtivat ja auttavat.

Sinun roolisi poikaystävänä olisi tukea rakastasi ja yrittää ymmärtää, vaikka helppoa se ei ole jos ei itse ole siinä tilanteessa.

Varmasti pelottaa, ahdistaa ja hermostuttaa ja vihastuttaakin jos toinen vieressä toitottaa että on läski ja ei syö tarpeeksi.

Sun ois parasta vaan tarjota tukea ja voit aina varovasti ehdottaa hoitoon hakeutumista.

Se miten joku joutuu tähän... on niin henk.koht. mieli on pahoin vankiloista. Tästä ei niin vaan lähdetä. Se istuu sun olalla 24/7 ( jos siis hänel on syömishäiriö vaikka ei aina voi sanoa et jos joku ei syö niin heti ollaaan totoa diagnoosia jakamas)

Kysy häneltä mikä on ajanut hänet syömään niin vähän. Jos hän ei sinulle avaudu ehdota terveyskeskukseen menoa. Siellä kun sanoo omalle lääkärille ettei ruoka maistu enään... ni jotain pitäis tapahtua.

Tää on vaikee tie..........tosi kivinen ja mutkikas... mut ei mahdoton !


jopa mä selvisin

terv. 162cm ent. 29kg nyt. 48 :)

voi jumalauta... kilon laihtunu... siis omfg =_=

Mutta hienoa että välität noin paljo :D