Kysymys naisille

Olisin sanaton, kerrankin.

Olisin vähän aikaa hiljaa - katsoisin tarkasti silmiin kun hän kertoo sen, jotta tiedän puhuuko hän totta.

Olisin hyvin onnellinen, että se nyt vihdoinkin sanotaan. Tosiasiassa sitä ei kukaan rakastunut ihminen ole voinut minulta salata eli se ei koskaan ole minulle "uusi" asia. Rakkauden tietää, vaikka ei ole sanoja.

En mitenkään. Tiedän, että kyseinen miespuolinen kaverini rakastaa minua, vaikka varattu olenkin :) Ja rakastan häntä kanssa. Ei kai siinä mitään outoa ole.

Kauhistuisin.

Miehenä sanon suoraan että ei kannata.

Olen nähnyt näitä ns. liittymäkolareita joissa toinen ajaa tuhatta ja sataa eteenpäin tietämättä mistään mitään ja toinen jysäyttää kylkeen.

ON TODELLA TODELLA harvinaista että nainen jakaisi edes hiventäkään tunteista joita sinä koet häntä kohtaan tai että hän reagoisi positiivisesti.

Pahinta mitä yleensä voi tapahtua on se että mies rakastuu kaveriinsa tai ystäväänsä joka on nainen koska lähes jokaisessa käy huonosti.

Eri asia jos nainen on se kiinnostuneempi osapuoli, tällöin voi jotain tapahtuakkin.

Ainakaan mitään rakkaudentunnustuksia ei kannata lähteä lurittelemaan vaan lähestyä aika kylmäverisesti kieltä purren tilannetta.

Tiedän että joku hermoheikko ikuinen naiivi romantikko tulee väittämään toista ja uskomaan sydäntään yms. liirumlaarumia, mutta vaikkei itselle ole näin käynyt niin useamman samanlaisen tilanteena nähneenä siinä yleensä välit viilenevät, ystävyys ja kaveruus purkautuu sekä ei seuraa muutenkaan mitään hyvää.

Pahinta yleensä mitä mies voi tehdä rakastuessaan on olla naiselle kaveri. Naiselle kaverit ja seksuaalisen/romanttisen kiinnostuksen kohteet ovat aina eri asioita. Miehellä ne voivat mennä enemmän päällekkäin, naisella ei.

Joko olet miehenä naiselle tuntematon, kaveri tai rakastaja, harvoin on mitään välimuotoja olemassa.

Miten joku nainen voi olla niin sokea, että ei muka tuollaista asiaa olisi koskaan huomannut. Ja kyseessä olisi siis ystävä?

Ihmettelen kyllä sitäkin että miten jotkut pystyy olemaan ystäviä sellaisen kanssa jota rakastaa? Sairastahan se jollakin tapaa on. siis kiduttamista itseään kohtaan tai jotakin. Eri asia on tuntea jotakin hyvin lämmintä ja syvää yhteenkuuluvuuden tunnetta jota voi myöskin sanoa rakkaudeksi, mutta rakkauden tunnustukset ovat silloin tarpeettomia.

Itse naisena sanon, että onhan se tavallaan masokismia. En kuitenkaan haluaisi luopua ystävyydestä. Järkeilen asiat, ei aina onnistu. En nyt menisi puhumaan kuitenkaan rakkaudesta, mitä helvetttiä sekin lienee. Ihastuminen/kiintymys kuvaa ehkä parhaiten omia tuntemuksiani.Välillä vituttaa, myönnän.

Avaa silmäsi, niin näet kyllä jakaako toinen samat tunteet vai ei. Mutta, jos kyseessä on kielletyt tunteet, niin ei se tieto ainakaan sinua helpota.

no eikö se kuitenkin olisi lopulta kiinni omista tunteistasi