En jaksa enää

Tiedän tunteen! Mä en tiedä miten kestän koko seuraavan kesän läpi yksin. Ei ole oikeestaan ketään kelle soittaa ja aina saa hävetä kun liikkuu yksin joka paikassa, kuitenkin puolitutut kyselee koko ajan mitä kuuluu. Ei ole työtä ei kavereita eikä elämää ei ole siis edes tulevaisuutta. En tiedä miten tällaisesta tilanteesta voi edes selvitä niin että jaksaisi elää.

Oletko mies vai nainen? Yksi mahdollisuus on muuttaa kimppakämppään. Jo lähtee ainakin osittain yksinäisyys.

Olet yksinäinen syystä että?

Forever alone...

Harrastukset ?

ranteet auki siitä se lähtee

Nii olen minäkin yksinäinen aina. Viimeiset 4 vuotta on mennyt ihan yksin ollessa. Mulla ei käy edes vieraita ikinä. paitsi isoveli mut sitähän ei lasketa. Naisia en edes tunne kun kaks mut niiden kanssa en ede puhu ikinä. Ei ne haluu olla mun ystäviä. mun kännykkään ei ole soittanut ketään muu kun lehtikauppias ja veljeni viimeisen puolen vuoden aikana. Kukaan ei siis ole yksinäisempi kuin minä.

Ite olen ollut jo 3 vuotta ilman kavereita, onhan minulla tyttöystävä, mut ei meillä oikeen hyvin mene. Kuin aloin 3 vuotta sitten seurustelemaan nii kaverit hävis.. Onhan ne joskus käyneet työpaikalla ja soittelevat kännissä et vienkö heidät kotiin tai yms... Minulla oli ennen todella paljon kavereita ja muutimme perheen kanssa toiselle paikkakunnalle joka on tosi 10km edelliseen paikkaan. ennen ajoin mopolla joka päivä katsomaan kavereita ja taas kuin tulin täysikäseksi nii autolla. Sit löysin tytön nii en nii paljon kerennyt käydä katsomaan kavereita ja siihen se sit jäi. Ehkäpä pieni masennus tullut.

YSTÄVIÄ VOI ETSIÄ!

Ihan totta, perse ylös sohvalta ja uusia harrastuksia hankkimaan tai vaikkapa uusi työpaikka? Tai pistä elämä ranttaliksi ja vaihda paikkakuntaa tai vaikkapa maata! Itse muutin ulkomaille hetken mielijohteesta rahattomana ja nyt on hyvä työpaikka ja paljon uusia ystäviä. Ihan turha jäädä möyrimään itsesääliin että voi ei kukaan ei mua rakasta, buhuu... oon niin yksin, nyyh.

Olen kärsinyt vakavasta masennuksesta 2 kertaa sekä 2 burnotista, möyrinyt syvissä itsesäälin pohjamudissa aina uudestaan ja uudestaan, eristäytynyt asuntooni viikoiksi enkä vastannut puhelimeen tai käynyt edes kaupassa. Joskus olen tuntenut oloni maailman yksinäisimmäksi vaikka olen jonkun tai useimpien seurassa.

Pohjalta on vain yksi suunta, ylöspäin valoa kohti.

Kääk! Voin samaistua sinuun.
Moni mun kavereista ja ystävistä seurustelee ja nillä ei oo edes aikaa mulle.
Monet niistä on jo niin sanottuja puolituttuja sen takia.
Itse olen työtön opiskelija ja suoraan sanottuna helvetin masentunut elämään. Ei oo oikeen mitään ''hienoa asiaa'' mitä vois jonkun kanssa jakaa edes joskus.

Täällä ollaan kans aika yksinäisiä. Valinta on myös hieman omanikin, koska tähän mennessä lähes kaikki ystäväni ovat vain minua hyväksikäyttäneet, ja valitelleet aina omista asioistaan. Minulle soitetaan vain ja ainoastaan silloin kun on joku kriisi. Olisi joskus ihan hauska tajuta ja huomata, että minustakin ollaan jotenkin kiinnostuneita, mutta ei. Kesätöissä joudun olemaan jotta saan rahoitettua suppeaa elämääni edes jotenkin vaikka päivien aikana käy ahdistuksen kautta monta kertaa mielessä "itse-irtisanoutuminen ja rahasta viis". Syksyllä taas kutsuu opintie.

Olen hyvin eläinrakas, ja ajattelinkin, jos hankkisin itselleni koiran seuraksi. Jos joskus on minulla on ollut joku sukulaisen yms. koira hoidossa, olen ollut iloinen ja reippaalla päällä. Minusta tuntuu, ettei ihmiset näe minussa muuta kuin kuuntelijan. Eikä enää oikeastaan olekaan motivaatiota etsiä uusia ja vastavuoroisia ihmissuhteita, istuskelen vain kotona ja koneella, välillä käyn urheilemassa - ja tietysti yksin.

Tuttuja kyllä riittää, mutta ei ystäviä oikeastaan juuri yhtään. Saan olla jatkuvasti omien tunteideni ja elämäni kanssa yksin, vaikka fyysisesti näkisinkin ihmisiä töissä yms.

Harmi että yksinäisyyden pitää olla tällainen suuri ongelma. Itsellänikin on elämässä ja lapsuudessa ollut kaikenlaista mikä on minua vahingoittanut suuresti tunne-elämäni ja onnellisuuden-tunteen kokemisen kannalla. Lapsesta saakka ollu diagnosoitu masennus, sun muuta pientä vikaa. Uskon kuitenkin, että tilanteeni ei ole pahimmasta päästä, ja toivon kovasti että jokainen yksinäinen saisi edes joskus hyvän ystävän. Niitä on täällä maan päällä aivan varmasti, vaikka se onkin helpompaa sanoa kun toteuttaa. Tsemppiä kaikille!

Joo, mulla on vähän sama ongelma. Kavereita pitäis olla paljon mut ei ne
soittele ellei ne tarvii jotain. esim pelaan salibandyä. Muuten ei olla pelikavereiden kanssa tekemisissä, mut sitten kun ne tarvii vaikka maalivahdin salibändyyn niin sitten ne soitta mulle kun muita ei ole.

Ja muut kaverit soittelee jos ne tarvii töihin jonkun tekemään jonkun homman, muuten ei kukaan soittele. Facebookissa mulla on paljon kavereita ja tuttuja mut ei ne ikinä kysy kuulumisia tai muuta. Koneella mäkin vietän paljon aikaa ja joskus päivittäin urheilen. Miks mulla on edes kännykkä kun kukaan ei soita siihen koskaan,paitsi lehtimyyjät.

Mä vietän 24 tuntii vrk yksin melkein joka päivä. kaverit ei siis pahemmin soittele. olin mä just laivalla perjantaina mut sielläkin olin vaan velejeni, veljen tyttöystävän ja niiden lapsen kanssa. No olihan siel laivalla muutakin juttuseuraa vähäks aikaa, mut eipä niistä pitkäks aikaa iloo ollut.

Minusta elämässä kannattaa olla haaveita ja tavoitteita. Itselläni oli muutamia kavereita vielä ala-asteella, mutta yläkouluun siirtyessä nekin ainoat kaverini joutuivat eri kouluun kuin minä... Olen ollut nyt muutamia vuosia ilman yhtään ystävää, kun ei ole näiden entisten kavereidenikaan kanssa oikeastaan minkäänlaista yhteyttä pidetty. Voin kertoa että joskus tuntuu hiukan ahdistavalta viettää aikaa ilman ketään jonka kanssa voisi jutella ja tehdä mukavia asioita. Omasta mielestäni kuitenkin helpottaa kun katsoo tulevaisuuteen ja asettaa omia tavoitteita siihen. Esim. "joskus ehkä vielä löydän vaikka tulevalta työpaikaltani jonkun, jonka kanssa voisin olla ystävä". Ja vaikka se ei koskaan toteutuisikaan, niin silti kannattaa ajatella elämää positiivisesti. Kaikesta voi löytää jotain hyvää. Tsemppiä!