Opiskelen biologian ja maantieteen aineenopettajaksi. Työkokemukseni on siinä määrin vähäistä, että en ole vielä päässyt perehtymään kunnolla opettajainhuoneen tunnelmaan.
Onko olemassa joitakin keskustelunaiheita, joita ei sopisi opettajainhuoneessa päästää suustansa? Saako esim. toisen kotimaisen kielen, ruotsin, asemasta keskustella tai uskonnonopetuksesta?
Ainakin opiskelijapiireissä keskustelu näistä aiheista käy kiivaana. Tilanne on varmaan toinen, kun taistellaan sijaisuuksista ja viroista. Saako opettajalla yleensäkään olla omaa mielipidettä kyseisistä aiheita ilman, että joutuu nokittavaksi? Vai täytyykö opettajan vain tyytyä avautumaan keskustelupalstoilla?
Onko olemassa joitakin keskustelunaiheita, joita ei sopisi opettajainhuoneessa päästää suustansa? Saako esim. toisen kotimaisen kielen, ruotsin, asemasta keskustella tai uskonnonopetuksesta?
Ainakin opiskelijapiireissä keskustelu näistä aiheista käy kiivaana. Tilanne on varmaan toinen, kun taistellaan sijaisuuksista ja viroista. Saako opettajalla yleensäkään olla omaa mielipidettä kyseisistä aiheita ilman, että joutuu nokittavaksi? Vai täytyykö opettajan vain tyytyä avautumaan keskustelupalstoilla?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Saa keskustella ihan mistä vain. Opettajainhuoneissa kailotetaan kaikenlaisesta maan ja taivaan väliltä eikä aina kovinkaan korrektisti. (Ainakin niissä muutamassa, jossa olen ollut.) Tietysti uuden tulokkaan kannattaa hiukan haistella ilmapiiriä, ettei ihan ensimmäisenä pamauta mielipidettään sille ainoalle, jota se loukkaa. Mutta niinhän se yleensä meneekin, että ensin keskustellaan varovaisemmin yleispätevistä aiheista ja kun tullaan tutummiksi, voidaan puhua syvällisemmin.
Ei ainakaan pidä puhua mitään pahaa isänmaasta, eikä varsinkaan kritisoida maataloustukiaisia. Opettajissa on harvinaisen monta isänmaallista maatalousyrittäjää ja metsänomistajaa, joiden pääharrastuksena on kansankynttilänä liekehtiminen, suuressa isänmaallisessa hurmoksessa. Täten ei pidä puhua mitään tuloeroista, luokkavihasta, tuotantovälineiden ja tuotantosuhteiden ongelmista, globalisaationkritiikista. Ja aivan viime päivinä ei saa missään nimessä leimautua persuksi ja Portugalin tukipaketin vastustajaksi. Ja Jumalaa pitää kunnioittaa, vaikka olisi ateisti. Minultakin vielä 2001 kiihkohelluntailainen rehtori tarkkaan tivasi, että kuulunko kirkkoon, jotta voisin opettaa ala-asteen oppilaita.
Pro Scientia hei! Olet väärällä alalla!
Ei saa kertoa, että on rakastunut kollegaan tai peräti oppilaaseen. Kaikki muu on sallittua.
No, voihan simpura! Ihan kaikki on siis mennyt pieleen. Menin rakastumaan yhteen maatalousyrittäjä-opettajaan ja kaikki saivat tietää sen viimeistään kihlajaiskahveillamme. Portugalin tukipakettia on opettajainhuoneessamme vastustettu ihan kamalasti. Eivätkä kaikki kuulu minkäänlaiseen kirkkoon. Kehtaanko enää syksyllä näyttää naamaani siellä?! Tai kehtaako kukaan muukaan?!