Metsästyslaki - Koiran pitäminen

Järjestyslaki 27.6.2003/612

14 §
Koirakuri

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:

1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;

2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)

3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.

Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei koske virantoimituksessa käytettävää valtion omistamaa koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa, palvelutehtävässä olevaa koulutettua pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa eikä näkövammaisen opaskoiraa.

Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, koskee myös kissaa. Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, koskee myös hevosta sekä soveltuvin osin muuta koti- tai lemmikkieläintä.

Ja vuohiensuojeluastus 589/2010

2 §
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) kilillä alle kuuden kuukauden ikäistä vuohta;

2) kutulla synnyttänyttä naaraspuolista vuohta;

3) nuorvuohella yli kuuden kuukauden mutta alle kahdentoista kuukauden ikäistä vuohta.

3 §
Pitopaikan yleiset vaatimukset
Vuohien pitoon tarkoitettujen eläinsuojien ja karsinoiden sisäpintojen sekä vuohien pitoon tarkoitettujen varusteiden ja laitteiden on oltava helposti puhtaana pidettäviä ja tarvittaessa desinfioitavissa. Pintakäsittelyyn ei saa käyttää puunsuoja-aineita, maaleja tai muita aineita siten, että ne voivat aiheuttaa vuohille myrkytyksen. Rakennukset, aitaukset ja laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa siten, että ne eivät vahingoita eläintä eivätkä vaaranna sen terveyttä tai hyvinvointia. Pitopaikan sellaisten porttien, ovien, salpojen ja muiden vastaavien ovensulkijoiden, jotka ovat vuohien ulottuvilla, on oltava sellaisia, että vuohi ei pysty avaamaan niitä.

Eläinsuojassa olevat vuohet on voitava hätätilanteessa poistaa nopeasti eläintiloista.

Sairasta tai vahingoittunutta vuohta varten on oltava erillinen asianmukainen karsina tai muu tila, jossa eläintä voidaan hoitaa ja josta on, jos mahdollista, näköyhteys muihin vuohiin.

4 §
Vuohen pidolle asetettavat tilavaatimukset
Ryhmässä pidettävien vuohien pitopaikan lattian pinta-alan on oltava liitteen mukainen. Jos täysikasvuista vuohta pidetään yksittäiskarsinassa, karsinan on oltava kooltaan vähintään 1,4 neliömetriä ja muodoltaan sellainen, että vuohi pääsee siinä esteettä kääntymään ympäri.

Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohjalattia, kutulle kileineen on oltava vähintään kaksi neliömetriä lattiaa.

5 §
Lattia
Eläinsuojan lattian tai karsinan pohjan on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Vuohilla on oltava käytettävissään niille sopiva kuivitettu alue, johon kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle.

Rakolattian, ritilälattian tai reijitetyn lattian on oltava sellainen, että vuohien sorkat tai utareet eivät tartu kiinni tai muutoin vahingoitu. Rakolattian palkkien leveyden on oltava vähintään 80 millimetriä ja raon leveyden enintään 25 millimetriä.

Poikimiskarsinassa ja kilien pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa. Poikimiskarsinan ja kiinteäpohjaisen kilien pitopaikan lattian on oltava hyvin kuivitettu.

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1984

Laki
Eduskunnan kirjastosta

1§
Eduskunnan kirjasto on eduskunnan hoidon ja valvonnan alainen julkinen laitos.

2§
Eduskunnan kirjaston tehtävänä on palvella eduskuntaa, kansanedustajia ja eduskunnan virkamiehiä toimialaansa kuuluvin tavoin, hoitaa eduskunnan arkistoa sekä toimia oikeus- ja valtiotieteellisenä keskuskirjastona.

3§
Eduskunnan kirjaston hallintoa hoitaa kirjaston hallitus, johon kuuluu kahdeksan jäsentä. Näiksi eduskunnan valitsijamiehet valitsevat viisi kansanedustajaa, heistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi, sekä 2 momentissa tarkoitetuista tai muista henkilöistä kolme eduskunnan ulkopuolista henkilöä, joista yksi edustaa valtionhallinnon, yksi oikeustieteellisen tutkimuksen ja yksi valtiotieteellisen tutkimuksen asiantuntemusta. Samalla tavoin valitaan hallituksen jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet.

Hallituksen asiantuntijajäsenten ja heidän varajäsentensä valitsemista varten ilmoittaa opetusministeriö kolme valtionhallinnon asiantuntemusta, kolme oikeustieteellistä ja kolme valtiotieteellistä asiantuntemusta edustavaa henkilöä viikon kuluessa kansanedustajien vaalien jälkeisten varsinaisten valtiopäivien avajaispäivästä lukien valitsijamiesten tietoon.

Hallituksen jäsenten ja heidän varamiestensä toimikausi alkaa, kun kansanedustajain vaalien jälkeisillä varsinaisilla valtiopäivillä valitut valitsijamiehet ovat suorittaneet vaalin, ja päättyy, kun uusi hallituksen jäsenten vaali on suoritettu.

4§
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen vähintään viiden jäsenen ollessa saapuvilla.

5§
Kirjaston hallitus antaa vuosittain eduskunnalle kertomuksen kirjaston toiminnasta.

6§
Eduskunnan kirjastossa voi olla ylikirjastonhoitajan, johtavan kirjastonhoitajan, vanhemman kirjastonhoitajan ja nuoremman kirjastonhoitajan virkoja sekä kirjastoamanuenssin, osastosihteerin, toimistosihteerin, konekirjoittajan ja virastoavustajan toimia.

Kirjastossa voi tulo- ja menoarvion rajoissa olla myös ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä.

Kirjaston viran ja toimen haltijat ovat kirjaston hallituksen alaisia, ja heihin on sovellettava valtion viran tai toimen haltijoita koskevien lakien ja asetusten säännöksiä.

Mikähän lienee pointtisi? Miksi pasteat kyseisiä pykäliä tänne palstalle. Jokainen kyllä voi lukea ne finlexistä tai lakikirjasta halutessaan ja tarvittaessa.

Annettu Helsingissä 17. päivänä tammikuuta 1958

Laki
merimieseläkelain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä tammikuuta 1956 annettuun merimieseläkelakiin (72/56) uusi, näin kuuluva 61 a §:

61a§
Niiden asioiden käsittelyä varten, joihin tätä lakia on sovellettava, on vakuutusoikeudessa siitä annetussa laissa tarkoitettuina maallikkojäseninä laivanvarustajajäsen ja merenkulkijajäsen.

Laivanvarustajajäsenen ja merenkulkijajäsenen sekä kummallekin kolme varamiestä valtioneuvosto määrää sosiaaliministeriön esityksestä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Heidän määräämistään varten on asianomaisille laivanvarustajain ja merenkulkijain tunnustetuille järjestöille annettava tilaisuus tehdä omalta kohdaltaan ehdotuksensa, jonka tulee käsittää kaksi kertaa niin monta ehdokasta, kuin jäseniksi ja varajäseniksi tarvitaan.

Laivanvarustaja- ja merenkulkijajäsenen sekä heidän varamiestensä tulee olla merenkulkijain oloihin perehtyneitä.


--------------------------------------------------------------------------------

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1958, ja sillä kumotaan 15 päivänä kesäkuuta 1956 merimieseläkeasiain käsittelemisestä vakuutusoikeudessa annettu laki (382/56).

Helsingissä 17. päivänä tammikuuta 1958

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Sosiaaliministeri
Heikki Waris

Koiraterroristi kuvittelevat omistavansa maailman. Pitäkää ne rakkinne kiinni, saatana!

Harmittaa koirat. Meillä on pieni metsä 9ha ja oli metsäkanalintuja. Ei ollut jäniksiä. Polttopuusavotan myötä risuja tuli syömään jänikset ja linnut näkyivät paremmin. En vuokrannut metsästysoikeutta. Molemmilta puolilta naapurit vuokrasivat,joten metsästäjät kunnioittavat meitä ajamalla koiralla alle puolessa tunnissa linnut ja jänikset naapurin metsään ja ampuvat vasta siellä. Lakia on noudatettu ja "minun" metsäneläimet ammuttu.

Hyvä vaan että noita lakeja tänne laitetaan, itellä metsästykoiria ja juuri noita lakeja noudatan eli metsästysseuran alueella metsästelen ja metsästyskautena joo, mutta sitten menin kerran valtion metälle lopelle ja siellä oli pienellä alueella joku puupää seurakoiransa kanssa (joku amstaffi, sekotus ilmeisesti), iso koira ja vapaana, kyseli että onko minulla uros koira, käy kuulemma hänen koira uroksien päälle. pari minuuttia aiemmin olin onneksi laittanu koiran autoon.

Kyllä meinasi hermot mennä, alue oli siltä päivältä myyty loppuun, ainakin 6 koiraa näin sinä päivänä ja joku idiootti tuo ilman lupaa koiran alueelle ja vielä semmoisen joka käy toisten päälle. Kyllä oli viimenen kerta kun siihen mehtään koirani vien.