Helsinkiläisen opettajan nöyryytyksistä valitettu jo vuosia
Opettaja piinasi ekaluokkalaisia
Helsingin opetusvirasto siirtää toisiin tehtäviin naisopettajan, jota osa oppilaista ja vanhemmista syyttää lasten jatkuvasta nöyryyttämisestä. Sama opettaja tuomittiin alkuvuodesta virkavelvollisuuden laiminlyönnistä sakkoihin. Ennen tuomiota opettaja vaihtoi koulua, eikä uusi rehtori tiennyt oikeudenkäynnistä.
Tässä jutussa myös:
Isää itketti lasten kohtelu
Luokkaan toinen opettaja
Lapsi jätettiin pois retkeltä
Helsinkiläisen alakoulun ensimmäisen luokan naisopettaja käytti päättyneen lukuvuoden aikana hyvin erikoisia sääntöjä ja menetelmiä: lapset saivat käyttää vain yhtä opettajan antamaa kynää, jota ei saanut teroittaa. Kun oppilas kuitenkin teroitti, kynä oli opettajan mielestä lyhentynyt liikaa ja hän otti sen pois. Lapsi ei voinut tehdä tehtäviään.
Läksyn merkkinä ollut klemmari piti olla tietyssä asennossa, muuten seurasi kova huuto.
Kun ekaluokkalainen pyysi päästä ruokapöydästä vessaan niistämään, opettaja kielsi. Hän kielsi myös niistämästä serviettiin. Kun lapsen oli kuitenkin pakko niistää, opettaja seisoi vieressä ja käski pyyhkimään suun samalla servietillä.
Opettaja kielsi ulkomaalaista lasta puhumasta omaa äidinkieltään välitunnilla.
Opettaja kävi käsiksi oppilaaseen.
Opettaja ei selittänyt sanallisia tehtäviä vielä lukutaidottomille lapsille ja huusi jatkuvasti oppilaille.
Tapausesimerkit on poimittu vanhempien kaksisivuisesta valituskirjeestä.
Isää itketti lasten kohtelu
Osa ensiluokkalaisista reagoi opettajan käytökseen yökastelulla ja univaikeuksilla. Jos läksy ei sujunut tai merkkiklemmari oli väärin päin, seurasi hysteerisiä itkukohtauksia. Kaksi lasta pyysi vanhemmiltaan koulun vaihtoa.
- Minua suorastaan itketti, kun kokosin lukuvuoden tapahtumia, kertoo ekaluokkalaisen isä.
Hän miettii, miten jatkuva nöyryytyksen ja pelon ilmapiiri on vaikuttanut pieniin lapsiin.
Lukuvuoden alussa vanhemmat ajattelivat, etteivät lapset ole vielä sopeutuneet kouluun ja ongelmat johtuvat siitä. Melko pian osalla lapsista oli niin rajuja oireita, että vanhemmat ottivat asian puheeksi koulussa.
- Opettaja ei kuitenkaan nöyryyttänyt kaikkia lapsia ja sai heidän vanhempansa puolelleen. Vanhempainillassa he kehottivat viemään valittavat lapset lääkäriin. Tilaisuudessa oli mukana myös opettajien luottamusmies, joka haukkui kritiikkiä esittäneet vanhemmat, isä kertoo.
Luokkaan toinen opettaja
Osa vanhemmista teki tammikuun puolivälissä valituksen rehtorille ja koulun johtokunnalle. Sen jälkeen luokkaan palkattiin opetusviraston päätöksellä toinen pätevä opettaja, jotta tilanne parantuisi. Rehtori toteaa, että päätös oli kallis, mutta lasten edun mukainen. Opettaja palkattiin koulun ulkopuolelta.
- Tilanne oli niin ristiriitainen, että tämä oli viisas ratkaisu, rehtori toteaa.
Rehtori, opettaja ja vanhemmat keskustelivat kahdesti opettajaan kohdistuvista syytöksistä. Opettaja esitti oman kantansa ja pyysi anteeksi mahdollisia virheitään. Rehtori kuvailee keskustelua rakentavaksi.
Lapsi jätettiin pois retkeltä
Tammikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi opettajan sakkoihin. Hän oli edellisessä koulussaan jättänyt toisluokkalaisen pojan pois luokkaretkeltä. Opettaja lähetti pojan kesken päivän käymään kotona unohduksen vuoksi. Sillä välin luokka lähti retkelle. Opettaja ei ilmoittanut tilanteesta koululle eikä lapsen vanhemmille. Hän sai sakot virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä varoituksen. Opettaja vaihtoi koulua eikä uusi rehtori tiennyt tuomiosta.
Opettajan tapausta on käsitelty pitkään. Torstaina opetusvirasto päätti, ettei naisopettaja jatka nykyisissä tehtävissään ensi syksynä. Opetuskonsultti Olli Manninen kertoo, ettei opettajan tarkkaa tehtäväkuvaa koulussa ole vielä päätetty.
Ekaluokkalaisen isä on ymmällään siitä, että opettaja on saanut jatkaa työssään pienten lasten parissa, vaikka hänestä on valitettu vuosia vanhassa työpaikassa.
- Voi vain arvailla, mitä hän on aiheuttanut lapsille tänä aikana. Opettajan virka taitaa olla paljon tärkeämpi kuin lasten hyvinvointi.
Opettaja piinasi ekaluokkalaisia
Helsingin opetusvirasto siirtää toisiin tehtäviin naisopettajan, jota osa oppilaista ja vanhemmista syyttää lasten jatkuvasta nöyryyttämisestä. Sama opettaja tuomittiin alkuvuodesta virkavelvollisuuden laiminlyönnistä sakkoihin. Ennen tuomiota opettaja vaihtoi koulua, eikä uusi rehtori tiennyt oikeudenkäynnistä.
Tässä jutussa myös:
Isää itketti lasten kohtelu
Luokkaan toinen opettaja
Lapsi jätettiin pois retkeltä
Helsinkiläisen alakoulun ensimmäisen luokan naisopettaja käytti päättyneen lukuvuoden aikana hyvin erikoisia sääntöjä ja menetelmiä: lapset saivat käyttää vain yhtä opettajan antamaa kynää, jota ei saanut teroittaa. Kun oppilas kuitenkin teroitti, kynä oli opettajan mielestä lyhentynyt liikaa ja hän otti sen pois. Lapsi ei voinut tehdä tehtäviään.
Läksyn merkkinä ollut klemmari piti olla tietyssä asennossa, muuten seurasi kova huuto.
Kun ekaluokkalainen pyysi päästä ruokapöydästä vessaan niistämään, opettaja kielsi. Hän kielsi myös niistämästä serviettiin. Kun lapsen oli kuitenkin pakko niistää, opettaja seisoi vieressä ja käski pyyhkimään suun samalla servietillä.
Opettaja kielsi ulkomaalaista lasta puhumasta omaa äidinkieltään välitunnilla.
Opettaja kävi käsiksi oppilaaseen.
Opettaja ei selittänyt sanallisia tehtäviä vielä lukutaidottomille lapsille ja huusi jatkuvasti oppilaille.
Tapausesimerkit on poimittu vanhempien kaksisivuisesta valituskirjeestä.
Isää itketti lasten kohtelu
Osa ensiluokkalaisista reagoi opettajan käytökseen yökastelulla ja univaikeuksilla. Jos läksy ei sujunut tai merkkiklemmari oli väärin päin, seurasi hysteerisiä itkukohtauksia. Kaksi lasta pyysi vanhemmiltaan koulun vaihtoa.
- Minua suorastaan itketti, kun kokosin lukuvuoden tapahtumia, kertoo ekaluokkalaisen isä.
Hän miettii, miten jatkuva nöyryytyksen ja pelon ilmapiiri on vaikuttanut pieniin lapsiin.
Lukuvuoden alussa vanhemmat ajattelivat, etteivät lapset ole vielä sopeutuneet kouluun ja ongelmat johtuvat siitä. Melko pian osalla lapsista oli niin rajuja oireita, että vanhemmat ottivat asian puheeksi koulussa.
- Opettaja ei kuitenkaan nöyryyttänyt kaikkia lapsia ja sai heidän vanhempansa puolelleen. Vanhempainillassa he kehottivat viemään valittavat lapset lääkäriin. Tilaisuudessa oli mukana myös opettajien luottamusmies, joka haukkui kritiikkiä esittäneet vanhemmat, isä kertoo.
Luokkaan toinen opettaja
Osa vanhemmista teki tammikuun puolivälissä valituksen rehtorille ja koulun johtokunnalle. Sen jälkeen luokkaan palkattiin opetusviraston päätöksellä toinen pätevä opettaja, jotta tilanne parantuisi. Rehtori toteaa, että päätös oli kallis, mutta lasten edun mukainen. Opettaja palkattiin koulun ulkopuolelta.
- Tilanne oli niin ristiriitainen, että tämä oli viisas ratkaisu, rehtori toteaa.
Rehtori, opettaja ja vanhemmat keskustelivat kahdesti opettajaan kohdistuvista syytöksistä. Opettaja esitti oman kantansa ja pyysi anteeksi mahdollisia virheitään. Rehtori kuvailee keskustelua rakentavaksi.
Lapsi jätettiin pois retkeltä
Tammikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi opettajan sakkoihin. Hän oli edellisessä koulussaan jättänyt toisluokkalaisen pojan pois luokkaretkeltä. Opettaja lähetti pojan kesken päivän käymään kotona unohduksen vuoksi. Sillä välin luokka lähti retkelle. Opettaja ei ilmoittanut tilanteesta koululle eikä lapsen vanhemmille. Hän sai sakot virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä varoituksen. Opettaja vaihtoi koulua eikä uusi rehtori tiennyt tuomiosta.
Opettajan tapausta on käsitelty pitkään. Torstaina opetusvirasto päätti, ettei naisopettaja jatka nykyisissä tehtävissään ensi syksynä. Opetuskonsultti Olli Manninen kertoo, ettei opettajan tarkkaa tehtäväkuvaa koulussa ole vielä päätetty.
Ekaluokkalaisen isä on ymmällään siitä, että opettaja on saanut jatkaa työssään pienten lasten parissa, vaikka hänestä on valitettu vuosia vanhassa työpaikassa.
- Voi vain arvailla, mitä hän on aiheuttanut lapsille tänä aikana. Opettajan virka taitaa olla paljon tärkeämpi kuin lasten hyvinvointi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ikäluokka n. 40v. ja sitä vanhemmat ihmiset kyllä tietävät, mitä sadistinen opettaja saa aikaan. Ne muistot ovat ikuisena arpena mielessä. Koulukiusaus oli maan tapa, eikä siihen kukaan puuttunut. Mitä enemmän opettaja sai oppilaitaan nöyryytettyä, ilmeisesti sitä paremmin opettajalla itsellään meni.
Typerä yleistys jälleen kerran.
Olen yli 40v ja koulutieni varrella ollut useiden kymmenien opettajien kanssa tekemisissä. Kaikki ovat olleet ihan tavallisia, mukavia ihmisiä.
Kouluaikana tapaamani ilkeät ihmiset olivat kaikki koululaisia, ja onneksi heitäkään ei ollut montaa. Toivottavasti kasvavat koiranputkea.
Ei lainkaan typerä yleistys!
Olen itse kokenut koulussa mitä on olla parin opettajan kiusaama, toinen heistä rehtori!
Edes ruokajonossa ei saanut olla heiltä rauhassa. Kerran (onneksi vain kerran) myös vapaa-ajallani ottivat minut "käsittelyynsä".
Tämä ei tarkoita, että jokaisessa koulussa on näitä sadisteja työssä.
tuttua.. tai melkein.
hiukan eri tavalla. jos ois ikää ja valtaa ni puuttuisin tähän asiaan todella..
Nämä on taas näitä juttuja, joihin ei voi ottaa oikein mitään kantaa.
Ettei vain olsi muutaman öykkärivanhemman aloittama ajojahti.
Tällaiset jutu on aina tehty pekästään toisen osapuolen tarinan perusteella. Koulu ja opettajat eivät saa mennä näitä juttuja oikomaan julkisuudessa, he kun ovat salassapitovelvollisia.
Meillä poika vilkas.Itse olen ottanut opeen yhteyttä, ja kysellyt miten koulu lähtenyt sujumaan.Eipä ole tullut yhtään positiivista palautetta!Ei tästä mitään taida tulla on open vastaus.Ja sitten luetellaan kaikki lapsen viat.On jopa miettinyt että tajuaako lapsi mitään.Ei kuitenkaan ole ottanut itse yhteyttä meihin vanhempiin, vaan jättänyt sen asian meidän hoidettavaksi.Läksyt on aina merkattuna ja tehty.Että näinkin voi olla.
..tuo mainittu kansankynttilä olisi kiusannut noin minun lastani, niin olisi voinut sattua hänen käkättimeensä, jos ei hyvällä olisi uskonut..
Joo, en nyt kommentoi noita muita, mutta tämä:
"Opettaja kielsi ulkomaalaista lasta puhumasta omaa äidinkieltään välitunnilla."
Ihan hyvä. Maahanmuuttalapsista monet osaavat suomea varsin puutteellisesti. Kunnollinen oppiminen vaatii, että kieltä käytetään myös oppituntien ulkopuolella. Heidän on siis keskusteltava kouluaikana keskenäänkin suomeksi.