Yritän lyhyesti selostaa tilanteeni..erosin pitkäaikaisen poikaystäväni kanssa n vuosi sitten. ero oli minulle todella vaikea, on edelleen. Juuri kun aloin kuitenkin hieman saada taas elämästä kiinni, aloin sairastella muutamia kuukausia sitten ja sainkin diagnoosin parantumattomasta sairaudesta. En kuole siihen, mutta elämänlaatuni tulee tod.näk. ainakin jossain vaiheessa kärsimään. Tämä sairaus uutinen oli shokki, en ole vieläkään ymmärrä asiaa kunnolla. Sairaus lisäksi aiheuttaa väsymystä, mikä ei vaikuta positiivisesti mielialaan yleensäkään. Lisäksi aloittamani lääkkeet vaikuttavat mielialaan, tekevät alakuloiseksi ja saavat masentumaan. Jostain syystä minulle on tullut nyt kamala pelko, että menetän läheiseni. Että menettäisiin vanhempani, sisarukseni, ystäväni, en tiedä mistä tuo on tullut. Lisäksi olen alkanut kaipaamaan entistä poikaystävääni todella paljon, kai se on ihan normaalia, kun saa kuulla sairaudesta tietysti sitä toivoo että joku olisi tukena ja läsnä. Tilannetta ehkä pahentaa se, että minulla ja exälläni on paljon samoja kavereita, törmään häneen väkisinki, toisaalta haluan nähdä häntä, mutta näkeminen saa minut kaipaamaan entistä enemmän. En tiedä mitä tekisin, jotkut päivät ovat hyviä mutta huonot päivät ovat täyttä helvettiä. Ei meinaa löytää mitään iloa tähän elämään. Olen niin yksinäinen, minulla on ystäviä ja perhe, mutta silti tunnen olevani yksin. En tahtoisi vaivata ystäviäni ainaisella valituksellani, vaikka tiedän että voin puhua heille. Olen menettänyt toivoni senkin suhteen, että voisin ikinä löytää kumppania vierelleni. Ja pelkään liikaa, että kaikki johtaa taas eroon, en tiedä selviäisinkö sellaisesta enää. Lisäksi olen opiskellut nyt kohta 3 vuotta, sairauden ilmenemisen myötä kyseinen ala ei kiinnosta minua tippaakaan. Onko ikinä kiinnostanutkaan..ahdistaa että olenko käynyt koko koulun turhaan, en vain tunne että haluaisin tehdä kyseistä työtä, haluaisin tehdä jotain millä on oikeasti hyvä tarkoitus...En vain tiedä mitä tekisin, kaikki asiat kaatuu päälle..en osaa odottaa enää mitään muuta kuin pahaa elämältäni.
Kaikki kaatuu päälle... :(
niin vaikeaa....
1
217
Vastaukset
- tytsy***
Tämä oli kuin suoraan omasta elämästäni. Yksityiskohtia myöten. Huh!
Samoja ajatuksia tulevaisuutta kohtaan myös, eikä tätä ainakaan helpota tämä ikänikuinen stressi ja kiire...
Opiskelu ja työ vie myös nykyään niin paljon aikaa, että eipä tulisi edes mieleenkään alkaa etsiä uutta miestä. Ensinnäkään aikaa käydä baareissa tms. ei ole, ja vaikka olisi, ei olisi aikaa seurusteluun mitenkään.
Olen asennoitunut, että tämä on vain yksi hirveä elämäntilanne, joka menee joskus ohi. Näin ajattelemalla jaksan eteenpäin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2574156Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2643394Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541771Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251630Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2961411Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?132910Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235851en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115808Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe17773