helppo hoitoinen koirarotu

pohjan pystykorva

Lelukoira, mutta voit miettiä myös posliinikoiraa.(ei pahalla)
Suosittelen lukemaan aluksi ahkerasti koirakirjoja ja tutustumaan koiraan ja sen omistajiin, sillä minkään koiran kanssa et tule pääsemään helpolla ellet perehdy ensin koiran hoitoon ja käyttäytymiseen( paitsi lelu- ja posliinikoirat).

Kannatta miettiä paljon muitakin asioita kuin vain turkin helppohoitoisuutta jos olet koiraa harkitsemassa.

Lyhyt turkki, ei riippuvia korvia, ei mulkosilmiä eikä lyttykuonoa. Monet vinttikoirarodut myös ovat rauhallisia eivätkä hauku tai riehu. Soveltuvat luonteensa puolesta vaikka ensimmäiseksi koiraksi. Pystykorvat. Seropit, sekoituksesta riippuen.

Perun- tai meksikonkarvatonkoira. Hanki sellainen :-)

tipsu, japanin chin, shih tzu, pekingeesi, mopsi, griffonit vaikkapa :)

Welshi (on trimmattava, mutta erittäin helppo sellainen), terve, jos ei syötä vehnää, turkki on helppo pestä, ja ainakin meillä kaikki mikä liittyy veteen, on älyttömän hauskaa, joten suihkussakäynti on sille yhtä juhlaa. Ei tarvitse vaatettaa edes talvella, joskin itse pidän suojasäillä ja lumessä rämpiessä kurapukua, koska lumi tarttuu palloiksi kaulalle ja mahan alle. Hoitotoimenpiteitä ei ole opeteltu lainkaan, koska koirasta vaan on niin kivaa, kun sen kanssa ollaan, olipa sitten hampaidenpesusta taikka korvien putsauksesta kyse.

Hirmu helppo koira ollut kouluttaa, toki oltava alusta asti määrätietoinen. Haluaa tehdä melkein mitä vaan, mitä ihminen tekee, aina valmies metsään, taikka lenkille muutoin vaan. On kevytrakenteinen ja erittäin ketterä, joten sellaista paikkaa ei vastaan tule, jonne ei koira kipuaisi, jollakin tavalla. Mutta on ERITTÄIN AKTIIVINEN koira, joka tarvitsee toimintaa. Mutta toisaalta, miellyttämisenhalunsa ja moniopuolisuutensa vuoksi käy melkein mihin vaan harrastukseen, sekä kotitemppuilukin riittää. Tälle koiralle voi opettaa tempun illassa. Kokonaisuus siis on helppo.

Kun mietit turkin helppohoitoisuutta, kannattaa miettiä ensin, mitä sillä tarkoitetat. Jonkun lyhytturkkisen koiran kanssa voi olla esimerkiksi karvanlähtöajat hermoja raastavia. Esimerkiksi pitkäkarvaisen collien turkki on ulkonäöstään huolimatta oikeasti helppohoitoinen :) Sanon tämän monen collien entisenä omistajana.

Joku noutajan turkkikin osaa olla hyvin ärsyttävä omalla tavallaan. samoin lyhyet ja kovat karvat (esim. rotikka) painuvat jokaikiseen tekstiiliin läpi, ja ne on vaikea siivota. Ainakin tuntuu niiden kyläilyn jälkeen siltä:) Ja sitten sekin puoli, että Suomen talvi on pitkä ja viime aikoina hyvin kylmäkin, haluatko ostaa koirallesi vaatteita, ja ennen jokaista uloslähteä pukea sen?

Koiran hoidettavuutta on niin montaa eri laatua, että vaikea on antaa vastausta, kukin arvostaa mitä itse arvostaa. Mutta itse arvostan käytännöllisyyttä silloiseen elämäntilanteeseen. Ja tähän vaikuttaakin sitten niin moni asia koirassa, että mahdotonta niitä on luetella. Terveystilanne rodulla yleensä, aktiivisuustaso, sekä elinympäristökin vaikuttaa paljon. Sekä se, että meillä käy suht paljon vieraita vauvasta vaariin, joten koiran on hyvä mieluummin olla liian sosiaalinen kuin vieraista stressaantuva. Yksi asia, mitä kartan, on sellainen riistavietti, joka laittaa koiran helposti pidemmille lenkeille säntäämään. Eli monet pystykorvat ainakin, ajokoirat ym. Springerin riistavietti on kuitenkin erittäin helppoa hallita, ja koska se ei poistu kauas omistajastaan vapaanakaan, ja on erittäin miellyttämisenhaluinen, niin luoksetulo pyynnöstä on erittäin nopea ja varma. Eikä edes varsinaisesti ole tarvinnut siihen kouluttaa, vahvistaa vain palkitsemalla.

Bostoninterrieri. Bostoninterrieri ei ole nimestään huolimatta terrieri, vaan se on sukua bulldogeille ja mastiffeille. Bostoni on iloinen ja ystävällinen seurakoira. Se on helppohoitoinen ja vaivaton rotu.

Bostoninterrierin kanssa voi harrastaa agilityä, tokoa, pelastusetsintää ja näyttelyitä. Bostoni viihtyy myös ilman mitään harrastuksia, sillä sen alkuperäinenkin käyttötarkoitus on seurakoirana toimiminen.

Bostoninterrieri ei tarvitse välttämättä paljon liikuntaa, mutta jaksaa kuitenkin pitkätkin lenkit.

Ohut ja lyhyt turkki ei suojaa bostonia Suomen talvessa, joten koiralle puetaan kelin mukaan päälle mantteli, haalari tai villapaita, eikä kovilla pakkasilla lenkkeillä kovin pitkälle. Monelle bostonin omistajalle ompelemisesta ja neulomisesta on tullut koiran myötä uusi harrastus, sillä hyvin istuvia valmisvaatteita voi olla vaikea löytää.

Bostoninterrierillä ei ole metsästysviettiä, joten se ei karkaa vaan pysyy omistajansa läheisyydessä. Metsästysvietin puutteen vuoksi se tulee myös hyvin toimeen muiden eläinten kanssa.

Turkki on helppohoitoinen. Se harjataan ja pyyhitään kostealla liinalla tarvittaessa. Turkista ei irtoa karvaa.

Suomeen ensimmäinen bostoni saapui vuonna 1955, mutta rotu oli pitkään melko harvinainen, ja on yleistynyt Suomessa vasta viime vuosina. Yhdysvalloissa bostoninterrieri on suosittu rotu, onhan se Yhdysvaltojen kansalliskoira.

Bostoninterrieri on melko terve ja pitkäikäinen rotu. Rodulla esiintyy allergioita, silmäsairauksia ja polvilumpion sijoiltaanmenoa. Bostoninterrierin pentu maksaa noin 1500-2500 euroa.