Uskonnonfilosofi sai Suomen tiedepalkinnon
24.5.2011 16:05
STT
Suomen tiedepalkinto on myönnetty professori Simo Knuuttilalle.
Knuuttila on toiminut 30 vuotta Helsingin yliopiston teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian professorina. Hän on julkaissut useita kansainvälisiä tutkimuksia eurooppalaisen filosofian ja teologian kehitysvaiheista.
Tutkimuskohteina ovat olleet erityisesti logiikan historia ja tunteiden teoria vanhassa perinteessä.
Knuuttila on alansa näkyvimpiä tutkijoita maailmassa. Hän johtaa Suomen Akatemian kansallista huippututkimusyksikköä. Akatemiaprofessorina hän oli 1994–2009.
Knuuttila on toiminut jo pitkään tiedejulkaisu New Synthese Historical Libraryn päätoimittajana.
Kokemusta on myös lukuisista luottamustehtävistä kansainvälisissä tieteellisissä järjestöissä, esimerkiksi puheenjohtajuudesta Academia Europaean filosofian, teologian ja uskontotieteen osastolla.
Knuuttila on myös arvostettu opettaja. Hän on ohjannut korkeatasoisia väitöskirjoja Suomessa ja ulkomailla.
Suomen tiedepalkinnon arvo on 85 000 euroa. Tunnustus jaetaan joka toinen vuosi.
Palkinnon saajasta päättää opetusministeri Suomen Akatemian esityksestä.
24.5.2011 16:05
STT
Suomen tiedepalkinto on myönnetty professori Simo Knuuttilalle.
Knuuttila on toiminut 30 vuotta Helsingin yliopiston teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian professorina. Hän on julkaissut useita kansainvälisiä tutkimuksia eurooppalaisen filosofian ja teologian kehitysvaiheista.
Tutkimuskohteina ovat olleet erityisesti logiikan historia ja tunteiden teoria vanhassa perinteessä.
Knuuttila on alansa näkyvimpiä tutkijoita maailmassa. Hän johtaa Suomen Akatemian kansallista huippututkimusyksikköä. Akatemiaprofessorina hän oli 1994–2009.
Knuuttila on toiminut jo pitkään tiedejulkaisu New Synthese Historical Libraryn päätoimittajana.
Kokemusta on myös lukuisista luottamustehtävistä kansainvälisissä tieteellisissä järjestöissä, esimerkiksi puheenjohtajuudesta Academia Europaean filosofian, teologian ja uskontotieteen osastolla.
Knuuttila on myös arvostettu opettaja. Hän on ohjannut korkeatasoisia väitöskirjoja Suomessa ja ulkomailla.
Suomen tiedepalkinnon arvo on 85 000 euroa. Tunnustus jaetaan joka toinen vuosi.
Palkinnon saajasta päättää opetusministeri Suomen Akatemian esityksestä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Akatemiaprofessori Simo Knuuttila on Pohjanmaalta.
Hän toimi Aristoteleen teosten suomennostyöryhmän johdossa kääntäen itse Nikomakhoksen etiikan ja Ensimmäisen analytiikan.
Uskonnonfilosofisessa näkemyksessään Knuuttila edellyttää, että uskovainen pitää tiedollisessa todellisuuskäsityksessä Jumalan olemassaoloa mahdollisena ja toivoo sitä todelliseksi.
°°°°°°
(Seinäjoen vesikö tekee tällaisen mielestäni oikean ajattelun mahdolliseksi?)
Vasta nyt ehdin iloita, että tiedepalkinto
, joka käsittää niin monta muutakin alaa, myönnettiin
uskonnonfilosofian tutkijalle.
Tämän päivän materialistinen maailma, ei paljon henkisyydelle pane painoa. Sanomalehdet, media ja palstammekin pursuu talouden näkymiä ja pohdintoja.
Tuo tutkimusyksikkö, Hels.Yliopistolla jonka johtaja Simo Knuuttila on on aiemminkin jo saanut arvostusta palkintojen muodossa. Tuo yksikkö tutkii filosofisen psykologian moraalin ja politiikan kenttiä.
Nyt oli henkilökohtaisen huomattavan palkinnon vuoro. Turun yliopistolla on ollut mielenkiintoisia luentoja joita olisi mielellään ollut kuuntelemassa.
Maallikosta voi tuntua, miten voi tiede ja uskonnonfilosofia liittyä yhteen. Niinkuin Satu* mainitsi Aristoteleen, niin tiede kumpuaa yhteisestä antiikin lähteestä.
Simo Knuuttila katsoo nykyajalta puuttuvan uskonnollisten kokemusten tunteet.
Ne liittyvät vahvasti moraaliin, käsitykseen miten meidän tulisi toimia järjen ja tunteen valossa.
Henki, henkisyys on syvintä ihmisessä, enkä voi uskoa ihmisen voivan hyvin, ellei
hän saa ravintoa myös hengelleen.
mukainen ajattelu olisi ollut joskus ammoin 1300-luvulla radikaali.
On hyvä että historiaa tutkitaan uudelleen ja korjataan siinä oleviä vääristymiä niin paljon kuin voidaan.
> Uusi aika alkoi 200-300 vuotta luultua aiemmin
Se, miten nykyään käytämme termejä "mahdollinen" ja "välttämätön" (modaalilogiikka), perustuu 1300-luvulla tehtyyn käsitteiden radikaaliin uudelleentulkintaan. Ensikuulemalla tämä Simo Knuuttilan tutkimusten tulos ei maallikolle vielä paljon kerro, mutta kyse on mullistavasta havainnosta. Toisaalta se viittaa siihen, että uuden ajan alkua pitäisi siirtää aatehistoriassa 200-300 vuotta taaksepäin. Toisaalta se selittää, miten moderni käsitys empiirisistä luonnontieteistä sai alkunsa.
Nykyään on luontevaa ajatella, että jokin voi olla mahdollista vaikka se ei koskaan toteutuisikaan. Antiikin filosofiassa sen sijaan oli taipumus ajatella, että jos jokin asia on aidosti mahdollinen, siitä on olemassa toteutuneita esimerkkejä. Vain sellaiset mahdollisuudet ovat oikeita mahdollisuuksia, jotka toteutuvat joskus. <
Tällaisten asioiden ajatteleminen aiheuttaa pientä ponnistelua aivoissa.
Toisaalta tiedämme, että ihminen on valmis näkemään paljonkin vaivaa, välttääkseen juuri sellaisen aivotyön, minkä nämä S.K.:n ajatukset aiheuttavat.
Niinpä minäkin tästä liukenen helpompiin hommailuihin.
Iloista maanantaita! - Satu*
suuksien alue on paljon laajempi kuin reaalisten mahdollisuuksien, sillä paljon on ajateltavissa mahdollisia asioita, jotka eivät ole vielä koskaan toteutuneet.