Niin, nämä kotiintuloajat. 14-v tyttö on pari kertaa lipsunut tuosta perjantain ja lauantain puoli kymmenestä.
Ostin itselleni sarkahousut, lapikkaat ja karvareuhkan. Puin ne kotona päälleni ja sanoin tytölle, että jos kotona ei olla sovittuna aikana lähden näissä vetimissä hakemaan häntä!
Eipä ole ollut sen jälkeen ongelmia.
Ostin itselleni sarkahousut, lapikkaat ja karvareuhkan. Puin ne kotona päälleni ja sanoin tytölle, että jos kotona ei olla sovittuna aikana lähden näissä vetimissä hakemaan häntä!
Eipä ole ollut sen jälkeen ongelmia.
Vastaukset 23
Vanhimmat
mäkin olen uhannut 13v:lle, että tulen laulaen kouluun sitä hakemaan.Osoitan sormellani, että tuo on MUN tyttöni.Ei tartte edes ostaa vaatteita.:D
Tuossa on kyllä teillä todella hyvä (ja varmasti toimiva) idea!!!! Mikseivät kaikki vanhemmat ottaisi vastaavia keinoja käytäntöön????
Nauratti kyllä ihan kamalasti :)
Onneks min äippä ei oo tollanen!!!!
HUH!
Onneks iskäkään ei oo tollanen. Mä kuolisin jos olis.
Mistä sää ton muuten keksi "kauhee faija"??!
Mulla ei sit ainakaan oo sellasta ongelmaa kun sun muurahaisella.
...tuon jutun jälkeen voi sanoa, ettei kenelläkään muulla ole niin kamalia vanhempia kuin sinulla. ;)
Juuri tuo on se syy, miksi tuo "kauhee faija" uhkailee lapsiaan tuolla: hänen lapsensakin tulevat mieluummin ajoissa kotiin kuin "kuolisivat" moisen faijan takia. Siis julkisella häpeällä uhkailu näyttää olevan hyvin tepsivä kurinpitokeino. :)
Varmasti toimiva idea :D
eli pahasti on mennyt pieleen kasvatus ja arvojen asettelu.
vaatteet on kuten aatteet
jostain tulee mieleeni sana "pinnallisuus"
Kyllähän murrosikäiset yleensä näyttää vaatteillaan sitä keitä he oikeastaan ovat. Ja kaikki on ihan älyttömän tarkkaa.. Jos vanhemmat astelevat kylille lastaan hakemaan hyvinkin reuhahtaneen näköisenä (kun sääntöjä on rikottu) niin mikäs siinä! Siinä mitataan myös nuorten huumorintajua!!
Ehkäpä ensi kerralla haluaa vastaavan tilanteen välttää..
Ja teillä sitten murrosikäisten tyttöjen kanssa keskustellaan ranskalaisesta Uuden Aallon Elokuvasta ja Immanuel Kantin Puhtaan Järjen Kritiikistä vai...:-D.
Väkisin tulee mieleeni sana "snobismi". Vai puhuuko kokemuksen puute?
Varmasti sellaisiakin 14-v tyttöjä on, joille kaverit, porukkaan kuuluminen - ulkoisia tunnusmerkkejä myöten - tai omien vanhempien häpeäminen ei ole niitä päällimmäisiä asioita.
En vain muista sellaista kohdanneeni.
vaikka kohtaisit.
Luultavasti pidät 14-vuotiaita vajaa-älyisinä jos heille elämän johtotähti ei ole "olla niinku kaikki muutkin".
No,kukin tavallaan.
Teidän perheellä on varmaan tosi-iso tuttavapiiri ja rutosti kavereitakin.
Ystäviä ei lainkaan.
Meilläpäin sarkahousut, lapikkaat ja karvareuhka ovat tavalliset normaalit pukimet miehillä...:)))
ei taitais toimia.
ei ainakaan toimisi minulla. en tosin ole 14-vuotias tyttö, vaan 16-vuotias poika. kaveriporukassa, jossa minä yleensä liikun, on aivan järjettömän hyvä huumorintaju. tuon he varmasti arvaisivat.
enkä minä häpeä, jos faijani tulee hakemaan minua tyhmissä vaatteissa. ei se ole minun ongelma, itsensä hän siinä nolaa yhtä pahasti kuin minutkin.
eikä vanhemmillani ole mitään aavistusta, missä minä vietän aikani. tietävät vain, että "ulkona kavereiden kanssa"
Toi sälli on aivan oikeessa!!!
...mahtavia, ihania, huvittavia, hauskoja, tosikkoja, muotitietoisia, itsenäisiä, laumasieluja murkkuja.
Teidän kanssa ei ainakaan elämä käy tylsäksi!
Muistakaahan suhtautua huumorilla omien muksujen edesottamuksiin jahka sellaisia on ja ovat teidän iässä.
Olisi kiva tietää, millainen oma murrosikäsi oli?
Itselläni ei kotiintuloaikoja, omien korvien välistä ne piti löytyä. Toimi hyvin, kuten toimii nykyisinkin 15v pojallani. Vastuuta nuorillekkin, muuten saat mennä hakemaan lapsesi lapikkaissa vielä kun hän on kolmekymppinen.
Minulla ei tuossa iässä (eikä myöhemminkään) ollut kotiintuloaikoja, vaimollani sen sijaan oli. Vaimoni mielestä täydestä syystä.
Muttamutta, kyllähän sinun pitäsi tietää että nuoret kehityksineen ovat yksilöllisiä. Tuon kehitysasteen arvioiminen on kyllä aika tärkeä osa vanhemmuutta.
Jos tyttöni ei pelkäisi tuota lapikasnolausta niin paljon, niin sehän osoittaisi vain terveen järjen käyttöä ja suhteellisuudentajun kehittymistä jolloin minun ei tarvitsisi olla hänestä niin huolissani eikä noita kotiintuloaikoja tarvittaisi...
Olen joskus murehtinut vaimolleni, että eikö tytön päästä tosiaan löydy yhtään omaa ajatusta, kun koko elämä tuntuu pyörivän meikkien, vaatteiden ja teini-idolien ympärillä. Vaimoni siihen on lohduttanut että tuossa iässä hänkin oli - vaimoani lainatakseni - melkoinen kaasuaivo. Aikansa kutakin.
Toistaiseksi lapikasuhkaus tehoaa. Kun nolo isä ei enää ole se maailman kauhein asia, merkinnee se tietyn kypsyysasteen ja ajatustoiminnan saavuttamista. Silloin voidaan kotiintuloajoistakin neuvotella uudestaan.
Olet aivan oikeassa siinä, että täällä on vaikeaa tietää lapsen henkistä kehitysvaihetta.
Mutta siltikin, vastuuta itsestään sitä mukaa kun pystyy ottamaan, on kai jo harjoitellut sitä?
Juuri tuollanen oli munkin äiti.Ei itse ottanut vastuuta mistään."Kyllä meidän lapsiin voi luottaa.."Toisiin puree töllanen,mutta niillä on parempi jotka saa olla nuoria. Tiettyjä asioita tulee odottaa ja vaatia nuorilta,mutta siirtää nyt vastuu nuoreen.Vaikka aivojen välissä onkin jo jotain, niin tuossa iässä vielä mennään toisten mukana aika herkästi.(Ellei ole pikkuvanha aikuismainen älykkö.)Ihmiset ovat erilaisia, ja osalla on melko vahva murrosikä.
Omalleni on sanottu kotiintuloajat,ja se toimii.
On lapsellista väittää että joku vaikea murrosikänen olisi vielä 30v hankala.Ja minusta tollanen meidän-lapset-on-tarpeeksi-järkeviä-aina asenne on naiivi.Vanhemmilla on vastuu alaikäisestä lapsesta.
Eihän tässä tyttöä missään vaiheessa vaatehuoneeseen ole lukittu!
Minun ja vaimoni mielestä puoli kymmenen on täysin asiallinen kotiintuloaika kahdeksasluokkalaiselle.
Ensi kesänä tyttö lähtee kielikurssille Englantiin, muuten on kesätöissä.
Syksyllä katsotaan sitten taas tilannetta. Ensi kouluvuosi on kyllä sen verran tärkeä, että ainakaan arki-iltoina tuskin kovin myöhään ulkona notkutaan.
En ole kieltänytkään, etteikö vastuu olisi vanhemmilla. Tarkoitin sitä, että pienestä pitäen vastuuta on annettu pieninä paloina, sitä mukaa kun on kyennyt sitä ottamaan. Oma murkkuni ei ole vielä koskaan "hillunut" kaupungilla yötä myöten, vaan tuttujen kavereitten kanssa melkeimpä näköetäisyydellä kodista aikaansa viettänyt. Kun mahdollisuus kaupungille menoon on ollut, niin eipä ole kiinnostanutkaan.
Tämä on siis toiminut meillä...
Sullahan on ihan järkevät mielipiteet, en ymmärrä mitä tämä yksi äiti ajaa takaa oikein.Lapsella pitää olla kotiintulo-ajat,meidän likalla tuossa iässä oli kl.21.00 viikonloppuisin ja viikolla 19.00(kouluakin piti käydä).Nykyisin hän on 18v.vastuuntuntoinen opiskeleva neitonen.Ja osaa ottaa vastuun asioista itse,vaikka oltiin tiukkoja aikoinaan.Meillä ei lapsi määrää,vaan yhdessä tehdään päätökset ja viimeinen sana on faijalla ja mutsilla!
Siis onko vaikeata ymmärtää, että on olemassa nuori, jolle ei ole koskaan tarvinnut sanoa kotiintuloaikoja. Aina on ollut hyvissä ajoin kotona ilman täsmällisä aikojakin ja niiden määräämistä. Asiasta ei ole edes tarvinnut keskustella koskaan.
Parempi tuokin kuin riidellä ja tapella asiasta. Huumorilla selviää nuorten kanssa. Jos ei, niin vitsa käteen.