Tunsin sen, kun viimeisen kerran nähtiin, kun viimeisen kerran suudeltiin, ettemme enää tapaa. Yritin piiloutua kainaloosi siltä ajatukselta. Olisin halunnut jäädä siihen viereesi. Siihen hetkeen, kun kaikki oli niin kaunista eikä muuta maailmaa ollut. Oli vain sinä ja minä ja kaikki oli täydellistä.
Olisin halunnut sanoa sinulle kuinka ihana olet ja mitä saat minut tuntemaan. Sen, kuinka ihana olet, kun katsot minua hieman vakavalla ilmeellä ja sitten virnistät ja sen kuinka joka kerta viet jalat altani, kun suutelet minua. En sanonut sitä sinulle, lähdin tietäen, ettemme enää tapaa. Toivoen, että tapaamme vielä.
Kunpa et olisi päästänyt minua lähtemään. Kunpa olisit pyytänyt minua jäämään. Minä olisin jäänyt ja sanonut sinulle kaiken mitä halusin.
Minun on niin ikävä sinua mies, että sydäntäni vihloo.
Olisin halunnut sanoa sinulle kuinka ihana olet ja mitä saat minut tuntemaan. Sen, kuinka ihana olet, kun katsot minua hieman vakavalla ilmeellä ja sitten virnistät ja sen kuinka joka kerta viet jalat altani, kun suutelet minua. En sanonut sitä sinulle, lähdin tietäen, ettemme enää tapaa. Toivoen, että tapaamme vielä.
Kunpa et olisi päästänyt minua lähtemään. Kunpa olisit pyytänyt minua jäämään. Minä olisin jäänyt ja sanonut sinulle kaiken mitä halusin.
Minun on niin ikävä sinua mies, että sydäntäni vihloo.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Miksi sitten lähdit?
Tarinan mieshän ei pyytänyt häntä jäämään, niinhän ap kirjoitti.
No ajoiko se mies pois? Miksei ap vain sanonut mitä tuntee?
Näköjään ajoi, me sivullisethan ei voida tietää miksi ei sanonut, kai se on aina molemmista riippuvainen juttu.
Miten niin näköjään ajoi? Kaikkihan näytti olleen täydellistä? Tuosta on kuule tosi vaikea päätellä. Edelleen kiinnostaa ja kysyisin ap:ltä miksi hän lähti, eikä sanonut mitä tuntee.
jonkun ihmisen tarina noin kovasti jaksaa kiinnostaa ?
Ihmisten tarinat ovat aina kiinnostavia. Miksi ihmeessä yleensä mitään mihinkään kirjoitetaan jos ne eivät olisi? :-)
varmaan syynsä toimia niin.
Siihen on varmaan ihan hyvä vastaus, mutta ap siihen osaa vastata. Annetaanko jo hänelle vuoro?
Eli miksi ap et puhunut tunteistasi ja lähdit, kun kerran kaikki oli täydellistä? Miksi ikävöit täällä?
Kirjoituksesi kuvaa katselen. Minäkin ikävöin; en muistoja, vaan sinua tässä hetkessä, sitä minä kaipaan kuin uutta -aamua- ( :
Kaunis kirjoitus, aloittaja. Noin olen joskus itsekin tuntenut. :)
Vastaan vielä nimimerkille mies_, vaikken aloittaja olekaan. Minulla on kuitenkin oma kokemukseni siitä, miksi tuollaisesta täydellisestä tilanteesta tulee käveltyä pois sanomatta mitään, mitä oikeasti haluaisi sanoa.
Sitä ajattelee silloin, että ehkä tuo mieskin tuntee minua kohtaan samoin. Ehkä hänkään ei tapaa joka päivä minun kaltaistani ihmistä. Ehkä hänkin haluaisi tutustua minuun paremmin. Tai sitten hän ei koe mitään erityistä - ehkä hän on vaan oma kohtelias, valloittava itsensä minun seurassani aivan kuin kaikkien ihmisten seurassa. Ehkä se on vaan hänen tapansa olla.
Silloin minä olisin lapsellinen, ihastunut tyttöparka, joka ei ymmärrä jutun juonta. Ja koska tuo mies on mukava ja kohtelias, hänestä olisi hyvin kiusallista joutua hienovaraisesti torjumaan minut. :)
Onko joku sitten lähtenyt pois luotasi tuolla tavalla, mies_?
Tiedän, että hän olisi halunnut minun jäävän ja sanovan hänelle, kuinka hän saa minut tuntemaan. Tiedän, että hän olisi halunnut kuulla sen. Se tapa, jolla hän katsoi minua, se raastaa rintaani.
Lähdin, koska pelkäsin. Tiesin, että hänkin pelkää. Pelkäsimme molemmat sitä tuskaa. Me molemmat parantelimme vielä haavoja. Tahtoisin kertoa hänelle, että hänen kanssaan olin hetken ehjä.
Pitäiskö sun palata ja kertoa se hänelle?