Sain 360 sivuisen esikois kirjani valmiiksi. Toki pientä tai vähän suurempaakin kirjoitusvirheiden ja sana- ja lausemuotojen korjailua on tiedossa, mutta tarina on silläänsä valmis. Nyt edessä olisi sitten yhteydenotto kustantajiin, mutta pelkuri kun olen toivoisin ensin Teidän mielipiteenne ennen ammattilaisen mielipidettä. Liitän tähän kirjani ensimmäisen sivun ja pätkän keskeltä kirjaa, tarkkaanottaen sivulta 146 eteenpäin muutama sivu. Toivoisin, että kertoisitte mielipiteenne yleisesti ja sen, että ensimmäisen sivun luettuanne jatkaisitteko lukemista ja millä mielellä. Samaa toivoisin myös kirjan keskeltä noukitusta pätkästä; haluaisitteko tietää miten kirja päättyy?
Kiitos kaikille vaivautumisesta ja kommenteista!
*********************************************************************
Ensimmäinen sivu:
Kuka oli tämä kaunis, täydellinen muukalainen, jonka olin tavannut vasta muutama tunti sitten? Jonka täydellinen alaston keho oli nyt päälläni. Jonka täydelliset huulet suutelivat kaulaani, sormenpäitäni, reisiäni... En tiennyt mitään tästä kauniista miehestä ja vaara teki hänestä entistä haluttavamman. Voihkaisin ja hengitykseni kiihtyi kun hänen lämmin kätensä kosketti kaulaani. Hänen täydellisen valkoiset hampaansa näykkivät oikeaa korvanlehteäni ja hänen nopea hengityksensä jätti ihoni kananlihalle. Hänen pehmeät huulensa olivat nyt omillani ja hampaillaan hän hellästi näykkäisi alahuultani. Hän nosti minut hajareisin päällensä ja nojasi selkäänsä sängynpäätyyn. Hänen lämpimät ja voimakkaat kätensä liikkuivat selkäni iholla minun ratsastaessani hänen päällään ja jälleen tuntui kuin hänen kosketukestaan olisi erittynyt jotain sähkön tapaista ympäri kehoani. Hän suuteli kaulaani ja yhtäkkiä hän kahmaisi hiuksiani nyrkkiinsä ja veti päätäni voimakkaasti taaksepäin. Kipu oli niin kiihottavaa, että toinen voihkaisu karkasi huuliltani. Tunsin hänen huulensa ihollani ja viiltävää kipua kun täydellisen valkeat hampaat rikkoivat kaulani ihon; ja minä anelin häntä tekemään sen uudestaan. Kuulin hiljaisen naurahduksen, mutta hänen huulensa seikkailivat jo rintojeni välissä. Nojasin vartaloani taaksepäin ja hänen voimakkaat kätensä estivät minua kaatumasta. Se koko yö, ja juuri se hetki olivat niin kauniita, niin kiihkeitä, niin taianomaisia että en halunnut sen koskaan loppuvan.
Jälkeen päin, kun makasimme sängyllä vierekkäin ja minä kuuntelin hänen nyt tasaista hengitystään ja katselin hänen nukkuvia kasvojaan, jokin kiinnitti huomioni ja minä vilkaisin ikkunaa ja voihkaisin, mielessäni tällä kertaa. Nouseva aurinko muistutti minua, että sen taianomaisen yön taika katoaisi nopeasti yhtäaikaa ylös nousevan auringon kanssa. En halunnut menettää sitä tunnetta jonka tunsin sillä hetkellä, kaiken sen kiusallisen "Soitellaan" ja "Oli kiva tavata" jutustelun takia, joka tapahtuu aina yhdenyön jutun jälkeen. Joten nousin ylös, etsin vaatteeni, pukeuduin hiljaa ja varovasti suljin oven perässäni.
Kiitos kaikille vaivautumisesta ja kommenteista!
*********************************************************************
Ensimmäinen sivu:
Kuka oli tämä kaunis, täydellinen muukalainen, jonka olin tavannut vasta muutama tunti sitten? Jonka täydellinen alaston keho oli nyt päälläni. Jonka täydelliset huulet suutelivat kaulaani, sormenpäitäni, reisiäni... En tiennyt mitään tästä kauniista miehestä ja vaara teki hänestä entistä haluttavamman. Voihkaisin ja hengitykseni kiihtyi kun hänen lämmin kätensä kosketti kaulaani. Hänen täydellisen valkoiset hampaansa näykkivät oikeaa korvanlehteäni ja hänen nopea hengityksensä jätti ihoni kananlihalle. Hänen pehmeät huulensa olivat nyt omillani ja hampaillaan hän hellästi näykkäisi alahuultani. Hän nosti minut hajareisin päällensä ja nojasi selkäänsä sängynpäätyyn. Hänen lämpimät ja voimakkaat kätensä liikkuivat selkäni iholla minun ratsastaessani hänen päällään ja jälleen tuntui kuin hänen kosketukestaan olisi erittynyt jotain sähkön tapaista ympäri kehoani. Hän suuteli kaulaani ja yhtäkkiä hän kahmaisi hiuksiani nyrkkiinsä ja veti päätäni voimakkaasti taaksepäin. Kipu oli niin kiihottavaa, että toinen voihkaisu karkasi huuliltani. Tunsin hänen huulensa ihollani ja viiltävää kipua kun täydellisen valkeat hampaat rikkoivat kaulani ihon; ja minä anelin häntä tekemään sen uudestaan. Kuulin hiljaisen naurahduksen, mutta hänen huulensa seikkailivat jo rintojeni välissä. Nojasin vartaloani taaksepäin ja hänen voimakkaat kätensä estivät minua kaatumasta. Se koko yö, ja juuri se hetki olivat niin kauniita, niin kiihkeitä, niin taianomaisia että en halunnut sen koskaan loppuvan.
Jälkeen päin, kun makasimme sängyllä vierekkäin ja minä kuuntelin hänen nyt tasaista hengitystään ja katselin hänen nukkuvia kasvojaan, jokin kiinnitti huomioni ja minä vilkaisin ikkunaa ja voihkaisin, mielessäni tällä kertaa. Nouseva aurinko muistutti minua, että sen taianomaisen yön taika katoaisi nopeasti yhtäaikaa ylös nousevan auringon kanssa. En halunnut menettää sitä tunnetta jonka tunsin sillä hetkellä, kaiken sen kiusallisen "Soitellaan" ja "Oli kiva tavata" jutustelun takia, joka tapahtuu aina yhdenyön jutun jälkeen. Joten nousin ylös, etsin vaatteeni, pukeuduin hiljaa ja varovasti suljin oven perässäni.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Pätkä keskeltä kirjaa:
Sinä iltana oli tarkoitus juhlia, pitää hauskaa ja ennen kaikkea tanssia kuin viimeistä päivää. Tanssia niin paljon ja pitkään että portsarin pitäisi raahata meidät ovesta ulos valomerkin jälkeen. Ilta aloitettiin Elinan kämpillä siideriä naukkaillen ja siirryttiin hyvissä ajoin keskustaan, että kerettäisiin tanssia kylliksi. Päästiin paikalliseen yökerhoon ja minä riensin tanssilattialle samalla kun Elina kävi tilaamassa meille juotavaa. En tiedä mikä se drinkki oli nimeltään, mutta ehkä vähän turhan makea omaan makuuni.
Elina saapui tanssilattialle kanssani ja aloitimme miehien kiusaus tanssimme. Tanssimme vartalot lähekkäin ja hivelimme toistemme kasvoja ja lanteita. Aloimme saamaan, kuten tiesimmekin saavamme, kiinnostuneita katseita miehiltä. Oma katseeni kiinnittyi erääseen poikkeuksellisen hyvän näköiseen mieheen, joka istui baaritiskillä. Mies oli arviolta 30 vuotias ja kiusallisen tutun näköinen. En vain saanut päähäni missä olin hänet nähnyt.
Aikamme tanssittuamme päätin, että oli jälleen minun vuoroni tilata meille juotavaa ja lähdin baaritiskin suuntaan Elinan jäädessä tanssimaan. Suunnistin väenpaljouden läpi tiskille ja huomasin kuinka tanssiamme katsellut mies mittaili katseellaan minua päästä varpaisiin. Kun saavauin tiskille mies kääntyi takaisin tiskiin päin. Tilasin Elinalle Cosmopolitanin hänen toiveestaan ja itse otin jätkämäisesti kaljan. Makeat drinkit ei edelleenkään ollut minun juttuni. Pengoin laukkuani ja tulin siihen tulokseen, että pankkikorttini oli jossain kaiken sen roinan alla ja päätin aikaa säästääkseni kääntää koko laukun sisällön baaritiskille. Hetken pengottuani korttia meikkien, hotellin avainkortin, erinäisten kuivuneiden mustekynien ja muun roinan seasta löysin korttini ja ojensin sen baarimikolle joka katsoi touhuani huvittunut ilme kasvoillaan.
''Et näytä tytöltä joka juo kaljaa..''
Loin katseeni vieressäni istuvan poikkeuksellisen hyvän näköisen miehen vaalean sinisiin silmiin ja kohautin olkiani.
''Oon kuule paljon muutakin mitä ei päälle päin uskoisi.'' vastasin ja virnistin.
''Voi, sen kyllä uskon! Ja kaiken lisäksi osaat vielä tanssia...'' mies sanoi ja vasen suupieli nousi seksikkäseen virnistykseen.
''Taitaa alkoholilla olla osuutta asiaan,'' nauroin ja nyökkäsin hänen viskilasiinsa päin.
''Ehkä..'' mies sanoi ja naurahti.
Tässä vaiheessa onnistuin saamaan koko elämäni pois tiskiltä takaisin laukkuni uumeniin.
''No nyt on sekin arvoitus sitten ratkennut.'' mies sanoi.
Katsoin häntä vähän ymmälläni.
''Mikähän niin?'' kysin.
''Mitä naisten käsilaukuista löytyy..'' mies naurahti ja nyökkäsi laukkuuni päin.
Pieni puna levisi poskilleni ja nauroin kun sanoin:
''No pitäähän tytöllä olla koko elämä mukana minne meneekin eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu...''
Mies hymyili leveästi ja pudisti päätään.
''Ian.'' hän sanoi ja ojensi kättään minulle käteltäväksi.
''Alisa'', sanoin ja otin käden omaani. Se oli todella lämmin.
''Et taida olla täältä päin?'' Ian sanoi.
''Näkyykö se naamasta?'', kysyin ja hymyilin.
''Puhut vähän erilailla kun täkäläiset.'' Ian sanoi.
''Myönnettäköön.. Olen Suomesta itseasiassa.'' kerroin.
''No sitähän ollaan sitten aika kaukana kotoa.'' Ian sanoi.
''Jep, tarvitsin pientä lomaa kotoa vähäksi aikaa.'' kerroin.
''Samoin,'' Ian sanoi.
''Sitä on liikkeellä'', sanoin ja katseeni kohtasi ne kauniit vaalean siniset silmät. Missä olinkaan nähnyt ne aiemmin?
Vilkaisin tanssilattialle ja Elina oli edelleen tanssimassa mutta vilkuili vähän väliä meitä ja näytti hieman yllättyneeltä tai pikemminkin siltä että ei voisi uskoa silmiään. Siirsin katseeni takaisin mieheen vieressäni ja hetken olin näkevinäni jotain hänen kasvoillaan ennen kuin hän kerkesi kääntää katseena pois. Oliko se surua? Istuin tuolille hänen viereensä ja näin kuinka hän vilkuili minua silmäkulmastaan ja hymyili.
''Voinko tarjota jotain juotavaa?'' hän kysyi.
''Joo.. toki... Pitäisi kyllä oikeastaan mennä takaisin kaverini luokse.'' sanoin.
''Yksi drinkki?'' hän pyysi ja näytti niin lumoavalta että en pystynyt sanomaan ei.
''Yksi kalja,'' korjasin.
''Kauan ajattelit olla täällä?''Ian kysyi samalla kun tilasi minulle toisen kaljan ja itselleen viskiä.
''Tässä baarissa vai ylipäätänsä täällä?'' kysyín ja nauroin.
''No varmaan vähän kumpaakin..'' hän naurahti ja nosti katseena tiskistä, virnisti ja laski katseena takaisin.
''No baarissa ajattelin olla niin kauan, että portsari joutuu raahaamaan väkipakolla tukasta repien pihalle.. Mutta muuten ei ole suunnitelmia. Aika näyttää..'' sanoin. Vastaukseni näytti miellyttävän häntä.
''Et ole kyllä niin kuin toiset...'' Ian sanoi ehkä enemmän itselleen kuin minulle samalla kun hänen jään siniset silmänsä tutkivat kasvojani..
''Tytöt'' hän lisäsi kun huomasi että olin ymmälläni.
''Miten niin?'' kysyin ja loin katseeni ujosti polviini ja sekunnin kuluttua vilkaisin Iania kulmieni alta.
''No esimerkiksi juot kaljaa...'' hän naurahti ja jatkoi:
''Mutta on muutakin mikä tekee sinusta erilaisen, sinä et...'' hän aloitti mutta lopetti kesken lauseen koska kaksi arviolta minun ikäistäni tyttöä rojahti väliimme, ehkä pari drinkkiä liikaa ottaneena.
''Ei luoja sä oot kuuma!'' blondi kiljui.
''Todella kuuma!'' toinen kiljui.
Molemmat vilkaisivat minua kuin jotain todella ällöttävää. Ja asettuivat minun ja Ianin väliin selät minuun päin.
''Sepä kiva.'' Ian hymyili.
''Eiköhän neitien olisi aika lähteä kotiin.'' hän vihjasi kohteliaasti.
''Ei todellakaan!! Nythän ne bileet vasta alkaa!! Moi mä oon Alison!'' blondi sammalti.
''Nyt kuule lähdet meidän mukaan... Me voidaan tehdä susta onnellinen mies.. me molemat.. jos ymmärrät mistä puhun!'' brunette sanoi ja laski kätensä Ianin reidelle.
Taidanpa poistua, ajattelin myrtyneenä ja nousin tuolilta ja etsin katseellani Elinaa. Häntä ei näkynyt enää tanssilattialla. Joku sanoi nimeni ja tarttui käteeni.
''Et kai ole lähdössä?'' Ian kysyi,
''Pitäisi varmaan palata kaverini luo.'' sanoin ja käänsin katseeni väksin pois hänen silmistään. Typerät känniset kanat olisi voineet mennä häiritsemään jotakuta muuta.
''Minä tulen mukaan.'' Ian sanoi ja näytti olevan mielissään tekosyystä päästä kanojen luolta pois.
''Okei... Täytyy varmaan soittaa Elinalle, me ei löydetä sitä ikinä tästä tungoksesta.'' sanoin ja etsin jo Elinan numeroa kännykästä. Puhelin kerkesi tuutata kerran kun Elinan uteliaisuutta tihkuva ääni vastasi:
''Kerro kaikki!!'' Elina kiljaisi ennen kuin kerkesin itse sanoa mitään.
''Mihin katosit?'' kysyin.
''No... näytit niin.. kiireiseltä että...'' Elina nauroi ja miehen ääni keskeytti hänen lause yrityksensä.
''Tota noin.. Mulla ois täällä tilanne meneillään.. Oon taksissa menossa kämpille.. ööö.. Mä vaikka soittelen huomenna ja sit mä pakotan kertomaan kaiken!''
''Minkä kaiken?'' Kysyin ärsyyntyneenä. Minulle ei taas kerrottu mitään.
''Ääh älä ees yritä tota.. Soitellaan huomenna!'' Elina sanoi ja iski luurin korvaan. Mitä ihmettä se taas sekoili. Pitää kertoa kaikki? Ärsyttävää.
''No löytykö?'' Ian kysyi ja veti minut mukanaan ulko ovelle päin. Hän piti edelleen minua kädestä.
''Se tota... lähti jo kotiin.'' sanoin vähän petettynä.
''Ai.. minä kun luulin, että te aioitte tanssia perseenne ruvelle ja portsarin pitäisi heittää teidät pihalle kun ette muuten suostu lähtemään.'' Ian naurahti.
''Se oli suunnitelma... mutta Elinalle tuli... muuta..'' sanoin.
''No jos sulla ei ole kerran muita suunnitelmia nii mitä tehtäis?'' Ian kysyi.
''En tiedä.. Ajattelin että vois olla parempi jos sitä itekkin suuntais nukkumaan..'' sanoin kenkiäni tuijotellen.
''Selvä homma. Minä voin lähteä saattamaan jos ei haittaa?'' Ian sanoi eikä jäänyt odottamaan vastaustani vaan tarttui taas kädestäni ja lähti kävelemään alas mäkeä jonka päällä yökerho oli.
Kävelimme hetken hiljaisuudessa. Tunsin Ianin silmät kasvoillani, mutta en kääntänyt katsettani kengistäni.
''Penni ajatuksistasi?'' Ian sanoi lopulta ja hipaisi kädellään poskeani ja kun nostin katseeni hän hymyili niin häikäisevästi että minulla oli hetken vaikeuksia hengittää oikein.
''Ei mitään.. mä vaan.. ei mitään..'' yritin saada kunnollisen lauseen suustani.
Ring Ring! Hänen kännykkänsä soi.
''Moro! Hmm... Enpä tiedä.. Ajattelin että vois lähteä nukkumaan.. Ehkä joku toinen ilta?... No okei, okei! Mut yhelle vaan! Selvä.. moi..'' Ian lateli puhelimeen.
''Boody call?'' kysyin teko pirteästi.
''Ääh.. ei... Rick, vanha kaveri pyysi yhelle. Et haluais lähteä mukaan?'' Ian kysyi kauniit kasvot hymyillen.
Mietin hetken. En oikeastaan halunnut sanoa Ianille hyvää yötä ihan vielä, mutta toisaalta ei kiinnostanut kyllä yhtään lähetä yhdelle hänen kaverinsakaan kanssa.
''Ööh.. kiitos mutta ei kiitos.. Taidan oikeastikkin lähteä nukkumaan.. väsyttää.. Mutta pidä sinä hauskaa!'' sanoin ja esitin haukottelevani. Surkeasti. Hän ihan varmasti näki esitykseni läpi. Hänen hymynsä valahti.
''Ai... Joo.. En minäkään haluaisi mennä, mutta menin jo lupaamaan... kun luulin.. että...'' hän yritti mutoilla lausetta ja hiljeni lopulta. Hän näytti niin surkealta, että melkeen jo lupauduin lähtemään, mutta sitten hänen kasvonsa kirkastuivat taas ja hän otti molemmat käteni omiinsa ja katsoi minua niillä hätkähdyttävän vaalean sinisillä silmillään, kuin jää, suoraan silmiini.
''Lupaa, että menet suoraan huoneeseesi!'' hän sanoi.
''Se oli tarkotus joten ei tarvitse lupailla.'' sanoin ja vilkaisin oikealle ja hätkähdin kun huomasin missä olimme. Seisoimme, käteni hänen lämpimissä käsissään, hotellini edessä. Miten ihmeessä hän oli tiennyt missä hotellissa majoituin?
''Miten sinä...?'' aloitin, mutta Ian keskeytti minut.
''Joten hyvää yötä sitten..'' Ian sanoi.
Voi että miten olisin halunnut nähdä hänet vielä uudestaan.
''Joo.. hyvää yötä...'' sanoin tuojotellen taas kenkiäni. Hän kosketti leukaani ja nosti päätäni niin että minun piti kohdata hänen katseena. Hänen täydelliset kasvonsa olivat vain parin sentin päässä omistani.
''Hyvää yötä...'' hän sanoi. Hän ei tiputtanut kättään kasvoiltani vaan nosti toisenkin kätensä poskelleni. Hän tuijotti syvälle silmiini ja sillä hetkellä olin varma että hän suutelee minua. Hänen täydelliset huulensa melkein koskivat omiani...
Ring Ring!! Hänen puhelimensa soi taas. NO VOI PERSE!
''Olen ihan kohta siellä!'' hän sanoi ja kuulosti ärsyyntyneeltä.
''No olen ihan tässä hotellin edessä!'' hän sanoi ja iski puhelimensa läpän kiinni. Olipa sattuma että hän tapaisi kaverinsa saman hotellin baarissa kuin missä minä majoituin. Hän katsoi minua silmiin ja näytti hetken että suutelisi minua, hänen jään siniset silmänsä hehkuivat, mutta sitten hän painoi huulensa otsalleni ja sanoi:
''Pitäisi varmaan mennä, kaveri käy malttamattomaksi... Oletko varma että et halua tulla mukaan?'' Ian sanoi ja tutkaili katsettani, hehku hänen silmissään oli sammunut.
''En taida, mutta mene sinä ja pidä hauskaa Rickin kanssa.. Väsyttää.'' sanoin ja haukottelin taas maukaan tekohaukotuksen. Voi luoja enkö voisi jo lopettaa itseni nolaamisen.
''Okei, minä saatan sinut hissille.'' Ian sanoi ja laski kätensä hartialleni ja avasi hotellin oven. Hissien edessä hän käveli eteeni ja laski molemmat kätensä hartioilleni ja katsoi minua silmiin, hänen silmänsä hehkuivat taas.
''Nähdään myöhemmin!'' Ian sanoi.
''Joo, selvä..'' sanoin vähän allapäin. En ollut ihan varma miten hän aikoi nähdä minut uudestaan koska hänellä ei ollut puhelin numeroani eikä hän tiennyt missä huoneessa majoituin. Mutta ehkä hän ajatteli päivystää hissien edessä ja vilkuilla jokaiseen alastulevaan hissiin, että olenko siellä.
Kuka tietää? Hän luultavasti luki ajatukseni kasvoiltani koska sanoi;
''Minä kyllä löydän sinut'', ja suuntasi kohti hotellin baaria.
Astelin hissiin ja odotin että ovet sulkeutuvat. VITTU, VITTU, VITTU!!! Hissi huristeli kolmanteen kerrokseen ja juuri kun pääsin huoneeni ovelle puhelimeni soi. Elina.
''Mitä? Kuule mitään ei tapahtunut! Ei mitään!! Olen ihan huoneeni ovella ja heti sisään päästyäni aion mennä nukkumaan ja nukkua koko huomisen päivän ja kärsiä krapulasta... joten voisitko, voisitko mitenkään päästää minut nukkumaan?'' huusin.
''Tyypi ei sit jääny?'' Elina kysyi.
''No ei jääny ei, ei tullut edes sisään. Joku kaverinsa soitti ja sen täytyi mennä ja minä haluan nyt nukkua. Olen väsynyt, vittuntunut ja haluan vain nukkua...'' itkin.
''Joo joo! Soittele kun selviät, ei sulle pysty puhumaan ku oot tollanen...'' Elina suttui ja iski luurin korvaani. Onnistuin kaivelemaan avainkortin laukustani ja tungin sen oveen. Ei mitään. Koitin uudestaan. Ei mitään.
''LOISTAVAA!!'' huusin.
Renkkasin ovea aikani itsekseni kiroillen, kunnes huomasin, että olin laittanut kortin väärinpäin oveen. Käänsin kortin oikein päin ja ovi päästi minut sisään. Paiskain oven kiinni takanani ja rojahdin yhden nukuttavalle sängylleni.
Miten typerää.. antaa jonkun komean, tuntemattoman muukalaisen sekoittaa pääni tällä tavalla. Minä en yleensä haikaillut miesten perään. Omapahan oli menetyksensä jos ei ymmärtänyt hyvän päälle, oli usein minun mottoni. Riisuin vihoissani ja hiljaa itsekseni sadatellen vaatteeni ja puin pyjaman päälleni. Ei mitään ihmeellistä, tavallinen valkoinen spagettiolkaiminen toppi ja mustat hipsterit. Pesin meikit kasvoiltani ja sohaisin hiukseni sotkuiselle nutturalle takaraivoon. En oikeastaan ollut tarpeeksi väsynyt nukkuakseni ja kävin edelleen hieman ylikierroksilla tapahtuneen johdosta ja kihisin niin kiukkuisena, että nukkumisesta ei tulisi mitään vaikka olisinkin kuoleman väsynyt. Typerä hyvän näköinen muukalainen, pitäisi unohtaa mokomat, ja niin minä unohdankin, tästä hetkestä eteenpäin en ajattele koko jätkää, ajattelin. Löysin kaukosäätimen ja laitoin television päälle. Joltain kanavalta tuli haastattelu missä haastateltiin uunituoreen teinidraama sarjan näyttelijöitä. Ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta oli mukavaa, että oli jotain taustamelua, tasaisen paksun hiljaisuuden sijaan.
Keitin itselleni kupin kahvia. Kahvinkeittimellä jonka olin raahannut Elinan asunnosta huoneeseeni koska minun täytyi saada aamulla heti herättyäni kahvia. Muuten en kykenisi toimimaan. Aloin voimaan jo paremmin kun kahvin vahva aromi täytti pienen huoneeni. Ei ollut oikeastaan kauhean järkevää juoda kahvia siihen aikaan yöstä, mutta se varmasti laimentaisi edes vähän tulevaa krapulaa, joka vaikutti kovaa kyytiä tulevan. Minulla oli loistava olo kahvikupillisen jälkeen ja huomaamattani aloin kelaamaan illan tapahtumia päässäni.
Muistelin kuinka aloittelimme iltaa Elinan luona, tai oikeastaan Elinan isoveljen luona jonne Elina oli mennyt talonvahdiksi veljensä lähdettyä tyttöystävänsä kanssa reissaamaan pitkin maailmaa. Kuinka olimme sopivassa hiprakassa päättäneet siirtyä kaupungin yö elämään ja suuntasimme matkamme suosittuun yökerhoon, jossa meidän oli määrä tanssia niin että aamulla tuntuu. Kuinka olin päättänyt, että oli minun vuoroni tilata juomat... PERKELE! Typerä muukalainen.. Viha jonka kahvi oli onnistunut hävittämään tulvahti taas pintaan. Joten siinä minä olin ärsyyntynyt ja vihainen ilman oikeaa syytä jonkun hyvän näköisen sinisilmän takia... säälittävää..
Hiljainen koputus ovelle.
Vilkaisin kelloa, se näytti 2:15 aamuyöllä. Kuka ihmeessä häiritsi surkeuttani tähän aikaan yöstä? Ei perse minähän olin huutanut käytävässä! Aluksi Elinalle ja sitten sille saakelin kortille joka ei suostunut toimimaan oikein. Tietysti joku oli herännyt huutooni ja ilmoittanut häiriköstä respaan. Ja nyt joku seisoi oveni takana valmiina huutamaan minulle heti kun avaan oven. Hienoa. Juuri tätä tarvitsinkin. Voisinhan minä esittää että huoneessa ei ollut ketään. Mutta hehän olivat kuuleet minut. Antautuneena kohtalooni raahustin ovelle ja avasin sen.
''En kai herättänyt?'' Ian kysyi, täydelliset kasvonsa huolestuneina. Minä en pystynyt muuta kuin tuijottamaan. Olin edelleen vihainen, en ihan niin paljon kuin aikaisemmin, en lähellekään niin paljon mutta silti vihainen. Tunsin käsittämätöntä himoa häntä kohtaan. Siinä hän seisoi, minun oveni edessä, kauniina, täydellisenä ja jos totta puhutaan hieman vaarallisen näköisenä. Siinä samassa tajusin, että juuri vaara veti minua hänen puoleensa. Kotikylän miehet oli jo niin nähty ja käyneet tutuiksi ja turvallisiksi, että kiinnostus oli lopahtanut heitä kohtaan jo aikoja sitten. Mutta tämä uusi tuntematon kiusallisen tutun näköinen mies josta en tiennyt todellakaan muuta kuin hänen etunimensä oli kaikessa täydellisyydessään vaarallinen seikkailu. Kaiken lisäksi en muista kertoneeni missä huoneessa majailin. Kuinka hän löysi minut?
Hän odotti edelleen vastausta kysymykseeni ja tuli ilmeisesti siihen tulokseen, että sitä minulta ei saa ja astui sisälle huoneeseen. Peräännyin pari askelta kun Ian tuli minua kohti ja sulki oven perässään, sinisten silmiensä katse kokoajan minun silmissäni. Hänen silmänsä hehkuivat taas. Hän astui askeleen lähemmäs ja minä pysyin kuin jähmettyneenä paikallani. Hän oli todellakin täällä. Kaikki tuntemani viha häntä kohtaan oli kadonnut.
Hän tuli niin lähelle minua, että hänen musta nahkatakkinsa kosketti vatsaani. Hän kosketti molemmilla käsillään poskiani ja hänen hehkuva katseena tutkaili edelleen silmiäni. En pystynyt liikkumaan. Ian siirsi oikean kätensä takaraivolleni ja painoi pehmeät, täydelliset huulensa huulilleni. Vastaavanlaista suudelmaa en ollut koskaan ennen kokenut. Kuin jonkinlainen sähkö olisi virrannut ympäri kehoani. Oikea käsi pysyi hiuksissani samalla kun vasen löysi paikkansa lantioltani. Suudelma alkoi hyvin hellästi, se oli enemmänkin ajatus kuin kosketus, niin kevyet hänen huulensa olivat, aivan kuin hän testaisi reaktiotani kosketukseen. Mutta nopeasti suudelma vaihtui rajummaksi, käsi joka edelleen oli kaivautunut hiuksiini puristui nyrkkiin ja vasemmalla kädellään hän veti minua lähemmäs itseään. Hänen pehmeät huulensa liikkuivat kaulalleni ja kätensä hän siirsi takamukselleni ja nosti minut syliinsä, yhtä kevyesti kuin olisi nostanut pienen lapsen, ja työnsi minut seinää vasten.
Hänen huulensa löysivät taas omani ja hän näykkäisi kiusoittelevasti alahuultani. Lukistin jalkani hänen ympärilleen ja Ian käytti toimeni heti hyväkseen ja siirsi kätensä takamukseltani riisumaan takkiaan. Hän pudotti nahkatakkinsa lattialle ja heti perään nykäisi vaivattomasti mustan t-paitansa pois. Hänen lihaksikas rintansa ja täydellinen pyykkilauta vatsansa olivat todellakin jotain mitä katsoa. Hän painautui lähemmäs minua, siirsi vasemman kätensä takaisin takamukselleni ja nosti oikean kätensä poskilleni ja suuteli minua. Hän repäisi hetkeäkään miettimättä päältäni paidan ja suuteli nyt paljaita rintojani, leikitteli kielellään nänneilläni. Ian laski minut alas, mutta oikea jalkani pysyi edelleen kietoutuneena hänen ympärilleen. Hänen huulensa liikkuivat hitaasti alas vatsaani pitkin ja rauhallisesti hän riisui alushousuni. Hänen kuuma hengityksensä kutitteli reisieni ihoa kun hänen huulensa liikkuivat siellä päin. Hän kuljetti huuliaan pitkin vartaloani takaisin huuliini ja aukaisi vyönsä ja farkkujensa napit. Hän riisui housunsa ja painoi täydellisen alastoman vartalonsa omaani vasten. Hänen kauniista vartalostaan hehkuva lämpö tuntui ylivoimaisen ihanalta. Hän nosti minut taas syliinsä yhtä vaivattomasti kuin aikaisemminkin ja kantoi minut sängylle. Hän laskeutui päälleni ja katsoi minua suoraan silmiin, hänen vaalean siniset silmänsä hehkuivat, ei niin kuin aiemmin, vaan leimusivat kuin liekit. Vaalean siniset liekit. Jokin vaati huomiotani hetkeksi, tunsinko pelkoa? Oikeaa pelkoa? En tiedä, koska tunne hävisi yhtä nopeasti kuin se oli tullutkin. Hän kastoi minua niillä leimuavilla vaaleilla silmillään ja työntyi rajusti sisääni. Ja minä unohdin kaiken muun.
replojen perässä ei aina tarvi sanoa että "hän sanoi", "hän vastasi" jne.
esim.
'No löytykö?'' Ian kysyi ja veti minut mukanaan ulko ovelle päin. Hän piti edelleen minua kädestä.
''Se tota... lähti jo kotiin.''
''Ai.. minä kun luulin, että te aioitte tanssia perseenne ruvelle ja portsarin pitäisi heittää teidät pihalle kun ette muuten suostu lähtemään.''
''Se oli suunnitelma... mutta Elinalle tuli... muuta..''.
''No jos sulla ei ole kerran muita suunnitelmia nii mitä tehtäis?''
''En tiedä.. Ajattelin että vois olla parempi jos sitä itekkin suuntais nukkumaan..'' sanoin kenkiäni tuijotellen.
missään tapauksessa replan jälkeen ei kannata kuvailla miten ihminen sanoo jotain, esim. "hän sanoi vihaisesti" tai vastaavaa. tunnetilan tulee käydä ilmi replan sisällöstä.
Kyllä sinä tarinaa osaat kirjoittaa! Hieman häiritsi kliseiset ajatukset, käänteet ja ilmaisut.
Valitettavasti en kuulu kohderyhmää eli en lukisi, mutta kuten sanottu: osaat tarinan kehittelyn!
hienoa, että kirjoitat noin antaumuksella!
lisää...... !!!!!
Onnea kovan urakan saattamisesta loppuun! Suosittelen, että annat nyt tekstisi levätä sellaisen pari kuukautta, jonka jälkeen luet sen uudestaan "sillä silmällä", eli kriittisesti. Etäisyys on tärkeää, että pääset eroon tunnetusta ilmiöstä, jossa kirjoittaja sokeutuu omalle tekstilleen. On hienoa, että olet kirjoittanut teoksen loppuun, mutta tiettyä hiomista se vielä kaipaa.
Aiemmin onkin jo mainittu tietty kliseisyys, joka paistaa läpi. Voisit miettiä hiukan tuoreempia ilmaisuja korvaamaan noita kuluneimpia. Myös eroottisesti latautuneen kerronnan kanssa kannattaa olla tarkkana, ja rajata se aika lailla minimiin, tuo ensimmäinen sivu alkoi jo lähennellä parodiaa.
Toiston kanssa kannattaa myös olla tarkkana, varovasti käytettynä se voi olla näppärä tehokeino, mutta liiallisena se menettää tehonsa.
Kun tekstiä muokkaat parin kuukauden taon jälkeen, siitä tulee oikein kelpo käsikirjoitus!
Jaksoin lukea alusta jonkin verran ja sitten vilkuilin sieltä täältä. Se, mikä todella kiinnitti huomioni, oli samojen adjektiivien ja kuvailujen liiallinen toistuminen. "Täydellinen" ei ole ehkä se paras kuvaamaan ihmisen jokaikistä ruumiinosaa, mikä hänestä nyt vain saattaa vain pullahtaa mieleen. Jos vain hieman käytät värikkäämpää kuvailua ja unohdat sieltä muutaman "täydellisen" pois, niin tiedä vaikka sellainen, joka todella lukee tällaista kirjallisuutta eli tytöt tässä tapauksessa voisivatkin kiinnostua.
Intoa ja sydäntä viimeistelyyn!
Sama minulla, eli jaksoin lukea hieman sieltä täältä. Huomasin vain, että tämä vaatii uudelleen kirjoittamista, koska kielioppi- ja yhdyssanavirheitä on jopa liikaa minullekin, vaikken ole mikään pilkunviilaaja. Lisäksi kerronta kaipaa jäntevyyttä ja tiivistämistä. Päähenkilö vaikuttaa lapselliselta.... Viihdettä toki voi kirjoittaa, mutta siinä pitäisi olla jotain terävyyttä. Olihan tässä jotain kiinnostavia kohtia ylimalkaisesti kun vilkaisin.
Tietysti kun ei ole lukenut kokonaan, ei tiedä mikä on jutun juju. Kun olet kirjoittanut uudelleen/tiivistänyt tekstiä, oikolueta tämä ehdottomasti jollakin kieliopin hallitsevalla tyypillä, jos et itse osaa korjata pahimpia kielioppivirheitä, koska kustantamossa ei varmaan jakseta lukea alkua enempää jos on näin paljon virheitä.
Kiitos kaikille vastanneille! Ja toki lisää kritiikkiä saa laittaa.. Joku kehotti palaamaan tekstin pariin muutaman kuukauden päästä ja luulen, että juuri sen aion nyt tehdä. Omaankin silmääni sitä "täydellistä" ja "hän sanoi, hän kysyi" on liikaa ja joitakin lauseita täytyy ehdottomasti vielä muuttaa toiseen muotoon, sama sanojen kanssa.. Mutta taidanpa tosiaan jättää tekstin hetkeksi sivuun ja palata siihen myöhemmin ja yrittää lukea "sillä silmällä"..
Sisällöstä en osaa sanoa. Jos se on vain jotain juopottelevien ja naiskentelevien nuorten reuhaamista, en tietysti lukisi. Harmi, koska kirjoitat todella hyvin. Eloisasti, omalla äänelläsi.
Uskoisin, että saat kyllä tekstejäsi julkaistua, kunhan keskityt aiheeseen, siihen, miksi haluat kirjoittaa, mitä sanottavaa sinulla lukijalle on. Ikä ja elämänkokemus voi olla avuksi, vaikka sitten noilla naiskentelmisilla aikaansaatu, tai sitten jollain paremmilla keinoilla, jos olet viisaampi.
Kirja ei ole kännisekoilua eikä naiskentelua kokonaan.. Itseasiassa tämä kohtaus minkä poimin teille on ensimmäinen ja ainut känni ja naiskentelu kohtaus koko kirjassa.. Mutta myönnettäköön, pitkin kirjaa on kyllä "eroottisella latauksella" varustettuja kohtauksia.. Lähinnä sillä juuri poimin tämän kohdan kun mietitytti että menikö ehkä vähän yli..?
Hiukan tylsä, toistat paljon ja kuvailu on melko köyhää. Myös ensimmäisessä sivussa käytät paljon sanaa 'hän', kannattaa vähentää sitä, sillä se väsyttää lukijan nopeasti. On hyvä etsiä paljon erilaisia synonyymejä, siitä on paljon hyötyä. Suosittelen etenkin jatkuvampaa lauserakennetta, vähennä pisteitä, huutomerkkejä (yleensä kirjoissa ei käytetä kahta huutomerkkiä) sekä vuoropuhelua ja yhdistä lauseita, siten saat kerronnasta selkeämpää ja nopeampaa. Tuossa kävi vähän näin:
'Kannattaa etsiä paljon erilaisia synonyymejä. Siitä on paljon hyötyä. Suosittelen etenkin jatkuvampaa lauserakennetta... Vähennä pisteitä ja yhdistä lauseita... Siten saat keronnasta selkeämpää ja nopeampaa!!'
Mutta jatka vain kirjoittamista. Oikea, sinulle sopiva tyyli löytyy kyllä ajallaan.
Mitä haluat tekstilläsi sanoa?