luovuttaa, ymmärrät varsin hyvin miksi. Lähen tästä jonnekkin ulos ja toivottavasti löydän jonkun, mua ei vittuakaan jaksa enää kiinnostaa nämä. En tajua mitä pelkäät/pelkäsit jos olisit ollut kiinnostunut, tuskin se rohkeudesta riippui.
Taidan
ulos ja äkkiä
12232
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ymmärränkö?
No älä nyt yhdestä kahvihetkestä kimpaannu tuleehan niitä uusia kertoja vaikka sitten syksymmällä kun ilmat viilenee...
Sain se kuvan että leikit kanssani? sen takia en uskalla ottaa yhteyttä. Mutta toivon tosiaan että löydät jonkun jos asia noin on.
En ymmärrä.
Oman kertomasi mukaan et ole minuun ihastunut, niin että mikä on ongelma?
En leiki koskaan, ehkä en tajua sitä toisen näkökulmasta, koska se on itselleni liian itsestään selvää, selvää se, etten leiki ja piste. Tekisin mitä ikinä niin leikkinäkö sen ottaisi. Toinen ottaa tunteeni leikkinä, en käsitä. Miksi? Onko joku leikkinyt aikaisemmin, eikä uskalla sen takia luottaa, vai tunne itseään tasavertaisena, vai mistä voi olla kyse. Siitä että olen hetken läsnä ja häviän, kun toinen alkaa tuntemaan syvemmin. Vaihdan kohdetta lennosta ja olen pelkän seksin perässä? Auttakaa käsittämään. Mulla ei ole oikeasti todellakaan tapana leikkiä. Musta vaan tuntuu ettei toista kiinnosta, olen täysi nolla hänelle.
No itse ainakin ajattelen, että mies ei halunnut/halua muuta kuin seksiä. Jotenkin epävarmaksi asia jäi. Pelkään, että sänkyyn menon jälkeen mies häipyisi omille teileen.. siksi en uskalla.
Mies ei ole puhunut omista tunteistaan mitään. Itse olen kysynyt suoraan mieheltä, että kiinnostaako. Ja siis epäilen, että miestä ei kiinnosta muu kuin seksi, koska ei ole muuta kertonut. Olisi voinut kertoa jotain miten ihana nainen olen tai mitä tahansa..
Juuri noin kuin kuvailit, jos on pettymyksiä ja muutenkin perusluottamus järkkynyt niin on oikeasti vaikea luottaa. Näkee vain niitä merkkejä jotka näyttävät pahalta. Varsinkin jos ei tunne toista niin ehtii ajatella kaikenlaista, paras olisi nähdä niin voisi kokea sitä turvallisuutta.
Minäkin haluaisin uskoa hänestä hyvää ja parasta, mutta kun en tiedä!
Kun näitä kirjoituksia lukee, huomaa, että samat ajatukset, tuntemukset, epäluulot kalvaa meitä rakkautta ja suhdetta halajavia.
Paljon on kyse luottamuksesta tai oikeastaan sen puutteesta, mistä se sitten kumpuaa. Kun on kaksi ihmistä, niin on kaksi tapaa edetä suhteessa ja siitä tunnemaailmasta minkä itse kokee. Sehän on vain oma kokemus ja kun se toinen ei sillä hetkellä ole samalla tasolla. Sanat ja teot, silloin kuin ne saa sanottua merkitsee toiselle paljon, sekä hyvässä että pahassa, ja niiden puute aiheuttaa sitä kaipuuta, toivoa, hämmennystä, jopa epätoivoa toisessa, riippuen niistä tunteista.
Tutustuminen, yhteen kasvaminen on melko vaikea prosessi usein ja on vaikea ajatella sen toisen näkökulmasta asiaa. Jos toinen käyttäytyy viileästi, toinen ajattelee sen usein torjunnaksi, vaikka tunteita olisi vaikka kuinka paljon. Se voi johtaa eipäs, juupas tilanteeseen ja usein suhde kuivuu kokoon. Joskus edetään liian lujaa ja toinen ei ehdi mukaan, siis tunnetasolla. Usein odotetaan toisen aloitetta ja ei haluta itse menettää kasvoja. Toisen edessä tarvitaan rohkeutta ja toisaalta taas kärsivällisyyttä. Toivottavasti itsellä riittää nyt molempia. itsestään selvyyksiä nämäkin..
heitä volttii
http://www.mikseri.net/artists/?id=101176
Mäkin lähden tästä ulos..mut vasta huomenna, ettei vahingossakaan törmää suhun. olisit voinut laittaa ees viestii..
tuo on, jos nuinnii pahasti on asiat!