Sectioista

Ois kans kiva kuulla. Tiedän että eroja on, mutta miten kaikki käytännössä jaotellaan ja miten toteutus....... Miten riskit eroaa missäkin sectiossa jne jne..

Ei kenelläkään ole faktoja?

????

Siis on suunniteltu sectio ja hätäsektio, googlaamalla löytyy tietoa.

Hyvinpä täällä taas tiedetään. Todellisuus; suunniteltusectio, kiireellinen sectio ja hätäsectio

Nimitykset riippuu vähän sairaalastakin, mutta suunnilleen näin:

-Suunniteltu sektio: Sektiopäätös tehdään reilusti ennen sektiota. Sektio tehdään virka-aikana arkipäivänä. Yleensä suunniteltu sektio tehdään puudutuksessa. Tukihenkilö pääsee lähes aina mukaan.

-Päivystyssektio: Sektio tehdään saman työvuoron aikana (tai seuraavassa vuorossa), kuin sektiopäätös. Yleisin syy näille on synnytyksen käynnistyminen ennen suunniteltua sektiota, aika usein myös perätila tai istukan toiminnan heikkeneminen, joka huomataan rutiinikontrollissa (esim. yliaikaisuuskontrolli) tai äidin tullessa sairaalaan synnyttämään. Tehdään yleensä puudutuksessa. Tukihenkilön mukaan pääsy vaihtelee, mutta usein ei pääse.

-Kiireellinen sektio: Tavoitteenaa saada lapsi syntymään 1-2h tunnin kulessa sektiopäätöksestä. Yleensä syynä lapsen sydänäänten heikkeneminen, äidin voimien loppuminen, ahdas lantio, joka huomataan vasta synnytyksen alettua. Tehdään yleensä puudutuksessa. Tukihenkilö pääsee mukaan vain poikkeustapauksissa.

-Hätäsektio: Tavoitteena saada lapsi syntymään mahdollisiman pian sektiopäätöksen jälkeen. Syynä lapsen tai äidin voinnin äkillinen heikkeneminen esim. istukan irtoamisen tai lapsen sydänäänten romahtamisen vuoksi. Tehdään useimmiten nukutuksessa, joskus myös puudutuksessa. Tukihenkilö ei pääse mukaan.

Päivystyssektion ja kiirrellisen sektion ja kiirrellisen sektion ja hätäsektion määritelmät vaihtelee vähän ja niidenkin sisällä on eroja. Siis käytännössä voidaan tarkoittaa samaa asiaa, jos puhutaan kiireellisestä päivystyssektiosta tai ei ihan niin kiirrellisestä kiirrellisestä sektiosta. Vastaavasti, joskus kiirrelliseen sektioon luokiteltu synnyttäjä joutuu odottamaan, kun toinen kiirrelliseksi luokiteltu sektio päätetään tehdä ensin suurempien riskien vuoksi. Monissa tilastoissa päivustyssektiot, kiireelliset sektiot ja hätäsektiot niputetaan yhteen sanan päivystyssektio alle ja niitä verrataan esim. altiesynnytyksiin ja suunniteltuihin sektioihin.

Suomessa käytössä jaottelu; suunniteltu sectio
kiireellinen sectio
hätäsectio

Suunnitellut tehdään todellakin virka-aikaan sovittuna päivänä.

Sekä kiireellinen, että hätäsectio ovat päivystyssectioita eli erillistä päivystyssectiota ei käytetä kuin puhekielessä. Joissain sairaaloissa voi olla toisin, mutta missä minä olen ollut töissä, jaottelu on nuo kolme, joista kaksi viimeistä on päivystysleikkausta.

Kiireellisen section katekoriaan todellakin luokitellaan paljon eri syitä. Se voi olla äidin väsyminen. Siinähän ei ole kuitenkaan mikään kiire. Mutta sitten taas jos sectio tehdään kiireellisenä esim. vauvan hapenpuutteen vuoksi, niin se on todellinen kiireellinen sectio.

Suunnitellut ja kiireelliset sectiot tehdään yleensä puudutuksessa, koska on aikaa tehdä puudutus. Suunnitellussa saa olla isä mukana. Kiireellisissä ei juuri koskaan. (Ellei kyse nyt ole vain synnytyksen pitkittymisestä, mutta äidillä ja vauvalla on kuitenkin kaikki hyvin. )

Hätäsectiot tehdään pääosin nukutuksessa, koska siinä on todellinen hätä ja vauva pitää saada syntymään välittömästi. Eli nukutus on nopein ja leikkaus alkaa välittömästi.

Eli niin kuin edellisenkin vastaajan tekstistä kävi ilmi että on kiireellisiä sectioita ja kiireellisiä kiireellisiä sectioita.

Ainakin Naikkarilla pääsi isä kiireelliseen sektioon mukaan. Vauva piti erittäin huonojen sydänäänten takia saada 15 minuutissa syntymään. Ilmeisesti käytännöissä on eroja, sillä meille sanottiin, että isä ei pääse mukaan vain silloin, kun äiti joudutaan nukuttamaan.

Oysissa tukihlö pääsee mukaan puudutuksessa tehtäviin suunniteltuihin ja kiireellisiin sektioihin. Hätäsektio tehdään aina nukutuksessa ja lapsi autetaan ulos pystyviillosta niin nopeasti kuin mahdollisya; muutamassa minuutissa.

Pelkään puudutusta, saakohan halutessaan nukutuksen. Perätilan takia viikon päästä sectio.

Hätäsektiossa viilto voidaan tehdä myös vaakaan, kuten minulle tehtiin. Nukutuksessa tosiaan tehtiin ja mies jäi typertyneenä synnytyssaliin kun meikäläistä lähdettin juoksujalkaa työntämään leikkaussaliin.

Näemmä täällä taas mennään juupas-eipäs väittelyyn. Saako kiireellisiin isää vai ei.... Nimierkillä leikkurista kirjoitti "kiireellisissä ei juuri koskaan". Ja näin se vain on suurimmassa osassa suomea.

Ja niin on parempi. Isä on tiellä jos vauvaa joudutaan elvyttelemään.

No, jokaisellehan se omakokemus on se tärkein ja sen mukaan muodostetaan tietoa asioista. (Ja tietysti sen mukaan mitä on kavereilta kuullut.) Eihän se ole virheellistä, koska niin on tehty. Tilastollisesti vain ei sovi sanan yleensä alle.

Kyllähän sinä kätilö tiedät, että jos esim. kerrot hätäsectiosta, niin kerrot että se tehdään nukutuksessa. MUTTA joskus jopa puudutuksessa, jos epiduraali on laitettu ja annos ollun niin iso, että vatsa puutunut, niin kyllähän sitäkin käytetään hyväksi eli ei voi väittää että hätäsectio tehdään sataprosenttisella varmuudella unessa. Vaikkaki todellakin näin se pääsääntöisesti on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Yleensä suunnitellussa sektiossa, päivystyssektiossa ja kiirreellisessä sektiossa viilto tehdään vaakaan, koska se on parannnuttua huomaamattomampi. Hätäsetiossa viilto taas tehdään yleensä pystyyn, koka se on nopeampi. Äiti jolle on tehty sektio, jo aikaisemmin pyritään leikkaamaan edellisen arven vierestä ja sitten ompeluvaiheessa edellinen arpi poistetaan ja viilto ommellaan taas kiinni. Näin kohtuun ei tule kuin yksi arpi ja kohdun repeämän riski mahdollisessa seuraavssa raskaudessa on pienempi. Lopputulos on myös esteettisesti parempi.

Kuitenkin leikkaussuuntaa valitatteassa on huomioitava lapsen ja istukan sijainti. Lapsen turvallisuutta ei missään tapauksessa vaaranneta leikkaussuuntaa valittaessa. Tämän vuoksi suunniteltuakaan sektiota ei aina voida tehdä samasta viillosta kuin edellistä. Myöskään hätäsektiota tehdessä ei useinkaan viillon suuntaa ehditä miettiä kuin sen verran, että lapsen asento tarkistetaan tunnustelemalla.

Pahimmillaan todella huonolla tuurilla useamman kerran sektioidulla äidillä voi näkyä vatsassa esim.4 arpea (enin minkä olen nähnyt). Yksi vaakaan ja loput eri kulmissa pystyssä.

Tukihenkilön / isän mukaan pääsemättömyys kiirellisissä tapauksissa liittyy myös äidin kuoleman / vakavien komplikaatioiden nousevaan riskiin mitä rivakammin vatsaa viilletään auki.