Tangoa ja "tangoa"

Otsikko on tarkoituksella vähän provosoiva, tarkoitus ei ole kuitenkaan esittää mitään totuuksia vaan omia ajatuksia/mielipiteitä tangosta tanssina.

Ns. suomalainen tango sellaisena kuin se esiintyy nykyään tanssin harrastajien keskuudessa ja lavakisoissa, tarvitsisi mielestäni jonkinlaista uudistamista tai sitten paluuta johonkin, en tiedä mihin... -ehkä tangon alkulähteille tai sen syvimpään olemukseen. Tarkoitan että tanssina suomalainen tango ei vastaa sitä tunnelatausta jonka tangomusiikki kätkee sisäänsä. Tanssi sisältää ensinnäkin aivan liikaa kiireen oloista loikkimista ja teennäisen rehvastelevia liikkeitä. Kilpatango on toki kaikkein pahinta: pelkkää juoksemista ja hosumista. Mielestäni siinä ei ole jälkeäkään oikeasta tangon olemuksesta.

Tangoon kuuluu kohtalonomaisuus, tunteet äärilaidasta toiseen, vihasta intohimoon ja niiden tulisi näkyä ja ennenkaikkea tuntua tanssissakin. Ehdottomasti päät pitäisi olla yhdessä, aivan ehdottomasti! Asento pitäisi olla ennemmin argentiinalaisen tangon oloinen kunnollinen halausasento eikä kilpatanssimainen. Tanssin pitäisi liikkua matalalla ja jalkojen ei saisi nousta korkealle lattiasta missään vaiheessa.

Ylläolevat ovat pekkiä teknisiä asioita mutta se tärkein eli tangosta pitäisi saada pois kaikki kiire ja suorittaminen. Sen takia näen ta pyrin tanssimaan mielelläni ulospäin kohtuullisen eleettömästi, siis ilman mitään näyttäviä temppuja tai kaatoakrobatiaa. Tango ei mielestäni saisi olla myöskään näyttelemistä vaan musiikin sisään menemistä. Se saisi olla tila jossa kaksi ajatusta samasta musiikista muuttuu yhdeksi ja synnyttää yhteisen tulkinnan. Tangossa pitäisi näkyä ja tuntua voimakkaana läheisyys mutta myös vaara tai jopa viha kun musiikki niin sanoo.

Pidän em. syistä enemmän argentiinalaisesta tangosta mutta en siitäkään näytösluonteisena vaan kansantanssina. Suomalainen tanssityyli on liiallista urheilua ja liian kova kiire. Näitä kahta sopivasti yhdistelemällä voisi löytyä itselle mieleinen tapa tulkita tangoa.

En ole siellä vielä mutta tiedän jo suunnan. Tangosta voi tulla elämän mittainen projekti.
5366
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Paluu 20 vuotta taaksepäin olisi hienoa. Siis tanssillisesti ja tulkinallisesti. Kukaan ei ollut määritellyt millaista lavatango tai suomalainen tango on. KUka tahansa saattoi voittaa kansallisen tangokilpailun ihan millä tahansa tyylillä tai tyylittömyydellä. Jopa Jonseredin henkseleissä ;)

Ei ollut puristusta, ei tanssikurssi rahastusta, ei epäsuiomalaisia teennäiskaatoja, ei väkinäistä suorirtustangoa. Ja tanssittiin päät yhdessä..

Äänestä

Samaa mieltä olen! Itse haluaisin tanssia tangoa tunteella ja siihen ei todellakaan kuulu liika kiire.Itse kyllä valitettavasti sorrun silloin tällöin kiirehtimiseen muissa tanssilajeissa mutta tangossa en sitä tee.
Edellisen tanssireissun tangot meni kyllä ihan poskelleen kun toinen tanssikaveri(mies) lähti viemään sellaisella vauhdilla, että huh huh..
ja toinen ei osannut tangoa sinne päinkään.

Äänestä

Tangon taikaa. Totta olishan sitä intoa viedä tunteella, mutta se riippuu kyllä naisestakin. Ketä voi viedä tunteella ja tuliseti. Jos parilla ole jo ennen tangoa pientä riitaa tai vetoa toisiinsa.
Paitsi, jos molemmat ovat vähän kuumaverisiä heti ensiaskelilta lähtien, vaikka eivät olisi koskaan ennen kohdanneetkaan.

Esim. Viileä, miehiin kyllästynyt, tympääntynyt, itsepäinen, laahustaja, tallukka,

Mitä sillä vauhdilla on väliä, jos tanssirytmi vaatii välillä nopeampaa etenemistä, ja välillä tiukkaa pysähtymistä, tai hidasta aistillisuutta.

Äänestä

Mielestäni tango ei ole tanssi, tango on mielentila.
Mielentila missä taitavan tanssiparin henkinen harmonia saavuttaa ykseyden noina muutamana minuuttina mitä tangokipale kestää.

Jokainen tango on omansa, yhtäkään tangoa en voi tanssia samalla tavalla.
Kukin tango maalaa oman kertomuksensa tyhjälle kankaalle jonka tanssipari yhdessä värittää omanlaisekseen.

On tunteikkaita, haaveellisia, tulisia jne. tangoja, näitä on todella hienoa tanssia vapaalla viennillä.
Mutta marssitangoja vihaan, tangoja missä ei ole mitään sielua eikä syvyyttä vain tuo jumputtva marssimainen jytke. En tiedä miksi tangoiksi niitä kutsutaan mutta itse jätän ne aina väliin.

Yksikään tanssittu tango ei ole väärin mikäli se antaa nautinnollisen tunteen molemmille.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tähtien vyö kirjoitti:

Otsikko on tarkoituksella vähän provosoiva, tarkoitus ei ole kuitenkaan esittää mitään totuuksia vaan omia ajatuksia/mielipiteitä tangosta tanssina.

Ns. suomalainen tango sellaisena kuin se esiintyy nykyään tanssin harrastajien keskuudessa ja lavakisoissa, tarvitsisi mielestäni jonkinlaista uudistamista tai sitten paluuta johonkin, en tiedä mihin... -ehkä tangon alkulähteille tai sen syvimpään olemukseen. Tarkoitan että tanssina suomalainen tango ei vastaa sitä tunnelatausta jonka tangomusiikki kätkee sisäänsä. Tanssi sisältää ensinnäkin aivan liikaa kiireen oloista loikkimista ja teennäisen rehvastelevia liikkeitä. Kilpatango on toki kaikkein pahinta: pelkkää juoksemista ja hosumista. Mielestäni siinä ei ole jälkeäkään oikeasta tangon olemuksesta.

Tangoon kuuluu kohtalonomaisuus, tunteet äärilaidasta toiseen, vihasta intohimoon ja niiden tulisi näkyä ja ennenkaikkea tuntua tanssissakin. Ehdottomasti päät pitäisi olla yhdessä, aivan ehdottomasti! Asento pitäisi olla ennemmin argentiinalaisen tangon oloinen kunnollinen halausasento eikä kilpatanssimainen. Tanssin pitäisi liikkua matalalla ja jalkojen ei saisi nousta korkealle lattiasta missään vaiheessa.

Ylläolevat ovat pekkiä teknisiä asioita mutta se tärkein eli tangosta pitäisi saada pois kaikki kiire ja suorittaminen. Sen takia näen ta pyrin tanssimaan mielelläni ulospäin kohtuullisen eleettömästi, siis ilman mitään näyttäviä temppuja tai kaatoakrobatiaa. Tango ei mielestäni saisi olla myöskään näyttelemistä vaan musiikin sisään menemistä. Se saisi olla tila jossa kaksi ajatusta samasta musiikista muuttuu yhdeksi ja synnyttää yhteisen tulkinnan. Tangossa pitäisi näkyä ja tuntua voimakkaana läheisyys mutta myös vaara tai jopa viha kun musiikki niin sanoo.

Pidän em. syistä enemmän argentiinalaisesta tangosta mutta en siitäkään näytösluonteisena vaan kansantanssina. Suomalainen tanssityyli on liiallista urheilua ja liian kova kiire. Näitä kahta sopivasti yhdistelemällä voisi löytyä itselle mieleinen tapa tulkita tangoa.

En ole siellä vielä mutta tiedän jo suunnan. Tangosta voi tulla elämän mittainen projekti.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu