Olen 32-vuotias sinkkunainen ja yksin. Sukulaisia ei juuri ole. En tavoita ihmistä jonka kanssa jutella eri asioista. Koska siten saattaisin keksiä ratkaisuja minne etenen seuraavaksi (elämässä). Minulla on kyllä joitain tuttuja (harvoin ovat yhteydessä) mutta heistä ei ole neuvojaksi saati keskustelijaksi, omiakin ongelmia heillä. On ikävää että ei ole ketään jonka tavottaisi ystävänä ja sellaisena joka tietää asioista. Melkein on olemassa vain virallisia tahoja, joihin tilata aika mikäli haluaa puhua. Muita kiinnostaa vain omat intressinsä keskustelussa.
Jotenkin ei enää tiedä suuntaa että mikä minun pitäisi olla (ammatillisesti ja persoonana) vaikka en voikaan kaikkea muuttaa (eikä kannatakaan) ja missä (asuminen, työ, vapaa-aika), minkälainen (kuka lopulta olen), että täyttäisi kaikki vaatimukset ja kriteerit. Vaikka on minulla nytkin hyviä puolia. Ja pitäisikö niihin suunnata jotenkin vai olla suuntaamatta osaan. Jos taas en yritä suunnata johonkin niin nyhvääkö sitä paikallaan. Ja ne esteet jotka vaikuttaa asioihin pitäisi myös jotenkin miettiä, että mikä on niiden kanssa eläessä kannattavaa tehdä ja mikä ei.
Toisaalta tuttuus on minulle tärkeää ja muuttumattomuus. Mutta toisaalta jossain pitäisi päästä eteenpäin. Geenit sanelevat osan ja päänsisältö, mutta ehkä osaa asioista voi vähän vaikuttaa. Ovatko useat koulut/työ/harrastukset ja ihmiset kehäkolmosen sisäpuolella nykyään.
Jotenkin ei enää tiedä suuntaa että mikä minun pitäisi olla (ammatillisesti ja persoonana) vaikka en voikaan kaikkea muuttaa (eikä kannatakaan) ja missä (asuminen, työ, vapaa-aika), minkälainen (kuka lopulta olen), että täyttäisi kaikki vaatimukset ja kriteerit. Vaikka on minulla nytkin hyviä puolia. Ja pitäisikö niihin suunnata jotenkin vai olla suuntaamatta osaan. Jos taas en yritä suunnata johonkin niin nyhvääkö sitä paikallaan. Ja ne esteet jotka vaikuttaa asioihin pitäisi myös jotenkin miettiä, että mikä on niiden kanssa eläessä kannattavaa tehdä ja mikä ei.
Toisaalta tuttuus on minulle tärkeää ja muuttumattomuus. Mutta toisaalta jossain pitäisi päästä eteenpäin. Geenit sanelevat osan ja päänsisältö, mutta ehkä osaa asioista voi vähän vaikuttaa. Ovatko useat koulut/työ/harrastukset ja ihmiset kehäkolmosen sisäpuolella nykyään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ollakko vai eikö olla... jos tunnet olevasi kriisissä, silloin keskustelu ammattiihmisen kanssa voi olla parempi kuin vaihtoehtojen miettiminen yksinään. Tietysti mukavinta olisi pohtia asioita sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa ei tarvitsisi "aloittaa muinaisista kreikkalaisista" ts. joka tuntee taustasi ja sinut ihmisenä. Toisaalta tällä foorumillakin voit saada ajatuksiisi erilaista perspektiiviä, jos on onnea ja saat asiallisia vastauksia.
Mitä vaatimuksia ja kriteerejä tarkoitat?