Tönäisin vauvaa

Sinähän voisit käydä kesekutelemassa asian tiimoilta lastensuojelussa, eli ilmiantaa itsesi ja näin päästä lastensuojelun tarkkailuun ja tukitoimien piiriin. Mutta arvatenkin sinä et sitä tee, vaatisi tosi paljon pokkaa.

"Väsyttääkö tai ahdistaako vanhempana olo joskus? Tuntuuko arki rutiinien loputtomalta toistolta? Mietitkö lapsesi käyttäytymistä tai kehitystä?

Et ole yksin. Kaikki vanhemmat pohtivat joskus samankaltaisia asioita. Vanhempainpuhelimessa ja -netissä sinua kuunnellaan. Toinen vanhempi, vapaaehtoinen tehtävään koulutettu päivystäjä, keskustelee kanssasi puhelimessa tai vastaa nettikirjeeseesi. Voit soittaa tai kirjoittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti.

Vanhempainpuhelimen numero on 0600 12277.

Puhelimeen vastataan
tiistaisin klo 10-13 ja 17-20,
keskiviikkoisin klo 10-13
torstaisin klo 14-20

Helatorstaina 2.6. Vanhempainpuhelin on suljettu."

http://www.mll.fi/perheille/vpn/

Kaikenkaikkiaan ota nyt opiksi tapahtuneesta. Tiedosta, että saatat tehdä myös erittäin julmia asioita, mikä oli varmasti yllätys itsellesikin ja tee toimintasuunnitelma sen varalta kuinka vältät tulevaisuudessa vastaavat jutut. Eli päätä esimerkiksi että siedät vielä kun näkyy vain punaista, mutta kun hammas alkaa kirskua, silloin on vaikka lähdettävä. Otat lapsen kainaloon, viet pinnasänkyynsä, suljet makuuhuoneen oven takana ja menet pihalle istumaan kolmeksi minuutiksi puutarha keinuun. Sitten palaat sisälle, käyt juomassa vettä ja menet hakemaan lapsen vuoteestaan. Toistat tarvittaessa. Pääasia siis, että toimit rationaalisesti etukäteen luodun suunnitelman tai ohjeistuksesi mukaan, etkä anna tunteen (vihan) viedä tilannetta. Suunnitelmaan pitää sisältyä turvallisuus, eli kaikki toiminta on turvallista lapselle.

Monet vanhemmat joskus ovat lapselle lujia, liiankin lujia. Tönäisy on siinä mielessä huono juttu, että sen seurauksia ei voi aina tietää, jos on poissa tolaltaan. Jos vaikka tönäisee jotain terävää kulmaa päin. Ota mielummin lasta vaikka lujasti käsivarresta sanomisen vahvuudeksi. Itse olen niin tehnyt muutaman kerran vanhimmalle pojalle, kun on joskus niin sietämätön (nyt 11v). Ja kyllä sitä on sattunut. Olen kyllä anteeksi pyytänyt, mutta en sinällään pidä tekoa huolestuttavana. Kyllä lapselle voi olla luja, jos lapsi on jukuripäinen. Tietysti on vaikea analysoida tuota, kun ei ole nähnyt tilannetta.

Se lastaan vihaa joka vitsaa säästää. Ruitase remmillä seuraavaksi kun käy kakara hermoillesi, tehoaa paremmin kuin töniminen.

Mitäs teette niitä kersoja, jos on noin hankalaa -.-