Äitini kuoli joitain vuosia sitten. Vanhemmillani oli hallintaoikeustestamentti. Nyt myymme heidän entistä yhteistä kotiaan, koska isäni ei ole asunut siellä yli vuoteen.
Kummastuksekseni isännöitsijätodistuksessa oli osakkeen omistajana vain isäni nimi. Ei äidin nimeä tai kuolinpesää. Kohdassa onko asunto puolisison koti (tai jotain sellaista) lukee: ei tiedossa. Onko puolikas asunto-osake, josta olen maksanut verotkin yhtäkkiä isäni omaisuutta? TIEDÄN että isäni ahneuksissaan syöttää isännöitsijälle mitä tahansa tuubaa, mutta voiko isännöitsijä laittaa sen paperille, vaikka tietää valheeksi. He tuntevat toisensa hyvin.
Kelle ilmoitan väärästä todistuksesta, jos soitto isännöitsijälle ei auta?
Kummastuksekseni isännöitsijätodistuksessa oli osakkeen omistajana vain isäni nimi. Ei äidin nimeä tai kuolinpesää. Kohdassa onko asunto puolisison koti (tai jotain sellaista) lukee: ei tiedossa. Onko puolikas asunto-osake, josta olen maksanut verotkin yhtäkkiä isäni omaisuutta? TIEDÄN että isäni ahneuksissaan syöttää isännöitsijälle mitä tahansa tuubaa, mutta voiko isännöitsijä laittaa sen paperille, vaikka tietää valheeksi. He tuntevat toisensa hyvin.
Kelle ilmoitan väärästä todistuksesta, jos soitto isännöitsijälle ei auta?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Onko kyseessä ennen äitisi kuolemaa tapahtunut osakeluettelomerkintä (eli osake ollut alunperin yksin isäsi nimissä, eikä merkintään ole haettu päivitystä) vai äitisi kuoleman jälkeen tehty merkintä?
Mikäli osakeluettelomerkintä on tehty äitisi kuoleman, niin kyseessä selvä virhe, koska ilman osituksen suorittamista lesken ja kuolinpesän osakkaiden välillä osake ei ole voinut siirtyä yksin isäsi nimiiin.
Osakekirjaa en ole nähnyt. Enkä osakeluetteloa. Isältä on turha kysyä. Perunkirjoituksessa kuitenkin puolet asunnosta merkittiin äitini omaisuudeksi (ainoaksi sattumoisin. Muu olikin isän 'omaa').
Siinä isännöitsijäntodistuksessa tulee olla osakeluettelomerkintä ja sen päivämäärä. Mikä päivämäärä siinä on?
En tajunnut tarkistaa, koska pidin selvänä, että on uusi. Remonttimaininnoista päätellen onkin äidin kuoleman ja perunkirjoitusten jälkeinen. Isän mukaan viimeviikkolla tehty.
Eli tässä uudessa pitäisi näkyä kuolinpesä tms puolikkaan omistajana?
Kiitos kun jaksatte vastailla!!!!
Isännöitsijäntodistus voi hyvinkin olla kuoleman jälkeinen, mutta siinä oleva osakeluettelomerkinnän vieressä mainittu erikseen osakeluettelomerkinnän tekopäivämäärä, joka voi olla vaikka 20 vuotta vanha.
Isännöitsijä ei merkkaa kuolinpesää automaattisesti omistajaksi, vaan isännöitsijällä pitää toimittaa perukirja sekä itse osakekirja, johon osakkeen siirtomerkintä on tehty (tai sitten osakekirjan siirtomerkinnän voi tehdä isännöitsijän luona, mutta joka tapauksessa siirtomerkintä pitää tehdä ensin osakekirjaan ja sitten vasta se merkitään osakeluetteloon).
Selvä. Perunkirja isännöitsijällä on ollut, mutta osakekirjasta en tiedä. Selvittelen näitä kun saan isännöitsijän kiinni.
Soita poliisille jos isännöitsijä ei virhettä korjaa, rikostahan tuossa suunnitellaan ja toteutetaan.
Odotin vastaukseksi, että olisi joku järkeä puhuva taho, joka tilanteen selvittää. Olen välttänyt ajatusta omasta lakimiehestä eikä poliisi ole tullut mieleenkään. Kyseessähän on oma isä, jonka kanssa ihan sovussa olen yrittänyt olla.
Perukirjan perusteella isnännöitsijän on tehtävä merkintä kuolinpesästä osakasluetteloon.
Tehkää isänne kanssa ennen myyntiä omaisuuden ositus ja sitten perinnönjako.
>>Perukirjan perusteella isnännöitsijän on tehtävä merkintä kuolinpesästä osakasluetteloon.
>>Kummastuksekseni isännöitsijätodistuksessa oli osakkeen omistajana vain isäni nimi.>Onko puolikas asunto-osake, josta olen maksanut verotkin yhtäkkiä isäni omaisuutta?>Nyt myymme heidän entistä yhteistä kotiaan
Nyt en tiedä oliko huoneisto vain isän nimissä. Äidillä ei ollut muuta omaisuutta kuin tämä (oletettu) puolikas asunto. Isällä oli. Eli tasinkoa isälle ei tullut.
Mutta jos tuleva ostaja on yhtä tollo kuin minä ja isännöitsijä ei ihan parhaasta päästä, niin missä vaiheessa ostaja tietää, ettei asuntokauppoja voi tehdä ilman suostumustani?
Isäni mukaan kohtaan 'onko huoneisto ollut puolison asuntona?' on tapana vastata ei tiedossa. Onko näin tapana etenkin kun isännöitsijä tunsi molemmat vanhempani? Minusta siinäkin on jo huijauksen maku.
>>Mutta jos tuleva ostaja on yhtä tollo kuin minä ja isännöitsijä ei ihan parhaasta päästä, niin missä vaiheessa ostaja tietää, ettei asuntokauppoja voi tehdä ilman suostumustani?
Voiko siitä päätellä mitääm, että perukirjassa lukee seuraavaa:
Arvopaperit:
-puolikasosuus Asunto Oy XX:n osakkeista numerot XXXXX, oikeuttaen sanotun yhtiön omistamassa kiinteistössä olevan xxxxm2 huoneiston pysyvään hallintaan xx000,00 (=puolikkaan osakkeen arvo)
Tuosta merkinnästä tietysti voi päätellä, että osakkeet on omistettu puoliksi. Kuinka luotettava merkintä on, riippuu perukirjan tekijän (uskotun miehen) asiantuntemuksesta. Jos tekijä on lakimies, merkintä todennäköisesti vastaa todellisuutta. Jos merkintä on virheellinen, sillä ei ole oikeudellista merkitystä; todellinen omistusoikeus ratkaisee.
Tekijä on lakimies ja yhteisomistus sopii muistikuvaani siitä, että laina aikoinaan oli vanhempieni yhteinen ja niin myös osake.
No niin. Sain isännöitsijän kiinni. Hän tietää heti osakkeen olleen yhteisomistuksessa, mutta Kiesus, mitä asian vierestä selittelyä! Lukee testamenttia minulle ääneen ja minä koitan väliin kysyä ymmärtääkö hän hallintaoikeuden ja omistusoikeuden eroa ja painotan että lakisanaston kanssa on niin tarkkaa ;). Lopulta toteaa, että täytyy tehdä uusi isännöitsijätodistus. Kummallakohan todistuksella isä kauppoja alkaa tekemään?
Kiitos kaikille tietäville, jotka osaatte pykälät, joihin voin tukeutua.
Tarina jatkuu...
Ihan pakko päivittää tilannetta teillekin. Kaikki, mitä olen viimeisen 30 vuoden aikana tehnyt on ollut väärin. Minut on haukuttu kunnolla. Isä lupasi 'korjata' isännöitsijätodistuksen, koska oli selvittänyt että se on väärin. Asunnonvälittäjäkin niin sanoi kuulemma. Paniikki oli ottaa vallan, vaikka samasta firmasta olin aiemmin saanut päinvastaisen vastauksen.
Tuo oli viime viikolla. Tänään isännöitsijä olikin alkanut hankalaksi eikä tehnytkään enää laitonta todistusta. Hankalaa on isällä ollut myös välittäjän kanssa. Hänkään ei ala myydä ilman minun valtakirjaa. Voittaako oikeus? Näkyykö tunnelin päässä rahaa?
Väittäjällä on vastuu, jotta oikeat omistajat ovat myyjinä - eli tarkistaa asiakirjat.
Älä välitä isästäsi äläkä isännöitsijästä, vaan anna kunnon välittäjän hoitaa homma.
Farssi jatkuu! Soitin välittäjälle, koska tiesin isän eilen käyneen hänen puheillaan. Pyysin kertomaan, mitä on sovittu, kun isän puheista en aina ota tolkkua. No hän selittää, harmittelee, ettei isännöitsijä enää muuta isännöitsijätodistusta alkuperäisenlaiseksi ja sanoo sivulauseessa 'omistusoikeustestamentti'. Sain taas toistaa itseäni, että lue vielä se testamentti ja perukirja. Hän joutui myöntämään, ettei omistusoikeus olekaan siirtynyt isälle tämähän on hallintaoikeustestamentti.
Kerroin, että haluan kauppkirjaan maksuehdon, jossa puolet rahoista tulee minun tililleni. Välittäjä myöntyi.
Isä soitti juuri eikä ilmeisesti ollut puhunut välittäjän kanssa, koska selitti millaiselle tilille hän rahat sitten laittaa. Vihjailin, että onkohan tämä nyt paras välittäjä ollenkaan.
Mistä näitä välittäjiä ja isännöitsijöitä, jotka ei edes lue papereita löytyy??!!