Maatalousmaan hinta Saksassa jopa 25000 € hehtaarilta, Suomessa keskihinta siinä 7000 € hehtaarilta, todettakoon vielä että viljelijälle ja tuotannolle ja kuluttajalle ei maan hinnalla ole mitään merkitystä se on lähinnä sijoitus joka on tähän mennessä tuottanut hyvän tuoton.
Keskihinta maatalousmaan Saksassa vuonna 2006 oli 8909 euroa hehtaarilta. On kuitenkin suuria eroja Itä-ja Länsi maakunnat.
Lännessä maan keskihinta oli 15 941 euroa hehtaarilta ja oli 0,7% suurempi kuin vuonna 2005, kun taas itäosassa maata, että hinta oli 4040 euroa / ha tai enemmän kuin vuonna 2005 kasvoi 1,9 %. Lännessä, jossa maa on kallista, se myi vuoden 2006 aikana 3,2% enemmän kuin vuonna
2005, kun taas maa-alueen myynti Itä väheni 1,2%.
Vuonna 2006 korkeimmat hinnat kirjattiin Nordrhein-Westfalenin (25973 euroa / ha) ja Baijerin (24294 euroa / ha) ja pienin - Brandenburgissa.
(2729 euroa / ha).
Keskihinta maatalousmaan Saksassa vuonna 2006 oli 8909 euroa hehtaarilta. On kuitenkin suuria eroja Itä-ja Länsi maakunnat.
Lännessä maan keskihinta oli 15 941 euroa hehtaarilta ja oli 0,7% suurempi kuin vuonna 2005, kun taas itäosassa maata, että hinta oli 4040 euroa / ha tai enemmän kuin vuonna 2005 kasvoi 1,9 %. Lännessä, jossa maa on kallista, se myi vuoden 2006 aikana 3,2% enemmän kuin vuonna
2005, kun taas maa-alueen myynti Itä väheni 1,2%.
Vuonna 2006 korkeimmat hinnat kirjattiin Nordrhein-Westfalenin (25973 euroa / ha) ja Baijerin (24294 euroa / ha) ja pienin - Brandenburgissa.
(2729 euroa / ha).
Vastaukset 54
Vanhimmat
"Maatalousmaan hinta Saksassa jopa 25000 € hehtaarilta,
Suomessa keskihinta siinä 7000 € hehtaarilta,
Keskihinta maatalousmaan Saksassa vuonna 2006 oli 8909 euroa "
Kun noistahan vertailuluvut on siis Suomi=7.000 ja Saksa=8.909 eli meillä on pelto lähes Saksan hinnoissa. Miksi???
"todettakoon vielä että viljelijälle ja tuotannolle ja kuluttajalle ei maan hinnalla ole mitään merkitystä se on lähinnä sijoitus joka on tähän mennessä tuottanut hyvän tuoton."
Voi herra isä sentään! Jos talousosaaminen on tällä tasolla??? Pelto on tuotannon teijä siinä missä mikä tahansa muukin kuten vaikkapa navetta tai traktori ja pelon hinta vaikuttaa suoraan tuotantokustannuslaskelmiin. Tutustu vaikka Maatalouskalenterin mallilaskelmiin, siellä on yleensä että "Pellon korko" tms vastaavaa ja jos vaikka korkokanta on 5% niin 1.000 euron pellon hinnalla vaikutta tuotantokustannuksiin 50 eurolla mutta 10.000 pellon hinnalla jo 500 eurolla. Ei mitään merkitystä??? Sama asia kuin että sanoisi jollekin metallipajalle että "sillä hallin kustannuksilla ei ole mitään väliä, se on lähinnä sijoitus" ja jotkut uunot vielä uskoisivat niin kylläpä nousisi metalliyritysten konkurssiluvut ihan toisiin lukemiin...
tyhmä pitäisin suuni kiinni ja ottaisin selvää mitä Inflaatio ja arvonnousu tarkoittaa.
Inflaatio? Arvonnousu? Otetaas vaikka ensiksi maataloustuotteiden "inflaatio" eli hinnan nousu 1995 => 2010.
Viljat: 120 => 120
Maito: 35 => 35
Naudanliha: 3:30 => 3:30
Sianlihan: 1:40 => 1:40
Ehkä vähän liioiteltu mutta tosiasiallisesti maataloustuotteiden nimellishinnat eivät ole juurikaan nousseet 15 vuoden aikana puhumattakaan reaalihinnoista. Tietysti tuotantopanokset ovat kallistuneet inflaation verran mutta ei se että muut tuotantopanokset kallistuvat pitäisi vaikuttaa pellon hintaan. Mutta että mihin inflaatioon tai arvonnousuun tuo hinnan nousu perustuu???
Arvonnousu? Yleensä kun (oikeissa yrityksissä) puhutaan tuotantopanoksista oli se melkein mikä tahansa niin puhutaan tuottoarvosta. Normaalitilanteessa vaikkapa jos paperitehtaan rakentaminen maksaa 10 miljoonaa mutta laskelmat osoittavat että paperin tuotanto ei sillä tehtaan hinnalla kannata niin tehdas jää rakentamatta. Tuotantopanoksesta ei voi maksaa enempää kuin mitä sen tuotolla voidaan kuolettaa. Jos tehdas saadaan 8 miljoonalla ja se kannattaa niin sitten rakennetaan , muuten ei. Tulevaisuuden mahdollisen (ei välttämättä toteudu koskaan, arvo voi jopa laskea) arvonnousun varaan ei voi kovin monen vuoden päähän laskea, oikea yritys ei kestä kovin montaa tappiollista vuotta peräkkäin vaan kassa hupenee ja tulee konkurssi. Vain jos on suhteellisen varma arvonnousu odotettavissa niin sen varaan voidaan laskea jotakin, kaikissa muissa tilanteissa pelataan investoinneissa aina tuolla tuottoarvolla.
Mutta miksi maan hinta käyttäytyy täysin liiketalouden periaatteiden vastaisesti? Kaikissa virallisissa lähteissä valitellaan maatalouden heikkoa kannattavuutta ja silti vaan pellon hinta on 1995 => 2010 ollut jatkuvassa nousussa?
Ja muuten sitten kun tukiruikutuksissa (korjaan: tuen nostamisen perusteluissa) ollaan sitä mieltä että tukea tarvittaisiin lisää niin noissa laskemissa pellon ostohinta muuten sitten on täydellä arvolla kustannuksena mukana. Odotetaan että kun pellon hintaa täysin järjettömästi nostetaan kaikkien talouden lakien vastaisesti niin se kustannuksen nousu sitten täysimääräisesti katettaisiin tuella.
mika on maataloustuotteiden hinta 15 vuoden päästä, viljaa myydään nyt jo 400 euron pintaan tonni ja taivas rajana. Vertaat maata paperitehtaaseen joka kuluu joka vuosi, maa ei kulu ja toisekseen aloituksessa nyt ei oikeastaan edes sivuttu näitä asioita vaan maata sijoituksena joka tähän mennessä on ollut hyvinkin kannattava sijoitus. Ajattelusi on hyvin rajoittunuttam ilmeisesti sosialisti jolle markkinatalous on vieras kasite.
"mika on maataloustuotteiden hinta 15 vuoden päästä, viljaa myydään nyt jo 400 euron pintaan tonni ja taivas rajana"
No mihis niitä tukia sitten tarvitaan kun on kerran noin hyvin pullat uunissa???
Jos nyt tuumataan vaikkapa maitopuolta niin kiintiöiden poistumista on odottelemassa vaikkapa tanskalaisia ja hollantilaisia tiloja joista monet tuplaavat tuotantonsa kun kiintiöt poistuvat. Mitä mahtaa tapahtua maitotuotteiden hinnoille silloin? Sama pätee oikeastaan kaikkiin tuotteisiin, muualla paremmilla tuotantoalueille kuin meillä on käyttämätöntä potentiaalia joka otetaan käyttöön kun hintataso nousee. Josta taas seuraa ylituotanto ja hintatason lasku. Veikkaanpa että kun tuotteiden hinnat viimeiset 15 vuotta olleet lähes ennallaan nimellisesti niin sama tulee olemaan myös seuraavat 15 vuotta.
kosketeltavaa, mihin tukia tarvitaan, ei mihinkään tietysti ne poistetaan, ei niitä viljelijän takia nytkään makseta vaan kuluttaja joka saa halpaa ruokaa.niiden ansiosta. Maitoa ei kannata rahdata Suomeen, sitä saa täältä jo nyt halvemmalla kun tuottajahinnat ovat olleet rajussa nousussa Euroopassa.
"Kun noistahan vertailuluvut on siis Suomi=7.000 ja Saksa=8.909 eli meillä on pelto lähes Saksan hinnoissa. Miksi???"
Toi on muuten mielenkiintoinen kysymys? Jos ne väitteet mitä täällä usein esitetään että Saksassa on tuplasadot meihin verrattuna ja sitten vielä Saksan tuet on kaksin- tai kolminkertaiset meidän tukiimme verrattuna niin se tarkoittaa että Saksassa pallon tuotot vähintään 4x meidän tuottomme ja jos kustannuksetkin pienemmät mm isomman lohkokoon, ilmaston tms takia niin pellon tuottoarvo vähintään 4x meidän tuottoarvomme. Joka tarkoittaisi että pellon hinnan pitäisi meillä olla korkeintaan 1/4 siitä mitä Saksassa. Pelto kuitenkin on keskimäärin lähes saman hintaista. Miksi???
ei ole smanhintaista, Saksan hintoja sotkee Itä-Saksan pellot, kyllä pelto siellä on tuplahintaista ja linjassa tuoton ja tukien kansa.
"Saksan hintoja sotkee Itä-Saksan pellot, "
Niin että meinaat että tuohon Suomenkaan keskihintaan ei laskettaisi Lapin peltoja ollenkaan mukaan? Kun siellä on pelto merkittävästi halvempaa?
siellä on tundaa ei peltoa.
No miksi ihmeessä Utsjoelle sitten maksellaan korkeimpia maitotukia, jopa 30 c/l? Jos siellä ei kerran ole peltoakaan?
sen verran että on siellä kolme lehmää ja kolme hehtaaria peltoa.
rt7687y8ui9
Mark Twain: Osta maata, sitä ei enää valmisteta.
Jos aikoo suurentaa tilaansa vaikka työn jatkajiaan ajatellen, maata pitää silloin ostaa, tulevaisuudessa ei pärjää pienillä peltomäärillä.
Kuten Mark Twain tuossa sanoo, maata ei enää valmisteta, ja kuten markkinataloudessa tapahtuu, kun jostain on pulaa, hinnat nousevat. Kuka muuten myisi halvemmalla kuin itse on ostanut. Minäkin aikoinaan ostin vanhemmitani pellot 75% markkinahinnoista ja maksoin 17% koron lainasta pankille vuonna 1992.
Jos nyt myisin peltoni, tarvitsisi minun saada niistä ainakin sen mitä niissä aikoinaan maksoin nykyrahaksi muunnettuna ja kymmenen vuoden aikana 17% korot pankille.
Tuohan nostaa peltojen hintaa kun joka kerta kun isäntä vaihtuu pitää uuden isännän maksaa pelloista ja vielä pankille lainan korot.
Pellon ostohintaahan ei voi vähentää verotuksessa tuloista mutta kun pellot myy ottaa verottaja omansa vaikka myisi ilman myyntivoittoa.
pellonraivausbuumia mikä vallitsi vielä muutama vuosi sitten? vieläkin on raivioita odottamassa tukioikeuksia vaikka millä mitalla.
Miten kohdellaan maatilaa joka tekee uutta peltoa? Saako nämä maan ostot vähentää metsäverotuksessa ja voiko sitten esimerkiksi polttoaineet, koneenkorjauskulut, kantojyrsimet yms. laitteet vähentää maatilan verotuksessa?
metsävähennystä sen voi tehdä vain puun myyntituloista ja raivauskkulut on kyllä vähennyskelpoisia menoja.
Tietääkseni uuden pellon raivauskulut ei ole verovähennyskelpoisia.
Kun lopettaa tilanpidon eikä ole jatkajia, muuttaa eläkkeelle jäävä isäntä ja emäntä pois tilalta. Maanviljelijän eläke on pieni, myel keskimäärin 400€/kk plus siihen kansaneläke joka sekin on pienempi koska kansaneläke pienenee jos saa muuta eläkettä.
Eläkeläispariskunta yleensä ostaa asunnon kaupungista ja siihen pitää ottaa rahat myymästään tilasta. Myytävät tilat ovat yleensä pieniä, vaikkapa 20ha josta saisi ehkä 200000€-350000€ myytäessä tila. Ei sillä niin kaksista asuntoa kaupungista saa.
veliseni takatskusta torpat ostetaan onhan viljelijöillä ollut miljardi tuet he heh
kuinka paljon viljelijät ovat tappiollisesta tuloksesta onnistuneet sijoittamaan vapaaehtoisiin eläkkeisiin.
Ihan oma vikahan tuo on.Onhan tuo yleisessä tiedossa,että persnettoa noista omaeläkkeistä tulee
monesti naurattaa kun nuo isännät vaahtoaa että peltoa ei saa ostaa kohtuuhintaan enää, mutta traktoriin on vara laittaa 100000 euroa seisomaan.
halpaa ja traktoreita ei osteta seisomaan vaan niillä tehdään töitä että saadaan maa maksuun
"onhan viljelijöillä ollut miljardi tuet he heh".
Heh heh, kun ne menee tuotantopanosten maksamiseen, heh, heh.
Suomessa sukupolven vaihdos on 20-25 välein maksaa satoja tuhansia euroja.
"Sukupolvenvaihdoksissa tila on ensin ostettava vanhemmilta.
Perinteisessä maalaisperheessä on myös yleensä useampi kuin yksi lapsi, eli osa tilasta on ostettava sisaruksilta. Tilanjatkaja voi olla tytär tai poika - tai täysin ulkopuolinen. Missään vaiheessa sukupolvenvaihdos ei ole ilmainen vaan se vaatii suuriakin investointeja, ja yleensä tätä varten otetaan lainaa".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maatila
Saksassa taitaa olla toisin...
"sukupolvenvaihdos Saksassa on helppo, koska tila siirtyy sukupolvelta toiselle ikään kuin lahjana".
http://www1.loikky.fi/tapahtui_oppilaitoksessa
maatila siirtyy oikein helposti jatkajalle jos vertaa muun yrityksen siirtoon jatkajalle.
ei mätkäistä muutamaa kymppitonnia rahaa kouraan eikä korotonta lainaa....
Tiedot kannattaisi päivittää? Tuo
"Perinteisessä maalaisperheessä on myös yleensä useampi kuin yksi lapsi, eli osa tilasta on ostettava sisaruksilta."
ei enää useaan vuoteen ole pitänyt paikkaansa kun laki muuttui. Kaupan osapuolina ovat vain myyjät ja ostaja, ei sisaruksia. Sitten jos kauppasummasta on jotain jäljellä aikanaan kun perinnönjaon aika tulee niin sisarukset saavat sitten mitä on jäljellä.
Ja kyllä täälläkin on moni tila yhden lapsen tapauksessa aika lailla halvalla mennyt eteenpäin, aika lailla lahjana.
Tarkoittanet tuossa että sukupolvenvaihdoksen yhteydessä maatila saa starttirahan tapaista lahjarahaa kymmeniätuhansia euroja ja samoin korotonta tai lähes korotonta lainaa eli korkotukea. Toisin kuin muut yritykset joilla ei sukupolvenvaihdoksen yhteydessä vastaavia etuja ole tarjolla vaan kauppa tehdään yrityskauppana.
kyllä yrityksenkin voi lahjoittaa jatkajalle ja mitä tuolla mätkäisyllä tarkoitit jäi epäselväksi
alle 40 vuotiaalla, on mahdollista saada starttirahaa joka on tiukkojen ehtojen takana ja jolla ei oikeastaan ole mitään merkitystä niin suuret rahat liikkuu tilakaupoissa
vain jos tilakaupan hinta on riittävä ja raha liikkuu oikeasti.
Vielä väitteeseen että vain maatalousyrittäjä saa starttiraa ei pidä paikkansa, strattiraha saavat aloittavat yrittäjät, alle 40 vuotiaat, päätoimist yrittäjät. Viljanviljelijät eivät juuri koskaan saa strattirahaa koska viljaa ei pysty suomen oloissa veiljelemään talvelle, siksi miltei kaikki viljan viljelijät ovt sivutoimisia.
"Lisäksi alkavan yrittäjän on mahdollista saada starttirahaa, erilaisia
aluetukia ja Finnveran yrittäjälainaa".
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/25566/Tukonen_Eeva.pdf?sequence=2
"maatila siirtyy oikein helposti jatkajalle jos vertaa muun yrityksen siirtoon jatkajalle.
ei mätkäistä muutamaa kymppitonnia rahaa kouraan eikä korotonta lainaa.... ".
Ei vai...
Yrityksen sukupolven vaihdos.
"Vain ani harvoin yrityksen ostaja maksaa koko kauppasumman omista rahoistaan. Lähes jokaisessa tapauksessa mukana kauppaa rahoittamassa ovat pankki ja Finnvera".
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/omistajan-ja-sukupolvenvaihdos/rahoitus/
"Myynti on kuitenkin täysin verovapaa, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
1.myydään vähintään 10 %:n osuuden osakeyhtiön osakkeista tai henkilöyhtiön osuuksista
2.myyjä on omistanut nämä osakkeet tai osuudet vähintään 10 vuotta. Ellei ole, voidaan myös edellisen omistajan omistusaika laskea mukaan, jos omaisuus on saatu tältä lahjana tai perintönä
3.ostajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa myyjän lapsi tai rintaperillinen tai myyjän sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli".
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/omistajan-ja-sukupolvenvaihdos/sukupolvenvaihdos/
Maatilapuolella
Ruotsissa perintö- ja lahjavero poistettiin vuonna 2005.
Suomessa, tilanpidon jatkajan täytyy maksaa lahjasta lahjaveroa.
Lahjavero määrätään tilan verotuksellisen arvon, (taulukko 8) ei käyvän arvon
mukaan. Verotusarvona otetaan huomioon 40 prosenttia käyvästä arvosta.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17122/Maisterintutkielma_ElinaVuorinen.pdf?sequence=1
jälleen yksi mantra ammuttiin alas.
Siis tuolta:
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/omistajan-ja-sukupolvenvaihdos/rahoitus/
että
"Yleensä lainojen takaisinmaksuajat ovat alle viisi vuotta. Yrityksen tuloksella on kyettävä maksamaan laina korkoineen kokonaan takaisin rahoittajalle tässä ajassa."
Ei sieltä mitään lahjarahaa tule kuten maatilayrityksen aloittajalle vaan lainalla joudutaan rahoittamaan. Ja tässä sen tuottoarvon ja pellon täysin järkettömän arvostuksen ero onkin. Jos peltoviljely olisi vastaavaa liiketoimintaa kuin muu liiketoiminta niin yrityksen ostoon otetut lainat olisi pystyttävä puolettamaan viidessä vuodessa. Pikainen esimerkki osoittaa onko se maatilalla mahdollinen.
Ostetaan tila, 30 hehtaari, pellon hinta 5.000 euroa hehtaari => kauppahinta 150.000 euroa. Sitten varmaan koneistakin kuten traktorista jne pitäis varmaan jotakin maksaa? Mutta pidetään että kauppahinta tuon 150.000 euroa. Nyt tuollaisen ns normaalin viljatilan liikevaihto on luokkaa 1.000 euroa hehtaari eli 30.000 euroa vuosi eli myyntituotot 500 euroa ja tuet 500 euroa. Siis liikevaihto. Tuosta kulut pois niin sitten saadaan viivan alle jäävä tuotto jolla voitaisiin sitten lyhentää laina pois. Mutta kun liikevaihtokaan ei riitä kuin niukin naukin lainan pois maksamiseen viidessä vuodessa. Ja tämä johtuu pitkälti siitä että pellon hinta ei vastaa hiukkaakaan pellon tuottoarvoa. Muilla yrityksillä yrityksen ostaessaan siitä voidaan maksaa vain tuottoarvon mukaan, maatiloilla tämä ei tunnu oikein pitävän paikkaansa?
Ammuttiin alas? Yrityksen sukupolvenvaihdokseen joutuu rahat ottamaan joko pankista lainana tai joltain muulta rahoituslaitokselta lainana. Mitään starttirahan tapaisia ilmaisia lahjoitusrahoja tai korkotukia ei tunneta. Ja laina pitäisi vielä pystyä yrityksen tuotoilla maksamaan viidessä vuodessa pois.
Mikä se laina oli joka ammuttiin alas? Että muutkin yritykset kuin maatilat saisivat ilmaista rahaa?
normaalin spv:n tehnyt saa ja miksi sotket vapailla markkinoilla tehdyt kaupat spv:hen ???.
paikkaan, mitään lahjarahaa normaalin spv:n tehnyt ei saa.
Mitäpäs jos yrityksiäkin olisi vain määrätty määrä, sanotaan vaikkapa 5000kpl.
Jos yrityksiä ei enää jostain syystä pystyisi tekemään uusia kuten ei maatakaan tehtä ja maasta raivattavat pellotkin on miltei raivattu.
Uskoisin että keskisuuri yritys maksaisi pikkuyrityksesta nykyistä moninkertaisen summan että voisi laajentaa omaansa, koska jaajennushan ei olisi mahdollista esimerkkitapauksessamme muuten kuin ostamalla ensin yritys.
Näinhän mute osittain tehdäänkin, tiedän eräästä yrityksestä, koska olin siellä aikoinani töissä, että he ostivat kilpailevia yrityksiä "pois" moninkertaiseen markkina-arvoon. Ostettu yritys sitten lopettiin vähän ajan kuluttua.
Lasket siis "normaaliksi spv:ksi" vain viljatilan suukupolvenvaihdoksen??? Jos puhutaan vaikka normaalista maitotilasts tai sikatilasta niin kaikki nuo
http://www.mavi.fi/fi/index/maaseudunrahoitus/nuorenviljelijanaloitustuki.html
vaatimukset täyttyvät per heti ja avustusta tulee 35.000 euroa jota ei koskaan tarvitse maksaa takaisin. Ja lisäksi vielä korkotukea maksimissaan 35.000 euroa eli toinen mokoma.
Yrityksen starttirahasta taas lisätietoa tuolta
http://www.perustamisopas.fi/main/index.php?option=com_content&task=view&id=115&Itemid=201
ja suuruus maksimissaan noin 15.000 euroa.
vain harva saa maksimi starttirahan, niistä harvoista jotka nyt sitten täyttävät vaatimukset ja sillä ei normaalissa spv:ssä ole mitään osaa, niin harva jatkaja on edes alle 40 vuotias spv kaupoissa.
"harva jatkaja on edes alle 40 vuotias spv kaupoissa."
Täyttä kukkua. Taas kerran...
http://www.mela.fi/88/2011/Uusi-maatalouden-luopumistukilaki-voimaan-112011
"Luopumistuelle jäi viime vuonna 540 yrittäjää
Koko Suomessa luopumistuelle jäi viime vuonna 540 maatalousyrittäjää. Luopumistukea hyödynnettiin 313:ssa maatilan sukupolvenvaihdoksessa. Vuonna 2009 sukupolvenvaihdoksia luopumistuen kautta tehtiin 424."
"Jatkajan oltava alle 40-vuotias"
http://www.ptt.fi/dokumentit/tp49_09080610.pdf
"Melassa tehdyn arvion mukaan noin 45 % uusien vakuutusten yhteismäärästä johtuu tilan hankinnasta. Osuus on kuitenkin vaihdellut jonkin verran vuosittain. Arvion tarkkuutta heikentää hieman myös se, että kaikki uudet tilanpitäjät eivät ota vakuutusta. Näiden määrä on kuitenkin hyvin vähäinen, sillä pääsääntöisesti ainakin toinen viljelijäpuolisoista ottaa myel-vakuutuksen. Kun uusien vakuutettujen määrä on ollut viime vuosina noin 2000 kappaletta vuosittain, voidaan arvioida että sukupolvenvaihdosten kokonaismäärä on ollut viime vuosina noin 1 000 sukupolvenvaihdosta vuodessa (kuvio 2.2)."
Eli ainakin lähes puolet kaupoista tehdään niin että jatkaja on alle 40-vuotias.
ei uskota vielä, starttirahaa saa alle sata vuosittain ja ja heistäkin vain muutama saa maksimin, joten lopeta nyt tuo valhtelu.
Kaksi asiaa, väitteesi että
"harva jatkaja on edes alle 40 vuotias spv kaupoissa. "
joka oli siis ihan täyttä kukkua kun vähintään puolet on alle 40-vuotiaita.
Toinen asia sitten on moniko noista noin 500 tilasta saa aloitustukea. Tätä voidaan lähestyä tiloja tarkastelemalla. Tiloja on noin 60.000 joista on noin 10.000 maitotilaa, 3.000 sikatilaa ja muita kotieläintiloja ehkä 2.000. Yhteensä siis noin 15.000 kotieläintilaa joilla päätoimisuusvaatimus ja tulot ehkä täyttyvät, loput 45.000 osa-aikaisia kasvitiloja. Mutta siis noin neljännes tiloista on siis sellaisia joilla on mahdollisuudet ja jos noin 500 tilaa vuosittain niin se on ehkä sitten luokkaa 100 tilaa jotka nuo kelpoisuusvaatimukset täyttävät. Ja sitten jos puhutaan jostakin alle 30 hehtaarin kasvitilasta niin se on sellaista harrastelua että ei sitä tukea kuulukaan.
tuli selvyys.
löytyisiköhän mistään tilastoja millä hintaa nuo maatilat siirtyvät jatkajille?????
tiedolla teet, tilan voi vaikka lahjoittaa, käytännössä liikutaan melko lailla käyvissä arvoissa ja SPV tapahtuu pankissa, velkakirjoihin nimet vaihtamalla.
jos joku löytäisi vaikka verottajan sivuilta informaatiota millä summilla näitä sukupolvenvaihdoskuppoja tehdään?????
pitäishän sieltä kertyä veroakin, jos summat on merkittäviä.
mutta lienee tuo lahjoittamalla tehty tilanvaihto kustannuksiltaan muutamia tonneja....
ei mikään itkun aihe viljelijälle, luulisin että aloitustuet kattaa nuo kevyesti?????
"tuetuissa sukupolvenvaihdoksissa kauppahinta on noin 200000€".
sivu 7
http://www.helsinki.fi/taloustiede/opiskelu/mae/docs/prosem_halme.pdf
tuossa pidenpänä versiona:
"Sukupolvenvaihdokset
Tilan hankinta sukupolvenvaihdoksen yhteydessä on tuotantoa aloittavan yrittäjän suurimpia investointeja. Sukupolvenvaihdoksista suurin osa toteutetaan vanhempien ja tilanpidon jatkajan välisellä kaupalla. Vastikkeettomia luovutuksia on vain noin
10 % vaihdoksista. Investointitukea on arvioitu myönnetyn noin puolelle
sukupolvenvaihdoksista. Tuetuissa sukupolvenvaihdoksissa kauppahinta on ollut noin 200 000 €. Maaseudun Ilman tukea tehdyissä kauppahinta on ollut huomattavasti pienempi.sukupolvenvaihdoksissa".
"...Investointitarve yhteensä
Yhteenvetona voidaan maatalouden investointitarpeen arvioida olevan runsaat 500 milj. € vuodessa. Oheisesta taulukosta ilmenee sen jakautuminen kohteittain".
http://www.ptt.fi/dokumentit/tp125_1111100930.pdf
tainnu tulla enempi kuin 30 kymppiä???????
http://www.pehtoori.net/tiedostot/sukupolvenvaihdos_maatilalla.pdf
200000€ kaupasta avustuksia on enimmillään 25000€, loppu on korkotukea lainaan. Maksettavaa jää kuitenkin 175000€ plus täysi korko 50000€ lainan osuudesta ja osa siitä korosta mitä ei kateta korkotuella.
Korotettu perusavustus taas on monen viljanviljelijän vaikea saada, kuten tuosta artikkelista voi päätellä. Korotetun perusavustuksen ehtonahan on "Tilalta saatavilla tuloilla on oltava olennainen merkitys jatkajan
toimeentulon kannalta, ja tilan elinkelpoisuusvaatimus osoitetaan tilan maksuvalmiuslaskelmalla".
43300 eurosta 7300 euroa ei taida täyttää noita yllä olevia vaatimuksia.
"Henkilöverotietojen mukaan viljelijäpuolisoiden yhteenlaskettu valtionveronalaisten tulojen mediaani oli 43 300 euroa, josta maatalouden mediaanitulot olivat vain noin 7 300 euroa".
http://www.stat.fi/til/mmtal/2009/mmtal_2009_2011-03-24_tie_001_fi.html
-
Maatilan sukupolvenvaihdokseen liitty yleensä pellon, rakennuksien, ja koneiden lisäksi metsää, ja arvo voi helposti mennä tuonne miljoonaan euroon, joka pitäisi maksaa vanhemmille. Mikäli kauppahinta on huomattavasti alle käyvän arvon, joutuu jatkaja maksamaan lahjaveroa. Kalliiksi tulee spv, siinä ei mahdollinen starttiraha, enintään 35000€, paljoakaan auta, sitäpaitsi starttiraha on tarkoitettu auttamaan tuotannon käynnistämistä.
Siinä on uudella yrittäjällä miettimistä kannattaako nykyisillä tuottajahinnoilla ryhtyä maajussiksi ollenkaan, vaan lähteekö muulle alalle, jos saa edes jonkinlaisen työpaikan, eikä tarvitse ottaa satojentuhansien velkataakkaa niskoilleen.
,,.,.,.,.