http://yle.fi/alueet/oulu/2011/05/nuoret_karkaavat_sijoitusyksikoista_2626302.html
Nuorten karkaamiset sijoitusyksiköistä näyttävät lisääntyvän samaa tahtia huostaanottojen määrän kasvun kanssa.
Poliisin mukaan lastensuojelulain puitteissa karkaamisia ei pystytä estämään.
Viime vuonna Oulun poliisilaitoksen alueella karattiin 380 kertaa.
Tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä ilmoituksia oli tehty jo 150.
Noin 90 prosentissa tapauksista omille teille lähdetään sijoitusyksiköistä. Lastensuojelulain puitteissa karkaamisia ei pystytä estämään,
sanoo rikosylikonstaapeli Irmeli Korhonen Oulun poliisilaitoksen nuorisorikosryhmästä.
-Kyllä minä näkisin tässä ihan selkeän syy-yhteyden.
Huostaanotot lisääntyvät koko ajan ja sitä myöten sitten myös nämä karkaamiset, sanoo Korhonen ja kaipaa poliisille lisää työkaluja nuorten asioiden hoitamiseen.
Karkailut työllistävät poliisia, kun sijoitusyksikön henkilökunnalla ei ole riittävästi valtuuksia hakea nuoria takaisin karkureissulta.
-Meille nuorten kanssa toimijoille tämä nykyinen lastensuojelulaki ei kauheasti työkaluja anna.
Eli kyllä he lähtevät sieltä ihan vaikkapa iltalenkin yhteydessä omille teillensä. Viidessätoista tapauksesta ehkä yhdessä on tällä hetkellä vähänkään tietoa siitä missä tämä nuori oleilisi tällä hetkellä, laskeskelee rikosylikonstaapeli Irmeli Korhonen.
YLE Oulu
Nuorten karkaamiset sijoitusyksiköistä näyttävät lisääntyvän samaa tahtia huostaanottojen määrän kasvun kanssa.
Poliisin mukaan lastensuojelulain puitteissa karkaamisia ei pystytä estämään.
Viime vuonna Oulun poliisilaitoksen alueella karattiin 380 kertaa.
Tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä ilmoituksia oli tehty jo 150.
Noin 90 prosentissa tapauksista omille teille lähdetään sijoitusyksiköistä. Lastensuojelulain puitteissa karkaamisia ei pystytä estämään,
sanoo rikosylikonstaapeli Irmeli Korhonen Oulun poliisilaitoksen nuorisorikosryhmästä.
-Kyllä minä näkisin tässä ihan selkeän syy-yhteyden.
Huostaanotot lisääntyvät koko ajan ja sitä myöten sitten myös nämä karkaamiset, sanoo Korhonen ja kaipaa poliisille lisää työkaluja nuorten asioiden hoitamiseen.
Karkailut työllistävät poliisia, kun sijoitusyksikön henkilökunnalla ei ole riittävästi valtuuksia hakea nuoria takaisin karkureissulta.
-Meille nuorten kanssa toimijoille tämä nykyinen lastensuojelulaki ei kauheasti työkaluja anna.
Eli kyllä he lähtevät sieltä ihan vaikkapa iltalenkin yhteydessä omille teillensä. Viidessätoista tapauksesta ehkä yhdessä on tällä hetkellä vähänkään tietoa siitä missä tämä nuori oleilisi tällä hetkellä, laskeskelee rikosylikonstaapeli Irmeli Korhonen.
YLE Oulu
Vastaukset 8
Vanhimmat
http://www.kaleva.fi/uutiset/juttu/822635
Suomi laiminlyö lapsiaan
YK:n lasten oikeuksien komitea kritisoi Suomea.
Suomi ei ole vieläkään saanut lasten palveluja kuntoon.
Palvelujen laatu riippuu liiaksi kotikunnasta, ja tästä eriarvoisuudesta on ollut huolestunut myös YK:n lapsen oikeuksien komitea.
Eriarvoisuus näkyy esimerkiksi kouluissa kouluterveydenhoitajien puuttumisena tai lasten psykiatristen palvelujen jonoina.
Komitea on ollut huolissaan myös sijaishuollossa elävien lasten määrän jatkuvasta kasvusta.
– Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrän kasvu on ollut koko 2000-luvun 3–5 prosenttia.
Kasvu on ollut samaa luokkaa, olipa nousukausi tai ei.
Tämä ei johdu pelkästään lamasta, manaili Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmapäällikkö Seppo Sauro Helsingissä tiistaina.
Viime vuonna kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä nousi yli 16 000:een.
Sauro pitää erityisen huolestuttavana 16–17-vuotiaiden lasten osuuden lisääntymistä.
– Ennusteet yli 16-vuotiaiden hoidon tuloksellisuudesta ovat ruotsalaistutkimuksen mukaan murskaavat.
Esimerkiksi poikien kuolleisuus 25-vuoden iässä on kymmenkertaista normaaliväestöön verrattuna, samoin vankeustuomiot ja riski sairastua psyykkisesti.
Ei havaita ajoissa
Huostaanottojen määrän kasvu kertoo siitä, ettei ennaltaehkäisevää apua riitä kaikille tarvitseville.
– Lasten ja lapsiperheiden peruspalvelut eivät moneltakaan osin vastaa tarpeita, suosituksia eikä säädöksiä.
Edellisen laman aikana tehtyjä leikkauksia ei ole korjattu, vaikka on ollut vuosia, jolloin kuntien verotulot ovat nousseet seitsemän prosenttia, sanoi Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.
Iivonen luettelee
koulujen ja päiväkotien lakkautukset,
jonot kasvatus- ja perheneuvoloissa,
ylisuuret luokkakoot,
kouluterveydenhoitajapulan,
erityisoppilaiden määrän kasvun
sekä lapsiperheiden kotipalvelujen alasajon.
– Tämä johtaa siihen, ettei lapsen kasvuympäristössä olevia ongelmia havaita ajoissa, eikä kyetä tarjoamaan apua varhaisessa vaiheessa.
Syntyy noidankehä.
Peruspalvelujen ohentuessa korjaavat palvelut vaativat yhä enemmän rahaa ja ehkäisevälle työlle ja peruspalveluille jää yhä vähemmän.
Takaisin korvamerkittyihin rahoihin
Järjestöväki purkaisi noidankehää palaamalla korvamerkittyihin valtionapuihin.
– Nyt perusongelma on se,
että kunta saa valtionosuuksia lastensuojeluun,
mutta se voi käyttää rahat, mihin haluaa, Iivonen kritisoi.
Sauro myös lisää, että lastensuojelussa on päästävä
korjaavista palveluista
ennaltaehkäisyyn ja tämän käännöksen toteuttamiseen peruspalvelut tarvitsevat lisää rahaa.
– Kysymys ei ole mistään valtavista rahoista. Jos puhutaan kuntatasolla kouluterveydenhuollosta, monessa kunnassa riittäisi, jos palkattaisiin yksi tai kaksi kouluterveydenhoitajaa lisää. Pienet kunnat voisivat palkata yhteisen koulukuraattorin ja psykologin. Kysymys on puhtaasti siitä, mitä pidetään tärkeänä. Kunnissa laitetaan rahaa tiukoissakin taloustilanteissa hiihtoputkiin.
Iivonen ihmettelee, ettei hyvinvointipalveluja enää pidetä investointeina, vaan pakollisena kulueränä, josta on selvittävä mahdollisimman halvalla. Toinen hallitseva eetos on yksin pärjäämisen pakko.
– Vanhemmat ovat aina tarvinneet apua.
Aiemmin oli lähiyhteisön ja suvun apua, joka nyt usein puuttuu.
Nyt vanhemmat ovat enemmän yksin kuin koskaan historiassa.
Vanhemmuus on vaativa tehtävä. Ne pärjäävät, jotka osaavat hakea apua.
http://www.kaleva.fi/uutiset/juttu/682429
-------------------------
Kontrollia lisättävä
Lastensuojelun Keskusliiton sijaishuollon asiantuntijan Seppo Sauron mielestä perhehoitoon olisi saatava lisää resursseja ja sitä olisi kehitettävä monipuolisemmaksi, jotta se vastaisi paremmin ongelmalapsien tarpeita.
Sauro lisäisi myös sijaisperheiden "myönteistä kontrollia",
koska kyse on yhteiskunnan sijoittamista lapsista, viranomaistenkin täytyy pitäisi tietää, missä mennään.
"Lastensuojelulapset herättävät monenlaisia tunteita niin ammattilaisissa kuin muissakin ihmisissä.
Olisi naiivia luulla, että lastensuojelu olisi poissa siitä vaaravyöhykkeestä, josta puhutaan esimerkiksi kehitysvammahuollossa", hän muistuttaa.
En yhtään ihmettele, että nuoret karkaa laitoksista. Mitään lastensuojelutyötä ne ei siellä tee. Määräilee nuoria, estää niitä tapaamasta tärkeitä ihmisiä yms. Varmaan pahempia kun vankilat...
No miksi ne nuoret sitten karkureissuillaan eivät mene sinne biovanhempiensa luokse suoraan???!!!! Harvemmin nimittäin löytyvät sieltä.
Huostassa, mutta heitteillä.
Turun Sanomat 16.11.2000.
16 vuotias tyttö otettiin huostaan, karkasi lastenkodista asui 7 kk. kadulla
Mielenkiintoinen tarina.
Kenessä syy, selviää uutisessa.
http://www.ts.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2008-11-16,104:12:576839,1:0:0:0:0:0:
---
Et sitten enää vanhempaa juttua löytänyt?!
Vauvoja huostaanotetaan suoraan laitokselta.
Lapin Kansa 12.12.2009.
http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite/Lappi/1194631841153/artikkeli/osa vauvoista otetaan huostaan suoraan laitokselta.html
---
Lastensuojelun Keskusliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen:
"Edellisen laman aikana tehtyjä leikkauksia ei ole korjattu, vaikka on ollut vuosia, jolloin kuntien verotulot ovat nousseet seitsemän prosenttia, sanoi Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.
Iivonen luettelee
koulujen ja päiväkotien lakkautukset,
jonot kasvatus- ja perheneuvoloissa,
ylisuuret luokkakoot,
kouluterveydenhoitajapulan,
erityisoppilaiden määrän kasvun
sekä lapsiperheiden kotipalvelujen alasajon.
Peruspalvelujen ohentuessa korjaavat palvelut vaativat yhä enemmän rahaa ja ehkäisevälle työlle ja peruspalveluille jää yhä vähemmän."
Turha piruilla jutun ikää, koska tismalleen yhtä ajankohtaista tuo tieto on nyt kuin julkaisupäivänään.
Samaa kehää kierretään kunnissa tänäkin päivänä eli:
- valtiolta lastensuojeluun saadut rahat käytetään kunnassa johonkin muuhun.
- Siksi ei ole rahaa huostaanottoja estäviin avohuollon tukiin.
- Samoin on laiminlyöty peruspalveluja koulussa ja terveydenhuollossa, niitä korvataan huostaanotoilla, ja palvelujen puute myös pahentaa ongelmia
- Näiden korvaaminen huostaanotoilla tulee kalliimmaksi kuin peruspalvelujen tai avohuollon tukien järjestäminen olisi tullut ja näin
- Palveluihin ja tukiin jää yhä vähemmän ja vähemmän rahaa.
Tätä piirileikkiä kunnissa on leikitty 15 vuotta, joissakin enemmän ja joissain vähemmän. Ja kokoomus se vain hamuaa itselleen pääminiserin virkaa ja hallituspaikkaa, jos haaveet toteutuvat, ei pienintäkään muutosta tule tapahtumaan yllä oleviin törkeyksiin seuraavanakaan hallituskautena.