Jäin vasta työttömäksi, ja lapseni päivähoitosopimus muutettiin niin, että hän käy päiväkodissa 10 päivää kuukaudesta. Olen tällä hetkellä siis kotona, työnhaku päällä toistaiseksi laihoin tuloksin. Katsoin parhaaksi lapseni kannalta kuitenkin jatkaa päiväkodissa käymistä osa-aikaisesti, jotta hän pääsee edelleen leikkimään myös muiden ikäistensä kanssa. Koska olen kotona, en halua että lapseni olisi kuitenkaan hoidossa kokopäiväisesti.
Olen pitkin kevättä kysellyt päiväkodin henkilökunnalta, onko lapseni käyttäytyminen/ muiden lasten käyttäytyminen häntä kohtaan muuttunut sen jälkeen, kun kokopäiväinen hoitosopimus muuttui osa-aikaiseksi. Aina olen vastaukseksi saanut vain, että lapseni viihtyy hyvin ja tulee toimeen kaikkien kanssa, joskus aamuisin ikävöi äitiään hetken, mutta se tottakai normaalia.
Tänään sitten hain lapseni hoidosta viimeistä kertaa ennen kesälomalle jäämistä. Lähtiessämme yksi hoitajista tuli luokseni puhumaan siitä, kuinka lapseni on jäänyt ryhmän ulkopuolelle. Että nämä osa-aikaiset lapset on vähän hankalia tapauksia siinä etteivät pääse ryhmäytymään muiden kanssa. Että tänäänkin lapseni on leikkinyt vain yksikseen, eikä aikaisemmin hyvät ystävät ole huolineet häntä mukaan leikkeihinsä. Olin aika äimistynyt, sillä juuri tätä olen kysellyt henkilökunnalta useita kertoja, eikä mitään tällaista ole aikaisemmin sanottu.
No, hoitaja jatkoi siihen, että minun tulisi miettiä asioita nyt lapsen edun kannalta, paino vahvasti noilla kolmella viimeisellä sanalla. Hän sanoi tämän hyvin arvostelevaan ja syyttävään sävyyn. Ja jatkoi, että syksyllähän lapseni voisi vaikka aloittaa taas kokoaikaisesti hoidon. Sanoin, ettei se tunnu oikealta ratkaisulta, kun olen kotona. Tämän jälkeen hän sanoi jälleen erittäin asiattomaan sävyyn, että kyllähän minäkin varmaan haluan töihin joskus lähteä, että enhän varmaan jaksa kotona loputtomiin istua. (???!!) Menin ihan täysin lukkoon, en osannut muuta kuin änkyttää jotain sen suuntaista että kyllä tässä töitä yritetään etsiä. (Työnhaku on todellakin täysillä käynnissä, ja olen kaikkea muuta kuin mielelläni kotona laiskotteleva sohvaperuna, ala ja asuinpaikka ovat vain sellaisia että työnsaanti on erittäin vaikeaa. Ja tämä työttömyys tosi haastava paikka minulle itsellenikin.)
Sitten hän ehdotti välissä lapseni ottamista pois hoidosta hoitotakuulla, ja kerhotoimintaa. Sitten hän palasi jälleen siihen, että laittaisin lapseni syksyllä kokoaikaisesti päiväkotiin. Jatkaen; "vaikka onhan se varmaan vaikea paikka sinulle, sinun pitäisi sitten keksiä päiviisi jotain tekemistä." Sama hoitaja on kerran aikaisemmin ottanut minut jonkinlaiseen "puhutteluun" siitä, että lapsen pitäisi tulla heti aamupalalle hoitoon. Ja silloinkin puhui minulle tästä asiasta painottaen, että HÄN ajattelee tässä nyt lapsen etua.
Tuntuu todella pahalta kuulla jonkun vihjailevan, etten ajattelisi lapseni parasta, sillä lapseni etu on minulle todellakin kaikki kaikessa ja syy kaikkien päätösteni takana. Hoitaja on ilmaissut asiansa erittäin syyttävästi ja puhuu kuin hän (kaiken lisäksi osa-aikainen hoitaja) tietäisi minun lapseni edun minua paremmin. Ja nämä ovat vanhemman päätöksiä, ei päiväkodin henkilökunnan. Tiedän, että vanhemmat ovat varmasti liiankin herkkiä tällaisissa asioissa, mutta eikö asiallisuuden raja ylity aika roimasti, viimeistään siinä vaiheessa, kun ryhdytään vihjailemaan syyttävästi jopa työttömyydestä! Ja se, että hän kerkesi tämän yhden keskustelun aikana arvostella lapseni hoidossa oloa sekä liian vähäiseksi että liialliseksi tilanteeseen nähden, niin eikö tuo ole jo oikeasti kiusaamista ja pätemisenhalua enemmän kuin että se olisi hänen aitoa huolenpitoa lapsestani? Vai näenkö asiat vain omien värittyneiden lasieni läpi? Tällainen kesälomanaloitus meillä, en tiedä pitäisikö minun viedä asiaa jotenkin eteenpäin vai mitä, ainakin nämä ovat jääneet pyörimään päähäni niin että itkukin on tullut..
Enkä voi olla ajattelematta, että syy tällaiseen turhaan vikojen etsimiseen, syyllistämiseen ja arvosteluun on siinä, että olen melko nuori äiti. Mikä siinä on, että nuori työtön (silti korkeakoulun käynyt!!) äiti ei voi ulkopuolisen silmin olla muuta kuin laiska ja itsekäs, lapsestaan välittämätön vötys..
Olen pitkin kevättä kysellyt päiväkodin henkilökunnalta, onko lapseni käyttäytyminen/ muiden lasten käyttäytyminen häntä kohtaan muuttunut sen jälkeen, kun kokopäiväinen hoitosopimus muuttui osa-aikaiseksi. Aina olen vastaukseksi saanut vain, että lapseni viihtyy hyvin ja tulee toimeen kaikkien kanssa, joskus aamuisin ikävöi äitiään hetken, mutta se tottakai normaalia.
Tänään sitten hain lapseni hoidosta viimeistä kertaa ennen kesälomalle jäämistä. Lähtiessämme yksi hoitajista tuli luokseni puhumaan siitä, kuinka lapseni on jäänyt ryhmän ulkopuolelle. Että nämä osa-aikaiset lapset on vähän hankalia tapauksia siinä etteivät pääse ryhmäytymään muiden kanssa. Että tänäänkin lapseni on leikkinyt vain yksikseen, eikä aikaisemmin hyvät ystävät ole huolineet häntä mukaan leikkeihinsä. Olin aika äimistynyt, sillä juuri tätä olen kysellyt henkilökunnalta useita kertoja, eikä mitään tällaista ole aikaisemmin sanottu.
No, hoitaja jatkoi siihen, että minun tulisi miettiä asioita nyt lapsen edun kannalta, paino vahvasti noilla kolmella viimeisellä sanalla. Hän sanoi tämän hyvin arvostelevaan ja syyttävään sävyyn. Ja jatkoi, että syksyllähän lapseni voisi vaikka aloittaa taas kokoaikaisesti hoidon. Sanoin, ettei se tunnu oikealta ratkaisulta, kun olen kotona. Tämän jälkeen hän sanoi jälleen erittäin asiattomaan sävyyn, että kyllähän minäkin varmaan haluan töihin joskus lähteä, että enhän varmaan jaksa kotona loputtomiin istua. (???!!) Menin ihan täysin lukkoon, en osannut muuta kuin änkyttää jotain sen suuntaista että kyllä tässä töitä yritetään etsiä. (Työnhaku on todellakin täysillä käynnissä, ja olen kaikkea muuta kuin mielelläni kotona laiskotteleva sohvaperuna, ala ja asuinpaikka ovat vain sellaisia että työnsaanti on erittäin vaikeaa. Ja tämä työttömyys tosi haastava paikka minulle itsellenikin.)
Sitten hän ehdotti välissä lapseni ottamista pois hoidosta hoitotakuulla, ja kerhotoimintaa. Sitten hän palasi jälleen siihen, että laittaisin lapseni syksyllä kokoaikaisesti päiväkotiin. Jatkaen; "vaikka onhan se varmaan vaikea paikka sinulle, sinun pitäisi sitten keksiä päiviisi jotain tekemistä." Sama hoitaja on kerran aikaisemmin ottanut minut jonkinlaiseen "puhutteluun" siitä, että lapsen pitäisi tulla heti aamupalalle hoitoon. Ja silloinkin puhui minulle tästä asiasta painottaen, että HÄN ajattelee tässä nyt lapsen etua.
Tuntuu todella pahalta kuulla jonkun vihjailevan, etten ajattelisi lapseni parasta, sillä lapseni etu on minulle todellakin kaikki kaikessa ja syy kaikkien päätösteni takana. Hoitaja on ilmaissut asiansa erittäin syyttävästi ja puhuu kuin hän (kaiken lisäksi osa-aikainen hoitaja) tietäisi minun lapseni edun minua paremmin. Ja nämä ovat vanhemman päätöksiä, ei päiväkodin henkilökunnan. Tiedän, että vanhemmat ovat varmasti liiankin herkkiä tällaisissa asioissa, mutta eikö asiallisuuden raja ylity aika roimasti, viimeistään siinä vaiheessa, kun ryhdytään vihjailemaan syyttävästi jopa työttömyydestä! Ja se, että hän kerkesi tämän yhden keskustelun aikana arvostella lapseni hoidossa oloa sekä liian vähäiseksi että liialliseksi tilanteeseen nähden, niin eikö tuo ole jo oikeasti kiusaamista ja pätemisenhalua enemmän kuin että se olisi hänen aitoa huolenpitoa lapsestani? Vai näenkö asiat vain omien värittyneiden lasieni läpi? Tällainen kesälomanaloitus meillä, en tiedä pitäisikö minun viedä asiaa jotenkin eteenpäin vai mitä, ainakin nämä ovat jääneet pyörimään päähäni niin että itkukin on tullut..
Enkä voi olla ajattelematta, että syy tällaiseen turhaan vikojen etsimiseen, syyllistämiseen ja arvosteluun on siinä, että olen melko nuori äiti. Mikä siinä on, että nuori työtön (silti korkeakoulun käynyt!!) äiti ei voi ulkopuolisen silmin olla muuta kuin laiska ja itsekäs, lapsestaan välittämätön vötys..
Vastaukset 19
Vanhimmat
Älä välitä. Hoitajan käytös täysin epäasiallinen. Ihan oikein olet päätellyt että osa-aika hoito paras ratkaisu teidän tilanteessanne ja etenkin lapsesi näkökulmasta. Et maininnut lapsesi ikää mutta oletan että kyse yli kolmevuotiaasta. Jos ollut tilanne päiväkodissa ettei olla leikkeihin otettu mukaan ei tämä varmasti osa-aikaisuudesta johdu vaan jostain muusta. Kummaa myös että hoitaja näin Sinua patistaa pois lapsesi luota, tavallisesti hoitajat ovat huolissaan siitä etteivät vanhemmat vietä riittävästi aikaa lastensa kanssa!
Ota iisisti ja tee niin kuin sinusta tuntuu parhaalta. Jos kyseinen hoitaja tuntuu hankalalta juttele jonkun toisen kanssa lapsesi asioista.
Minä ottaisin heti yhteyttä hoidon johtajaan, tuohan on kunnianloukkaus. Ihan oikein toimit minunkin mielestäni, lapsen edun mukaisesti! Tsemppiä työnhakuun!
hmmm puusta katsoen asiat näyttää eri...no...jokatapauksessa hoitaja on ollut tavallaan oikeassa, on vain esittänyt asiat väärin.
Kun lapsi on hoidossa kaksi-kolme päivää viikossa muutaman tunnin, ja jos tulee vasta yhdeksään, niin hän on auttamatta "ulkona" porukoista ja joutuu etsimään paikkansa aina ja aina uudelleen ja uudelleen...leikki alkaa siinä silmänräpäyksessä kun kaveri saapuu päiväkotiin, aamupalalle ja vähän sen jälkeen...kukaan ei halua jäädä ilman kaveria...ja jos tulet yhdeksältä...voivoi...ja jos olet vain pari pvä-ei kukaan jaksa odottaa sellaista kaveria.
Sinuna tekisin juuri niin, että jatkaisin syksyllä viisi kertaa viikossa, mutta hakisin vaikka kahdelta, siis osapäivää.
Tai ottaisin kokonaan pois hoitotakuun turvin ja jatkaisin kerhoissa/avoimessa päiväkodissa.
JA tosiaan...hoitajan ja johtajan kanssa asiakaspalaute, kuinka keskustellaan nuoren äidin kanssa ilman että syyllistetään mitenkään!
Edellisen kanssa samaa mieltä. Päviähoidossa työskentelevänä näen sen mitä vanhemmat eivät kotoa näe päivähoidon arjesta. Silloin tällöin ryhmään saapuva lapsi ei saa kavereita, kun toisilla on jo omat kaverit joiden kanssa leikkivät joka päivä. Samoin jos hoitoon tulee vasta aamutoimien jälkeen, leikki on jo käynnissä ja kaverit sivjoittuneet omiin toihuihinsa. Saman tilanteen voisi kuvitella aikuinen, joka tekee sijaisuuksia milloin missäkin, ei sitä työyhteisöön mukaan pääse, kun ei kuulu vakiporukkaan.
Tämä hoitaja taisi olla ainoa jokia kertoi sinulle rehellisesti miten lapsellasi menee hoidossa. Muuta salaiselvat totuutta, tai eivät yksinkertaisesti näe sitä tai eivät kiinnitä siihen huomiota että joku leikkii aina yksin. Tällaista tapahtuu paljon. Vanhemmille tällaista ei kuitenkaan yleensä kerrota, annetaan heidä olla siinä uskossa että kaikki on lapsella hyvin, muutoinhan heiltä menisi hoitajana maine. Parempi olla hiljaa, jokainen päättää itse miten lapsensa hoitaa tai hoidattaa, siihen ei henkilökunta voi puuttua, siksi he eivät tällaisista asioista edes kerro. Kyllä sinun pitäisi itsekin lapsestasi nähdä meneekö hän mielellään hoitoon ja tuleeko myös iloisen akotiin kertoillen mitä kaikkea "kivaa" on tehnyt. Vai? Aamuitkut eivät ole normaaleja, jos paikka on jo tuttu.
"Saman tilanteen voisi kuvitella aikuinen, joka tekee sijaisuuksia milloin missäkin, ei sitä työyhteisöön mukaan pääse, kun ei kuulu vakiporukkaan."
Pakko vastata tuohon (ehkä nyt sivuaa pääaihetta mutta kumminkin...), että sijaisuuksia tehneenä olen kyllä päässyt ihan hyvin porukkaan mukaan. Tietenkin kivempaahan se itselleenkin on, jos olisi pitempiä työpätkiä kuin esim. muutaman päivän tai viikon pituisia. Vakiporukka ottanut mut aina hyvin vastaan ja ns. mukaan jengiin.
Ja jos lapsi tulee siinä klo 09 korvilla hoitoon ja muilla lapsilla leikit käynnissä, aikuinen voi ohjata lapsen mukaan toisten leikkeihin (jos lapsi ei itse rohkene mennä kysymään). Yleensä tämä on toiminut ja lapsi päässyt mukaan leikkeihin ja jos näin ei käy niin sitten ollaan lapsen kanssa pelailtu lautapelejä, tehty palapelejä jne.
Kokopäivä hoito on hyvin erilainen kun osapäivä joka päivä. Totta on että huono idea pitää joitakin kokopäiviä kuukaudessa. Olen ihmetellytkin miksi päiväkodeista ei tätä vanhemmille suositella, koska todellakin olisi tämä järjestely lapsen näkökulmasta niin paljon parempi.
Jos päiväkoti-ikäisiä lapsia ei osata ohjata leikkimään kaikki yhdessä, niin silloin vika on hoitajissa. Tuon ikäisille pitäisi aktiivisesti opettaa sitä yhdessä tekemistä ja sitä, ettei ketään jätetä leikkien ulkopuolelle. Onhan se täysin selvää, että myöhemmin hoitoon tulevat eivät ehdi olla aloittamassa leikkejä niiden kanssa, jotka ovat siellä aikaisemmin. Mutta he tulevat leikkiin mukaan sitten myöhemmin ja leikistä saa jättää pois vain sellaiset, jotka eivät noudata leikin sääntöjä tai kiusaavat tms. Hoitajat valvovat, että näin tapahtuu. Sitä varten siellä hoitajia on, että he pitävät huolen lasten hyvinvoinnista päivähoidon aikana.
Minusta toimit täysin oikein ja huolissasi voisit olla korkeintaan siitä, millainen hoitaja sinun lapsellasi siellä on, jos hän näkee ongelmia joihin kuuluisi puuttua, mutta puutumisen sijaan olettaa sinun puuttuvan niihin jollain muulla tavalla.
Edellinen ei näköjään tiedä päivähoidon arjesta tuon taivaallista. Omia ihannenäkemyksiään vain kuvittelee työntekijöiden ohjeistukseksi. Vapaa leikki ja luova ajattelu sekä itsenäinen ongelmanratkaisukyky ovat avainasemassa mit lapset päivähoidossa oppivat ja mitä he elämässään tarvitsevat. Ohjattua toimintaa saa kerhoissa ja muissa harrastuksissa, jonne/josta kaikki lapset tulevat ja lähtevät samaan aikaan.
Jo hyvin alkanutta leikkiä ei pureta sen takia että joku tulee hoitoon myöhemmin.
Ei hyvin alkanutta leikkiä tarvitsekaan purkaa, siihen voi silti ottaa mukaan yhden uuden leikkijän. Ei ole olemassa sellaisia lasten leikkejä, joihin voi päästä vain tietty määrä leikkijöitä mukaan ja jos on, niin ne eivät ole päiväkotileikkejä, jollei kaikille riitä leikkiä. Jos päivän viimeisenä tuleva lapsi saa hoitajien mielestä seistä yksin koko päivän katselemassa toisten touhuja, kun mukaan "ei mahdu", niin on silloin erittäin pahasti jotain vialla hoitopaikassa. Ei tuollaista käytöstä saisi sietää keneltäkään.
Ohjattu toiminta onkin toki eri asia ja sinne tullaan ja lähdetään yhtä aikaa. Vapaa leikki taas on sellaista, johon tullaan ja lähdetään sitä mukaa kun ehditään.
Juu,mutta hoitajat osaavat (jos haluavat ja viitsivät) neuvoa, että leikkiin otetaan mukaan myös se myöhemmin saapunut. Kyllähän se niin on, pk-ikäisiä samoin kuin alakouluikäisiä pitäisi tuossa asiassa (että kaikki otetaan leikkiin) enemmänkin tukea, vähenisi myös koulukiusaaminen kun opetettaisiin jos pienestä pitäen kunnioittamaan kaikkia ihmisiä ja sitä tapakasvatustakin voisi kyllä antaa. Huomaa, että se monilta vanhemmilta nykyään unohtuu täysin. (Ja näköjään hoitajiltakin).
samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa! Itsekin olen ollut päiväkodissa töissä.
Eihän leikkiä tarvitse purkaa, jos joku tulee myöhemmin. Jotkut jopa suorastaan odottavat, että milloin se mun hyvä kaveri tulee hoitoon.
Hyvähän sekin on, että yritetään kannustaa lasta itsenäiseen ongelmanratkaisuun, mutta siihenkin lapsi voi tarvita aikuisen tukea ja ohjausta.Eikö siellä päiväkodissa voi aikuiset yhdessä miettiä muita keinoja kuin kokopäivähoitoon siirtymistä? Mitä se hyödyttää olla kahteen asti hoidossa kun ruuan jälkeen on vaan päiväunet, eikä varmaan ehtisi edes välipalallle?
Ihanalta tuntuu se, että haluat olla lapsesi kanssa! Ole onnellinen kun sinulla on siihen mahdollisuus :) Lapsuus menee niin nopeasti ohi...
siis hyvä kaveri on päiväkodissa joka päivä, ei se turisti joka piipahtaa siellä silloin tällöin!
Ja uskokaa huviksenne, lapset ON julmia Leikki loppuu siihen paikkaan kun aikuinen yrittää tunkea siihen lisää porukkaa, varsinkin puolitutun.
Ei pidä paikkaansa. Välillä tietty lapset yrittää, ettei halua jotain mukaan leikkiin jne. mutta olen puhumalla saanut uuden leikkijän mukaan ryhmään. Siitä se leikki on sitten jatkunut hyvissä merkeissä.
Meidän päiväkodissa lapset valitsevat itselleen kaverit heti aamupalan jälkeen ja eri leikkihuoneisiin saa mennä vain 3-4 lasta kerrallaan leikkimään. Jo paikalla olevatkin joutuvat eri huoneeseen mihin olisivat halunneet, jos huone on jo "täynnä". Kun kaikki ovat jo omissa leikeissään , huoneet ja laut jaettu ei sinne noin vain mennä mukaan. Ei sinne ole päässeet paikalla olijoistakaan kaikki halukkaat.
Elämä on. Siihen pitää vain tottua jos hoitoon on pakko mennä.
Vapaa leikki on sellaista että siihen tullaan ja lähdetään kun se leikkijöille itselleen sopii. Sitä ei ulkopuolelta määrätä alkavaksi eikä määrätä ketä siihen kuuluu, vaan lapset valitsevat kaverinsa leikkiin ihan itse. Kaikki leikit eivät joka kokoonpanolla onnistu.
Minusta semmoinen on rasittavaa päiväkodissa, että lapset ottavat aina saman kaverin leikkiin. Suurin osa hoitajista ei tajua että joskus täytyy lastenkin vaihdella kenen kanssa leikkii. Ryhmäytymistä tapahtuu paljon helpommin jos kaveria vaihdetaan joskus, eikä perustella millään vapaalla leikillä aina. Vapaa on hoitajalle helpompaa, mutta paremmin toimeentulevan ryhmän saa aikaan kun lapset opettelevat leikkimään kaikkien kanssa, aikuisten valvonnassa.
kyllä 24-vuotiaan paikka on töissä tai koulussa, jos lapsi on päiväkodissa. ellet sitten kuulu tähän sosiaalipummiporukkaan, joka vetelee vaan tukia ja makaa perse homeessa kotona ja vaan laiskottelee muiden kustannuksella.ei anna lapsellekkaan hyvää mallia kun kaverin vanhemmat on koulutettuja ja työssäkäyviä, ja oma äiti työtön sossupummi.
hoitotäti taas yksi näistä alalle sopimattomista, ja yhtä idiootti näyttää olevan edellinen...................... kirjoittajakin. että tsemppiä vaan työnhakuun ja pidä pintasi sen tädin kanssa!
Olis hyvä sanoa nää asiat suoraan sille hoitajalle. Hyvä keino negatiivisen palautteen annolle on hymyillä samalla kun sanoo sen, se antaa vastaanottajalle mahdollisuuden ottaa asian huumorilla ja näin säästää hänet totaaliselta kasvojen menetykseltä. Paluatteen anto on silti todella toivottavaa sillä sen pohjalta vain voi palautteen saaja kehittyä.