Monet ovat ihmetelleet, että millainen on rutiinini nyt kun en enää tietoisesti tee rikoksia. Rutiini on jotensakin seuraavanlainen. Heräilen siinä aamulla ja rapistelen pamilevystä pari nappia ja heitä ne lärviin. Tsiigaan jääkaapista jotain pientä murua rinnan alle. Pamit jotenkin vie ruokahalut, joten mulla ei koskaan ole älyttömän kiljuva nälkä aamulla. Otan kuitenkin ehkä palan pari ruisleipää ja siihen palanpainikkeeksi oluen tai pari. Tämän jälkeen pari suurta kupillista vahvaa nessiä. Tämä nessi on jotenkin jäänyt vankila-ajoista päälle, mikään muu kahvi ei minulle nimittäin kelpaa kuin nessi. Kun olet saanut nämä kurkusta alas, keittelen termarin täyteen kuumaa vodaa, toinen vankilasta jäänyt rutiini. Sitten nessipussi ja termari muovipussiin, kolmas vankilasta jäänyt rutiini, ja eikun menoksi.
Lähden kaupungille ihmettelemään ja katselen josko jossakin olisi jonkinlaista bisneksen tynkää tarjolla. Enmä töitä katsele varsinaisesti. Pumppaan fyrkat työvoimatoimistosta ja sossusta. Molemmat tietysti vaatii, että olen työttömänä työnhakijana tökärissä, mutta ei ne mitenkään pysty kontrolloimaan, että haenko mä töitä vai en. Kyllähän ne kyselee, että mitä olen tehnyt töitä saadakseni, jolloin aina vastaan, että lukenut Hesaria. Mitäpä muuta sitä voi sanoa. Välillä joku superinnokas tökärin tyyppi määräilee mua johonkin saatanan tilaisuuksiin, joissa parannetaan työllistymismahdollisuuksia, annetaan vinkkejä jne. Vittu että vois vähemmän kiinnostaa. Joskus jopa käsketään hakea johonkin tiettyyn koulutukseen tai työpaikkaan. Tietysti teen työtä käskettyä, mutta aloitan aina ne mun hakemukset kirjoittamalla: "minulla on kymmeniä sivuja pitkä rikosrekisteri, olen istunut vankilassa lukuisia kertoja, uskon pian pääseväni eroon voimakkaasta heroiini ja amfetamiinikoukusta. Haen nyt tätä..." Eipä ole mikään paikka niin sanotusti napannut. Hehe...
Eli bäk to rutiini. Otan termarin muovipussissa mukaan ja pyörin koko päivän missä sattuu ja funtsailen liikeideoita. Nyt musta tuntuu, että mä alan dilkkaan biittiä, siinä on hyvä tilin mahdollisuus ja riski käytännössä nolla.
Lähden kaupungille ihmettelemään ja katselen josko jossakin olisi jonkinlaista bisneksen tynkää tarjolla. Enmä töitä katsele varsinaisesti. Pumppaan fyrkat työvoimatoimistosta ja sossusta. Molemmat tietysti vaatii, että olen työttömänä työnhakijana tökärissä, mutta ei ne mitenkään pysty kontrolloimaan, että haenko mä töitä vai en. Kyllähän ne kyselee, että mitä olen tehnyt töitä saadakseni, jolloin aina vastaan, että lukenut Hesaria. Mitäpä muuta sitä voi sanoa. Välillä joku superinnokas tökärin tyyppi määräilee mua johonkin saatanan tilaisuuksiin, joissa parannetaan työllistymismahdollisuuksia, annetaan vinkkejä jne. Vittu että vois vähemmän kiinnostaa. Joskus jopa käsketään hakea johonkin tiettyyn koulutukseen tai työpaikkaan. Tietysti teen työtä käskettyä, mutta aloitan aina ne mun hakemukset kirjoittamalla: "minulla on kymmeniä sivuja pitkä rikosrekisteri, olen istunut vankilassa lukuisia kertoja, uskon pian pääseväni eroon voimakkaasta heroiini ja amfetamiinikoukusta. Haen nyt tätä..." Eipä ole mikään paikka niin sanotusti napannut. Hehe...
Eli bäk to rutiini. Otan termarin muovipussissa mukaan ja pyörin koko päivän missä sattuu ja funtsailen liikeideoita. Nyt musta tuntuu, että mä alan dilkkaan biittiä, siinä on hyvä tilin mahdollisuus ja riski käytännössä nolla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
hahahahaah vittu mikä luuseri!!!! olet kyllä täys nolla!