Paha mieli,

uskotko, jos todellakin olen saanut Sinut ahdistumaan, en mitenkään ole sitä tahtonut. Muutama vuosi sitten kirjoitin jonkin pienen kertomuksen, allekirj. M En tiennyt, vastasiko joku siihen, mutta on paljon ollut asioita, jotka ovat koskettaneet minua ja asioitani, ehkä pelkkää sattumaa, mutta olen olettanut, että hän, jollle kirjoitin sp tiesi näistä mun jutuistani. Kirjoitin myös 16.10.2008 klo 14.19 palstalle oman kantani asiaan Mihin rakkaus katosi ja kysyin, sain vastaukseksi; "Ensin on tultava itsensä kanssa toimeen, ennenkuin voi tulla muiden kanssa toimeen." Toinen vastaus; "Jos sinusta tuntuu todella hyvältä, iloiselta, ylevältä... ...Sillä silloin vedät puoleesi täydellisen kumppanin... ...jotain vielä sielunkumppanuudesta". Jos rakastamisen tarpeesta hakee kumppania, hänkin tarvitsee sitä ja sitten epäonnistuu, jos mä nyt oikein tajusin. Ihmistä ei voi omistaa, ei tarvitse olla toisen maailma tai toisen elinvoima. Ei tarvitse tulla narsistiksi yrittämällä valloittaa maailma. Siksi olen käynyt ja kelannut menneitä, että ne eivät hyppisi silloin esiin, kun sitä heikoimmillaan vähiten kaipaa. Tämä kai on alitajuisesti pitänyt minut yksin, (vaikka moniin olen törmännyt näiden vuosien aikana, en ole ollenkaan sitä, mitä kuvaa minusta ehkä annetaan,) sillä mun elämässä on vielä järjestämistä, mutta mulle annettiin vain kaksi viikkoa aikaa siihen viime maanantaista. Monet kysyvät miksi, Saarn. kirjan 3 luvun sanoin, kaikella on aikansa! Ei tullut kesästä toiveeni mukaista, niinkuin ei aiemmistakaan, mutta onhan mulla se lohtu, että palaat lomalta, jospa taas kuulisin Susta. Tervetuloa, voi hyvin ja kiitos!