rakastan sinua

Jos on kyse palautteesta, jota olet ilkeisiin tekoihisi saanut, niin siihen pitää vaan sopeutua.

Selitys hyväksytty...

fiiliksiä täälläkin.

Ei ei koskaan noin.

Ihmettelen ihmisiä jotka haluavat tieotisesti tahallaan satuttaa sitä ihmistä jonka kokevat tärkeäksi. Eikö sen pitäisi olla juuri toisinpäin.

kukaan ei HALUA SATUTTAA, SIKSI, SUOJELLA VAIN ITSEÄÄN SATUTUKSELTA.

SIKSI SATUTTAA TOISTA ETTÄ VOI SUOJELLA SITEN ITSEÄÄN. RAAKAA..

kun yössä yksin vaeltaa....voi kaltaisensa kohdata...

rakastan ....

Sinä siis teit tuon toisen aloituksen?Ymmärrätkö nyt?Niin perkele!!!

En ole kuin sinä. :( Meillä olisi VOINUT OLLA hetkemme.
http://www.youtube.com/watch?v=L8Om_lcFRlk

Niin niin.sulla ei ole sellaista minä en ainakaan ole kuin sinä.Häpeä.

Paljon sanottu. Mites se tuntuu et toinen on sielunpuolikas? Voi p....

Ja. entä sitten?

Mun pahat sanat oikeasti johtui väärinkäsityksestä, siinä tunnetilassa en pystynyt ajatella järkevästi ja ylireagoin. Enkä niitä tarkoittanut, en ole sellainen, tuli vaan tunne tietyllä hetkellä, että kaikki oli sulle jotain pilaa, kaiken myllertäessä pään sisällä. Olin varmaa myös melko viilipytty. Olisin tehnyt jotain jo aikaisemmin, kuitenkaan tietystä syystä en ja ehkä olisin valinnut alkujaankin toisen tavan, tilanteesta johtuen oli aikaa miettiä ja ei kai sinänsä huono, mutta se saattoi antaa syyt lopptulemalle. Ihmis mieli on niin monimutkikas, silti oli mahdollista olla helpompaa.

Olipa se pientä pintapuolista ihastumista tai paljon suurempaa puoleltasi, toimin väärin. Mulla ei olisi ollut mitään vaikeuksia tehdä asioita erilailla jos kyse olisi ollut jostain pienestä ihastumisesta, tai olisinko ylipäätänsä mitään silloin tehnyt. Mutta olisitko sinä pienestä syystä näyttänyt kiinostumistasi niin selvästi. Tunsin sielunkumppanuutta ja valtavan tunnemyrskyn. Koitin unohtaa koska ilmoitit olevasi varattu, koitin myös vältellä ja antaa olla. Vai johtuiko tavastani tehdä aloite tai elämän tilanteestasi, olisi alunperin pitänyt puhua, ei sanaakaan tunteista. Sen aloitteen jälkeen kaikki meni niinkuin ei pitäisi mennä. En halua menettää sinua jos sulla olisi jotain tunteita vielä tallella. En tiedä miten paljon ne sanat satutti, sehän riippuu mitä todella tunsit. Se ensimmäinen viesti ja vastauksesi siihen ja taas maanantaina siellä, en tiennyt mitä ajatella, ei sun tartte mulle koittaa valehdella. En tiennyt milloin näen taas ja siitä se jatkui ja tuli sultakin tyly vastaus. Ja kai nekin loi väärinkäsityksiä myös sun päähän. Me ei olla kumpikaan niin tyhmiä ettei me tajuttaisi toisiamme. Nämä tunteet polttaa mut mustaksi ja ropisen maahan tuhkaksi. (?).

Älä huoli meidän juttu se ei olisi toiminut.Muistele hyvällä.ehkä ensi elämässä...

et tiedä mitä teet. Ei oikeassa rakkaudessa ole halua satuttaa, ainoastaan
halu kaikkeen hyvään. Mietitkö lainkaan hänen tunteitaan ?

Rakkaus vs. halu satuttaa. Ainakaan minä en osaa millään yhdistää noita kahta
asiaa. En millään. Kyllä sille rakkaalle ihmiselle haluaa puhua kauniisti ja muutenkin kohdella kauniisti.

Siis oikeasti haluat satuttaa häntä ? Miksi ihmeessä ?

!

en halua rakkauttasi, jos on tarkoitus vain satuttaa.

sielunpuolikkaasi? Eipä siis ihme tuo halusi satuttaa...

Tätä viestiä en itselleni tunnista mutta kirjoittelempa siitä huolimatta. Mua ei voi enää erään sanat satuttaa. Näin tahdon itselleni ainakin uskotella. Kaikkeen turtuu, ilkeille sanoille (olivat ne sitten tahattomia tai eivät) kuuroutuu. Kasvoi sellainen muuri, että sanat siitä kimpoilee takaisin. Muutama huono puoli tuossa muurissa, se ei päästä niitä hyviäkään sanoja sisäpuolelle. Muuri on vain kylmä ja kivinen. Välillä siihen paistava aurinko sen pintaa lämmittää, lämpö vaan ei pääse kivestä läpi...

yritys hyvä kymmenen - ei mene läpi. olet paha.kirjoitit myös toisella palstalla "järki ja tunteet".

Höpö höpö-jos katsoisit peiliin huomaisit että ainut perkele olet sinä.

voi katopa