Uskaltaakohan sitä hakea inttiin lainkaan, kun armeijan naiset on niin hottiksii inttipuvuissa!
Oon tässä syystä jos toisesta päässyt näkemään inttinaisia ja oon ihan päästä pyörällä miten hotteja ne on!
Uniformupukuiset naiset muutenkin herättää mussa kummia kuumia aaltoja, kuten poliisit ja rajavartijat...
Onko täällä inttiin menijöitä, tai sinne harkitsevia?
Entä intin käyneitä?Oliko ihastumisia?
Oon tässä syystä jos toisesta päässyt näkemään inttinaisia ja oon ihan päästä pyörällä miten hotteja ne on!
Uniformupukuiset naiset muutenkin herättää mussa kummia kuumia aaltoja, kuten poliisit ja rajavartijat...
Onko täällä inttiin menijöitä, tai sinne harkitsevia?
Entä intin käyneitä?Oliko ihastumisia?
Vastaukset 24
Vanhimmat
herää nyt. jos sulla ei ole mitään kiinnostusta oikeasti maanpuolustusta kohtaan niin suosittelisin jättämään noi univormuleikit ihan sinne makuuhuoneen puolelle. Tarvitse lähteä pelleilemään paikkaan jossa muut naiset on ihan tosissaan.
Uuuh! Mullakin heräs halut! Mä tahdon sun reserviin!
Krrrrr mikä vänsky! Grrrräyh ;)
Pistin sulle plussan, koska oot ihan oikeassa ja myöskin nimimerkille "Ei pelleilylle".
En mä nyt oikeasti sinne pelleilemään ole lähtemässä ja inttinaisia iskemään ole menossa!
Kunhan kerroin että musta ne on kauniita inttipuvuissa.Halusin kans tietää onks siellä kellään mitään ihastumisia tapahtunut.En todellakaan tarkoittanut että mitään suhteita syntynyt tai mitään intiimiä!!!
Tarkoitin lähinnä, että ihastunut johonkin... no vaikka vänrikkiin.Tai että alokas aikana ihastuneet toisiinsa, ja sitten vasta intin jälkeen ottaneet yhteyttä toisiinsa, muttei siellä intissä mitään tapahtunut!Sitä tarkoitin.
No en todellakaan ole menossa sinne siis naisten takia, vaan haluun kokea sen inttimeinigin ja arvostan maanpuolustusta.Kasarmi tv-sarja nostaa entisestään intoani mennä armeijaan.
Armeijaan ei mennä opettelemaan tappamaan ihmisiä!Maanpuolustus käsittääkseni on paljon muutakin.
Vänrikki ja muut intin käyneet saa oikaista tuota nimimerkin "5 2" mielipidettä, mä oon vähän väärä siihen kun en ole inttiä käynyt.Vielä:)
Olen käynyt armeijan, muttei siellä mitään suhteita syntynyt. Mulla oli nainen jo omasta takaa. Enkä todellakaan suosittele mitään pelleilyä, ensiksikään suhteet eivät ole virallisesti sallittuja armeijassa, toisaalta armeija ei ole mikään huvittelupaikka.
Intin käyneet naiset: Miksi oikeastaan halusitte inttiin?
Mie olin 9 -vuotiaasta asti sanonu porukoille, että inttiin lähen...eikä ole sitte mitään hajua mistä se into on tullu. :D Mutta kunnia asia oli palvella vuoden ajan, vaikka toki todella paljon vitutusta mahtuikin siihen vuoteen. Itelläni ei mitään suhteita syntyny armeijassa, kaikilla tytöillä oli poikaystävät jo ennen palvelukseen astumista. Yhteen tyttöön ehkä tykästyin ihan intin lopussa/siviilissä, mutta en edes ihastumiseksi sitä laskisi. Ei vaan sattunu semmosia persoonia samaan aikaan, joihin olis voinu ihastua ja ehkä enemmänkin.
Mutta suosittelen inttiä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita maanpuolustuksesta ja silleen. Siellä oppii itsestään paljon uusia asioita ja kokee mahtavia onnistumis elämyksiä! Eikä missään muualla pääse kokemaan niin hienoja ja paskoja juttuja! :)
Mä pelkään että mun tyttöystävä tulee eri ihmisenä intistä ulos:(
Pelkään että se muuttuu kovemmaksi ja "tiukkapipoisemmaksi" täällä kotona ja ulkomailmassa.Sillä on tähtäimessä yletä niin pitkälle ku pääsee.Alikessuks ei kuulemma riitä.
Nyt jo kotona lomilla käydessä huomannut että vaatepinkat on viivasuorassa ja sellaista, mikä on tietty positiivista, mutta pelottavaa.
no jo! ei niihin vaatepinkkoihin satu! suuret on murheet joillain.
Heh, sä tartuit nyt tohon mun yksittäiseen huomioon viivasuorasta vaatepinkasta:D
Kyllä huoleni on hieman laajempi käsitteinen, ehkä intin käynyt käsitti tämänkin?
Ja siitä heräsikin kysymys, onko ja miten intti on teitä muuttanut?
(anteeksi ap kun pistin tähän uuden kysymyksen, mutta sama aihe kuitenkin:)
Se on ihan hyvä tarkkailla sitä toista, että muuttuuko se intin aikana vai ei, ja sit jos muuttuu negatiivisesti, aina voi huomauttaa asiasta eihän hää ite välttämättä sitä huomaa.
Mutta sekin on niin yksilöllistä muuttuuko intin aikana, varmasti jokainen muuttuu jossain suhteessa. Meillä oli jätkiä joilla nousi alikessun natsoista kusi niin pahasti päähän, että ei mitään rajaa. Itse taas reagoin armeijan tuomaan henkiseen taakkaan tulemalla aggressiiviseksi luonteeltani. En meinaa mitään fyysisesti aggressiivista vaan mieleltä kovemmaksi ja hurjemmaksi. Miten sen nyt sit ikinä lukija osaakaan tulkita :D
Mutta varmasti siellä kasvaa itseluottamus! Ja rohkeus! Ite olin hiljanen hiihtäjä ennen inttiä, ja nyt pälpättää kaikille vieraillekin ihmisille säästä ja kaikesta mahdollisesta turhasta :D
Mutta sen verran myös voin sanoa, että vielä ei kannata huolestua siitä, jos tyttöystäväs haluaa kaiken maailman arvot ja varmaan kadettikouluunkin. Niin se on monilla alussa ja kummasti ne suunnitelmat rapisee pois ku rupee vituttaa koko intti niin paljon. Nimimerkki. kokemusta on :D
Intissä käsittääkseni opetellaan tappamaan ihmisiä, ei luomaan suhteita heihin.
Pakko vastata tähänkii. Tosiasiahan on se, että armeijassa annetaan valmiudet selviämään hengissä taistelutilanteesta, joka yleensä edellyttää vihollisen tappamista. Ehkä sitä ei ajatella intissä niin kovasti, että hei, tällä tavalla ku ammun, nii varmasti menee jonkun rinnasta läpi se luoti.
Tositilanteessa ei varmasti tule mietittyä yhtään sitä toisen tappamista, se on itsestään selvyys, itsesuojeluvaisto on kaikilla varmasti sen verran korkealla.
Mutta kyllä intissä toisaalta myös paljon puhutaan siitä toverillisuudesta ja yhteishengestä, eli periaatteessa luodaan suhteita...ei tosin tarkoitus ole luoda syvempiä suhteita varusmiesten välille.. :D
luuletteks te osat et intis ei tehä muut ku opetella tappaa...? okei tietenki siel opetellaa myös sitä, mutta se perustuu siihen, et jos sota tulee, nii suomalaiset pystyy puolustaa maatansa...
Miksikö menin armeijaan? Itsestäänselväähän se oli.
Kasvoin urheilullisessa perheessä, harrastin kilpaurheilua koko pienen ikäni. Meidät kasvatettiin tasa-arvoisiksi, eikä eroteltu eri sukupuolia toisistaan. Isoisäni on taistellut Suomen puolesta, sekin tietenkin vaikutti. En keksinyt yhtään syytä, miksei minun olisi pitänyt mennä armeijaan, kun kerran veljieni pitää. Armeija tuli lukion jälkeen luonnolliseksi jatkeeksi, koin sen ennen kaikkea normaaliksi velvollisuudeksi. Toki myös mietin paljon erilaisia näkökulmia armeijaan ja maanpuolustukseen liittyen.
Sitä haluaisin korostaa, ettei armeija ole mikään omien rajojen kokeilu- tai seikkailupaikka. Jos rajojen kokeilu tai seikkailu kiinnostavat, ne on syytä tehdä jossakin muualla, kuin sodassa. Sota ei ole leikin asia, eikä siten myöskään armeija.
Vuoteen mahtui todellakin kaikkea laidasta laitaan. Mahtavaa oli, että läpäisin pääsykokeet ja pääsin sisään haluamaani aselajiin, sotilaspoliisiin. Sotilaspoliisissa harjoiteltiin ja tehtiin paljon itseäni kiinnostavia asioita. Siihen aikaan, kun kävin armeijan, oli nainen sotilaspoliisina vielä melko harvinainen, ja kohtasin paljon sovinismia kouluttajien taholta sukupuoleni takia. Huonoimmat kokemukseni armeijassa liittyvät juuri tuohon sovinismiin ja sukupuoleeni liittyvään vähättelyyn ja ennakkoluuloihin. Mutta niin siitä vuodesta kuitenkin selvisin.
Siellä opetetaan tappamaan ja selviytymään sotatilassa. Se on se ydin mitä siellä halutaan opettaa. Voi ajatella romantisoidusti mutta karu totuus iskee nopeasti päin naamaa.
Onko näin?
Ymmärrän että tottahan toki maanpuolustukseen kuuluu hyökkäävän vihollisen tuhoaminen.Suomihan on aina puolustanut rajojaan.Ei koskaan hyökännyt, eikä varmasti tule hyökkäämään.
Esimerkiksi joku Iranin armeija kouluttaa varmasti sotilaansa erillailla kuin Suomen armeija.Iranissa käsittääkseni on paljon naisia sotilaina ja tytöt menee armeijaan hyvin nuorena.
Tyttöystäväni tuntuu ihannoivan kuria, ryhmähenkeä ja selvitytymistä vaativissa tilanteissa.Mettäkeikat suun muut marssit, tyttöystäväni mielestä on hienoja, juuri niiden vaativuuden ja kovuuden takia, tai jotakin siihen suuntaan hän selittää.Mitä kamalampaa ja kurjempaa, sitä hienompaa kuulemma tai fiilis sen jälkeen kunon selviytynyt.
No nythän tyttöystävääni testataan oikein kunnolla siellä mitä sitten ikinä tällä hetkellä tekevätkään, sillä tässä helteessä heikot varmasti pyörtyilee....
Romanttisuus varmasti karisee heti alkumetreillä, luulisin.
InttiNaiset?Eiköhän ne oo tyttöjä vielä tuosa iässä..
toisaalta työstä tulee nainen kun kuukautiset alkaa ;)
tytöstä
Kuukautisethan voi alkaa jopa 10-vuotiaana ni tuskimpa 10 - vuotias(kaan) ole mikään nainen..
No ei tietenkään ole.Mutta semmoinen sanontahan on, että tytöistä tulee naisia kun kuukautiset alkaa...
Mutta kyllä intissä olevat on ihan naisia jo ei enää tyttösiä.Täysikäistä voi mun mielestä sanoa jo huoletta naiseks.
Se nyt vähän riippuu miten sen käsittää ja mieltää.Eräs miespomo eräällä työpaikalla, kutsuu firman vanhimpia naisiakin(viiskymppisiä) tytöiksi ja se on mun mielestä jo alentavaa!Toiset ehkä ottaa sen kohteliaisuutena.
Lain silmissä tytöstä tulee nainen ja pojasta mies 18 vuotta täytettyään, joten siksi lehdistäkin saa lukea esimerkiksi uutisia tyyliin : 'juuri ajokortin saanut 18-vuotias nainen ajoi päin pylvästä', vaikka sen ikäinen ei vielä mieheltä tai naiselta tuntuisikaan. Tuo jaottelu perustunee oikeudelliseen vastuuseen ja aikuisuuden todentamiseen.
Eli eiköhän jako ole, että kyllä ne intin suorittajat suurimmaksi osaksi naisia jo ovat, harva enää alle 18 vuotiaana armeijaan pyrkii, vaikka se joskus ennenmuinoin vähän yleisempää olikin, esimerkkinä nyt vaikkapa talvisodan aika.
Mitä tuohon tytöttelyyn tulee, niin se voi olla erittäinkin loukkaavaa ja johtaa rasistisiin-, tasa-arvo- tai seksuaaliloukkaus syytteisiin, ja juuri sellaisiksi loukkauksiksi ne on yleensä aina tarkoitettukin. Huumori, se kun voi olla myös toista arvostavaa ja eroaa alistavasta/alentavasta käytöksestä huomattavasti.
"InttiNaiset?Eiköhän ne oo tyttöjä vielä tuosa iässä.. "
Minä jo puhua pälpätin ja juoksin äitini perässä kun hän oli "tuosa iässä".
Silloin kun mä olin intissä suurin osa oli heteroita, tai sitten en oli bi.